Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
Tuntemattomien puheisiin puuttuminen vaatii rohkeutta. Auttaisivatkohan nämä Unicefin laatimat ohjeet sinua?
Lisää luettavaa antirasistisesta toiminnasta ja rasismiin puuttumisesta löydät täältä.
Voisiko kyseessä olla Taisto Ahlgrenin tunnetuksi tekemä "Elon polkuja", jonka ensimmäinen säkeistö päättyy sanoihin "onnen aikaa en takaisin saa". Laulun sanoitukset ovat Pirkko Ahlgrenin käsialaa.
Asiakkaan nimi Helmet-järjestelmään voidaan muuttaa vain kirjastossa. Tällöin asiakkaan pitää todistaa henkilöllisyytensä henkilötodistuksella, jossa uusi nimi näkyy.
Worldometersin tiedot eivät ole reaaliaikaisia tietoja, vaan ne perustuvat luotettavien tahojen arvioihin. Esimerkiksi väestöön liittyvät tiedot perustuvat mm. YK:n väestöennusteeseen. Worldometersin FAQ-sivulla kerrotaan kysymyksen Are the numbers on the home page live counters for population, food, energy, and health real? kohdalla näin:
For these counters, we show estimated current numbers based on statistics and projections from the most reputable official organizations.
Our sources include the United Nations Population Division, World Health Organization (WHO), Food and Agriculture Organization (FAO), International Monetary Fund (IMF), and World Bank.
We analyze the available data, perform statistical analysis, and build our...
Helmet-kirjaston kokoelmista löytyy Lee Morganin nuottikokoelma "Lee Morgan - Sidewinder", joka sisältää Lee Morganin tunnetuimmat kappaleet sovitettuna C-, B- ja Es-vireisille soittimille sekä bassosoittimelle. Kokoelmalla ei ikävä kyllä ole mainitsemaasi "Boy What a Night"-kappaletta. Nuotin saatavuustiedot ovat tässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1671659?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muita nuotteja, joihin on nuotinnettu Lee Morganin musiikkia. Nämä ovat nuottikokoelmia, joissa on yleensä vain yksi tai kaksi Morganin kappaletta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lee%20morgan%29%20%28tr…
Tarkastin myös Pop & Jazz Konservation kirjaston kokoelmasta. Heillä on kokoelmissaan sama edellä mainittu "...
Tapani Baggen Pikku auto -kirjoissa on Iisa-niminen hahmo. Näissä kirjoissa Iisa ei tosin ole hiiri, vaan auto. Annie Barrowsin Isa + Bea -kirjoissa toisena päähenkilönä on Isa-niminen tyttö.
Valitettavasti emme löytäneet lastenkirjaa, jossa olisi Iisa-niminen hiiri.
Kyseinen kirja voisi olla Johann David Wyssin Robinsonin perhe (1958). Alkuaan saksankielisenä vuonna 1812 ilmestynyt tarina kertoo sveitsiläisestä perheestä, jota kuljettava alus haaksirikkoutuu Itä-Intiassa.
Olisikohan etsimäsi kirja Vexi Salmen kaksiosainen teos Rinkelinkadun pojat. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2009 ja toinen osa 2011. Voit lukea kuvauksen teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjat kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Teiniangsti on nuortenkirjallisuuden vakioaiheita ja siihen tavalla tai toisella liittyviä kirjoja on paljon.
Vertaistukea angstiin ja kaikenlaisiin vastoinkäymisiin voi saada vaikkapa näistä nuortenromaaneista:
Veera Salmi: Kaunis päivä kuolla (https://outi.finna.fi/Record/outi.2169370)
Nadja Sumanen: Rambo (https://outi.finna.fi/Record/outi.1448077)
Holly Goldberg Sloane: Näkymätön poika (https://outi.finna.fi/Record/outi.1081877)
Angie Thomas: Viha jonka kylvät (https://outi.finna.fi/Record/outi.1860998)
Tunteista ja niiden käsittelystä kertovia kirjoja kysellään nykyään paljon, ja Outi-kirjastojen nuorten sivuilta löytyy valmis lista aiheeseen liittyvistä kirjoista: https://outi.finna.fi/List/872433
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Ave Marioita ovat säveltäneet monet eri säveltäjät, esim. Schubert, Gounod, Bruckner, Caccini ym. Osaatko kertoa kenen Ave Mariaa etsit?
Ave Marioita voit etsiä PIKI-verkkokirjastosta kirjoittamalla nimeke- riville Ave Maria ja aineistolajiksi cd. Tulosjoukko on aika suuri, koska hakutulokseen tulevat kaikki mahdolliset kokoelmassa olevat Ave Mariat.
Oletteko kyselleet muusikoiden keskustelupalstalta?
Palsta vaatii rekisteröitymisen, ja siellä on aiheena myös tanssimusiikki.
https://muusikoiden.net/keskustelu/conferences.php
Ääni johtuu siitä, ettei levy ole ihan tasapainoinen. Tällaista hurinaa ja värinää esiintyy tietokoneitten asemissa usein myös ihan näteiltä näyttävien levyjen kohdalla, koska asemat pyörittävät levyä hirmuista vauhtia. Voit vähentää ongelmaa valitsemalla polttovaiheessa hitaammin tallennusnopeuden. Se on muutenkin suositeltavaa, jälki on parempaa.
Suojatut levyt tuskin CD-asemaa rikkovat. Se on mahdollista lähinnä siinä tapauksessa, että CD hajoaa asemassa ja sinkoaa muovinkimpaleita herkkiin kohtiin. En tekisi tästä ongelmaa. Kokemukseni CD-soittimista on 1980-luvun alkupuolelta ja CD-asemista heti kun niitä tuli markkinoille.
Heikki Poroila
