Kirja voi hyvin olla uudempaa painosta, jos sekin painos löytyy kirjaston kokoelmista.
Jos kirja täytyy rekisteröidä uudelleen se vie enemmän kirjastolaisen työaikaa. Jos kirja on lisäksi ainut kappale uudempaa painosta, se voi aiheuttaa joko hurjia jonoja tai teos ei löydy tarvitsijoille.
Korvaava kirja voi olla myös käytetty, kunhan se on edelleen hyväkuntoinen ja ehjä.
Sylkemiseen osallistuvat suuontelon eri osat: hampaat, kieli ja posket. Sylkeä erittävät suuontelon seinämissä olevat sylkirauhaset: kielenalusrauhaset, leuanalussylkirauhaset ja korvasylkirauhaset.
Lähde: Päästä varpaisiin. Ihmisen anatomia ja fysiologia. (Karhumäki, Lehtonen, Nieminen, Syrjäkallio-Ylitalo). Edita, 2008.
Apostolisen uskon lähetys julkaisi 1940-luvulla Suomessa muutamia kirjoja ja yhden numeron lehteä Apostolisen uskon lähetystyöstä, joiden avulla voi saada käsityksen liikkeen toiminnasta ja olemuksesta. Nämä ovat käytettävissä Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Vuonna 1906 Portlandissa, Oregonissa alkunsa saaneen liikkeen Suomeen kotiutumista käsittelevä John E. Kuivalan kirja mainitsee, että aivan ensimmäinen suomenkielinen Apostolisen Uskon Lehti ilmestyi jo vuonna 1910. Liikkeen nopea rantautuminen maahamme selittyy sillä, että liikkeen perustajan "Äiti Crawfordin" palvelukseen keittäjäksi ja kotiapulaiseksi oli osunut nuori suomalainen, Etelä-Pohjanmaalla syntynyt uskovainen nainen. Hänen vaikutuksestaan Apostolisen uskon...
Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on
johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Lucy Dillonin romaani Uuden onnen jäljillä (Gummerus, 2013).
Lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1635804.
T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat.
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Lainat voi Kirkes-kirjastoissa, eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoissa, palauttaa vapaasti mihin tahansa alueen kirjastoista, eli myös Kellokosken kirjastoon.
Wodehousen golfaiheisista tarinoista on ilmestynyt kaksi suomennosvalikoimaa, mutta Sleepy time ei sisälly niistä kumpaakaan, enkä löytänyt sitä suomenkielisten Wodehouse-käännösten joukosta muualtakaan. Tarina ilmestyi alun perin vuonna 1965 The battle of Squashy Hollow -nimisenä Saturday Evening Post ja Argosy -lehdissä. Kirjaan Plum pie kertomus päätyi seuraavana vuonna; tässä sen nimenä oli jo Sleepy time, jolla nimellä se päätyi myös 1973 julkaistuun Wodehousen golftarinoiden kokoelmaan The golf omnibus.
Kyllä oli. Antiikin Kreikassa urheilu oli asia, joka yhdisti usein eripuraisia kaupunkivaltioita. Yleisesti ottaen kreikkalaiset olivat enemmän kiinnostuneita yksilölajeista kuin joukkuelajeista. Erilaisia urheilukisoja oli paljon ja ne olivat hyvin suosittuja. Kisoista kuuluisimpia olivat neljä panhelleenistä kisaa, nimittäin Olympian (Zeuksen kunniaksi), Nemean (Zeuksen kunniaksi), Isthmian (Poseidonin kunniaksi) ja Python kisat Delfoissa (Apollonin kunniaksi). Panhelleenisissä kisoissa lajeja olivat juoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, viisiottelu, paini, nyrkkeily sekä pankration, joka oli jonkinlainen nyrkkeilyn ja vapaapainin yhdistelmä. Myös valjakkoajoissa kilpailtiin.
Antiikin Kreikassa urheilulla oli monenlaisia...
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Kirjalainat voi palauttaa kirjastoon, palautusluukut ovat käytössä ja myöskin eräpäivät on siirretty, joten kiirettä ei ole,
toukokuun aikana kirjastoissa käyntiajat (rajoitetut ajat), http://kirjasto.mikkeli.fi/osaan-lahikirjastoista-voi-myos-palauttaa/
Palautusluukut, http://kirjasto.mikkeli.fi/paakirjaston-palautuslaatikko-avataan/
Kesäkuun alusta kirjastoja avataan asiakkaille erityisjärjestelyjä noudattaen, http://kirjasto.mikkeli.fi/kirjaston-tapahtumat-peruttu/
Ukrainalaisen muusikon nimi Павло Фенюк translitteroidaan suomalaisen käytännön mukaan Pavlo Fenjuk.
Valitettavasti Pavlo Fenjukin levyjä ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Fenjuk on kyllä levyttänyt ja kannattaa etsiä hänen levytyksiään esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista.
https://www.kielikello.fi/documents/35556/93818/4_12_UKRAINA.pdf/81b1cfd1-cd83-5adc-249d-8f8ca46289da
https://www.kielikello.fi/-/yuliia-julija-yulia-ukrainan-valko-venajan-ja-bulgarian-omakielisten-nimien-latinaistaminen
https://finna.fi/
Laulun nimi on Miksen saisi ja sen esittää Brita Koivunen. Laulu on julkaistu singlellä Miksen saisi? / Neiti Sievänen ja minä (Scandia, 1961) sekä samana vuonna EP-levyllä Neiti Sievänen ja minä. Levyjä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta ne voi tilata kuunneltaviksi Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen, kun äänitepalvelu on jälleen käytössä. Verkossa kappaleen voi kuunnella esim. Spotifyssa.
Kansalliskirjaston Finna: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22miksen+saisi%22&type=AllFields&dfApplied=1&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&limit=20...
Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://...
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Leijonakuningas-elokuvasta on tehty kaksi versiota:
Alkuperäinen versio on vuodelta 1994. Vuonna 2019 samasta elokuvasta tehtiin uusintaversio.
Elokuvaversioiden soundtrackeissa on pieniä eroja, kuten myös niiden suomenkielisissä esittäjissä:
Vuoden 1994 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Vuoden 2019 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Voisiko tämä selittää kuulemasi ja muistamasi erot?
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja kirjan aiheiden ja jopa kansikuvan yksityiskohtien pohjalta. Kannattaa käydä kokeilemassa. Vastaan saattaa tulla vaikkapa tutunnäköinen kansikuva:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
