Tietokirjoja ranskaksi Kongosta ei Helmet-kirjastoista juuri löydy.
Helsingissä on mahdollisuus kääntyä Ranskan instituutin kirjaston puoleen (Yrjönkatu 36). Kirjastokortti on maksullinen, mutta teoksia voi käydä lukemassa myös paikan päällä.
Kulttuurileskuksen kirjastokortin avulla on mahdollisuus myös käyttää Culturethėque-portaalin kautta e-aineistoa.
Kongo-aiheista aineistoa ranskaksi on sekä instituutin kirjastossa että e-kirjoina.
http://www.france.fi/kirjasto/
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoa. Näin täytyy tehdä, jotta uudet hankinnat mahtuvat hyllyihin. Toisaalta osa aineistosta kuluu, menee rikki ja vanhenee. Poistaminen on tärkeä osa kokoelmatyötä. Poistettavia kirjoja myydään, jos ne ovat vielä käyttökunnossa. Myytävistä nimekkeistä ei ilmoiteta etukäteen.
Lainattavaa Kaksoset-kirjaa kannattaa tulla etsimään kirjastosta. Mahdollisia kirjoja voisivat olla ainakin ruotsista suomennettu kirja Kaksoset, jonka on kirjoittanut Maja Jäderin-Hagfors. Nuortenkirja on ilmestynyt suomeksi 1931. Kirjan kansikuva : Kaksoset | Kirjasampo . Toinen mahdollisuus on Eva Hirnin (kirjailija Kersti Bergrothin salanimi) kirja Kaksoset. Se on alunperin ilmestynyt...
Juuri kysyttyjä Tapio Heinosen esittämiä versioita ei ole julkaisu suomenkielisinä nuottiversioina.
Kris Kristoffersonin Help Me Make it Through the Night on suomennettu myös nimillä Auta minut yli yön, Auta yö tää kestämään, Mua auta yö nyt voittamaan ja Pyyhi kyyneleesi pois. Näistä Aappo I. Piipon suomennos Auta yö tää kestämään on julkaistu nuottikokoelmassa Pop, country & Folk (F-kustannus, 2014). Nuotti on saatavissa Keski-kirjastosta.
Je reviens te chercher löytyy alkukielisenä nuottikokoelmasta Gilbert Bécaud (Wise, 1997).
Saatavuus Keski-kirjastoista.
Don Schlitzin Gambler löytyy Helmet-kirjastoista kahdesta eri kokoelmasta: Kenny Rogers song book sekä The best 111 country hits of the super stars. Näitä voi tiedustella...
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta kyseessä voi olla muunnos nimistä Mona.
Nimestä Mona kerrotaan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos (Gummerus 2007) kertoo, että Mona-nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhennös etunimestä Monika, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta Mona voi olla lyhennelmä vaikkapa nimestä Ramonasta.
Monnan alkuperäksi on arveltu myös sanaa Madonna, joka italian kielessä oli yleisessä käytössä myös lyhennetyssä muodossa Monna (esim. Madonna Beatrice = Monna Beatrice).
Kolmas vaihtoehto on iirinkielinen nimi ”Muadhnait”; ”muadh” merkitsee ’jalosukuista’.
Nimi Mona on...
Kyseessä saattaisi olla Marcia Davenportin todellisuuspohjainen Olenko minä veljeni vartija (Gummerus, 1957). Collyerin erakkoveljeksistä kertoo myös E. L. Doctorowin romaani Homer ja Langley (Tammi, 2013).
Olenko minä veljeni vartija | Kirjasampo
Homer ja Langley | Kirjasampo
Ensi alkuun voisi kokeilla Siirtolaisinstituutin tietokantoja. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/aineistot/sukututkimus/
Goara vestisyna -sivusto kertoo siirtolaisuudesta Venäjältä ja Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. https://goaravetisyan.ru/fi/emigraciya-iz-rossiiskoi-imperii-v-ssha-volny-russkoi-emigracii-ot-ivana/
FamilySearch -sivustosta voisi myös olla apua. https://www.familysearch.org/en/wiki/United_States_Emigration_and_Immigration Sieltä löytyy linkkejä erilaisiin arkistoihin Yhdysvalloissa.
Sukututkimusasioissa kannattaa kääntyä Sukututkimusseuran puoleen. Löysin keskusteluketjun, jossa käsitellään Illman-sukua, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33324.html, mutta en teoksia aiheesta kirjastomme kokoelmasta.
Sukututkimuksen aineistoja löytyy seuran sivulta, siellä on myös neuvontapalvelu, josta saa apua:
Suomen Sukututkimusseura, https://www.genealogia.fi/
Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet/
Sukututkimusseuran neuvontapalvelut: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut/
Lisäksi voi tutkia Sukuseurojen keskusliiton, https://www.suvut.fi/
ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen palveluja, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm.
Et voi saada kirjaa Myyrmäen kirjastoon tai muuhunkaan Helmet-kirjastoon. Kaisa-talon kirjasto on avoinna kaikille. Saat kirjastokortin, kun otat henkilöllisyystodistuksen mukaasi ja voit lainata kirjan suoraan Kaisa-talon kirjastosta. Helmet-kirjastot eivät tilaa kaunolainana sellaista, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista.
Kaisatalon kirjasto : https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/kaikkien-kirjasto
Helmet : Kaukopalvelu https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kukkakaupasta saimme floristilta seuraavat neuvot:
Viherkasvit tekevät välillä ruskeita lehtiä, se kuuluu niiden normaaliin elämään. Talvella varsinkin lehdet voivat ruskistua
kun on pimeämpää ja on liian lämmin tai kuiva sisäilma.
Vaikuttaa tosiaa, että ruukkukin on käynyt pieneksi jo. Kasvin elinkaarikin on jo loppupäässä.
Jos pärjäät kasvin kanssa sen voisi katkaista vasta kevättalvella ja laittaa uuden kasvinalun tai useamman juurtumaan.
Huonokuntoisen loppuosan voi vain hävittää. Hoito-ohjeita ja ohjeita pistokkaiden juurruttamiseen löytyy lisää netistä, esim.:
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kirjovehka-kasvatus-ja-hoito
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/pistokkaiden-ottaminen-helposti-…
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
Harri Saksala valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2000 kunnallisvaaleissa.
Helsingin Sanomat 23.10.2000
Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänimäärä ei enää riittänyt jatkoon ja Saksala menetti paikkansa kaupunginvaltuustossa.
Helsingin Uutiset 11.4.2017
Suuri käsityökerho -lehti (myöh. Suuri käsityölehti, nyk. Suuri käsityö) nro 8/1996 on saatavilla mm. Varastokirjastossa Kuopiossa. Siitä voi tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu . Varastokirjastosta tehty kaukopalvelutilaus on ilmainen.
Vuonna 1899 Suomessa elettiin raskaita ensimmäisen sortokauden vuosia. Venäjä kiristi otettaan autonomisesta Suomesta. Lisäksi kevät oli todella myöhässä. Vesi nousi yllättävän korkealle meressä ja järvissä.
Sadun lapset olivat niitä lapsia, joille Anni Swan sadun oli ensin kertonut. Tässä sadussa esiintyvät lapset ovat Heikki Järnefelt, Eva ja Ruth Sibelius ja pienenä kuollut Kirsti Sibelius.
Lisätietoja Anni Swanin tuotannosta löydät kirjasta Maija Lehtonen : Anni Swan Wsoy 1958
Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Kyseinen vihkonen sisältää Ylen artikkelin mukaan 11 ohjetta voin jatkamiseen tai sen korvaamiseen. Näistä yksi on munavoi. Pula-aikana tällaisille ohjeille oli käyttöä.
Munavoi on kyllä tunnettu jo kauan ennen 1940-lukua. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen nopea tutkiminen antaa munavoista runsaasti tuloksia. Vanhimmat munavoin mainitsevat aineistot ovat 1800-luvun puolelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=munavoi&orderBy=RELEVANCE
