Kysyin asiaa Metsähallituksen Luontopalveluista, joka Suomessa on vastine USAn kansallispuisto-organisaatiolle. Linkki Luontopalveluiden sivustolle.Sain selville, että koko maassa on noin viitisenkymmentä kenttämestaria ja virkistyskäytön asiantuntijaa, jotka hoitavat kansallispuistoja eri aliurakoitsijoiden avustuksella. Aivan tarkkaa työntekijämäärää kansallispuistojen hoidossa ei siis ole saatavilla.Toiminnasta kerrotaan sivustolla: "Vastaamme useiden merkittävien uhanalaisten lajien kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelusta. Ennallistamme metsiä ja soita palautumaan luonnontilaan ja hoidamme esimerkiksi erittäin uhanalaisia perinneympäristöjä. Kartoitamme ja ylläpidämme tietoja arvokkaista luontotyypeistä ja lajeista maalla ja...
Cineast julkaistiin suuressa osassa Suomea yleisten kirjastojen asiakkaille alkuvuonna 2024. Kukin kirjasto vastaa itse tarjoamiensa palveluiden markkinoinnista, joten Cineastin ja sen tarjonnan näkyvyys voi vaihdella kunnittain suurestikin.Kirjastoille uusi elokuvien suoratoistopalvelu Cineast | Kansalliskirjasto Cineast-elokuvapalvelu nyt käytössäsi! | | piki.fi
Hei, naisten keski-iän avioliittoa solmittaessa 1800-luvun viimeisenä vuosikymmenenä löydät julkaisusta Yleiskatsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 1900 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013112326), taulukosta "Avioliittoon menneiden keski-ikä" s. 30. Esimerkiksi vuonna 1891 se oli 26 vuotta.
Tämän ikivanhan sanonnan alkuperä on historian hämärässä. On esitetty teorioita, että sanonnan alkuperä olisi muinaisessa Egyptissä, mutta tämä on spekulaatiota.Yksi sanonnan ensimmäisiä esiintymiä on sanskritinkielisessä Pancatantra-eläinsatukokoelmassa (n. 300-luvulla jKr.). Pancatantra löytyy myös Helmet-kokoelmasta: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1465720?sid=5090947903 Tässä englanninkielinen teksti sadusta, jossa ajatus kissan yhdeksästä elämästä esiintyy: https://quod.lib.umich.edu/e/eebo2/B17851.0001.001/1:4.5?rgn=div2;view=fulltextEnglanninkielisessä kirjallisuudessa sanonta esiintyy jo William Shakespearen 1500-luvun lopun Romeo ja Julia -tragediassa, jossa Mercutio härnää Tybaltia seuraavasti (III,1): "En muuta, hyvä...
Tietoja rahojen arvoista saat Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemasta teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Näitä keräilijän oppaita voi lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Saadaksesi lisätietoja myymisestä ym. sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen Numismaattiseen yhdistyksen neuvontaan. Puhelinnumero on (09) 662281. Internet-osoite on http://www.snynumis.fi
Vantaan Tikkurilan lehtialueella näyttää olevan kaksi vuoden 2003 Viidakkorumpua. Jos haluat tarkistaa saatavuuden soita Tikkurilan lehtialueelle. Puh.nro on 8392 3977. Vanhoja lehtiä voit lukea myös netissä osoitteessa http://www.dafry.net/vrumpu/vrumpu.html
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta....
Ave Marioita ovat säveltäneet monet eri säveltäjät, esim. Schubert, Gounod, Bruckner, Caccini ym. Osaatko kertoa kenen Ave Mariaa etsit?
Ave Marioita voit etsiä PIKI-verkkokirjastosta kirjoittamalla nimeke- riville Ave Maria ja aineistolajiksi cd. Tulosjoukko on aika suuri, koska hakutulokseen tulevat kaikki mahdolliset kokoelmassa olevat Ave Mariat.
Muutama asiakas on ilmoittanut, etteivät he voi kirjautumisen jälkeen siirtyä Omiin tietoihin, koska oma nimi ei näy. Kirjautumisen jälkeen näytön oikeassa yläkulmassa näkyy vain Kori-linkki ja Kirjaudu ulos –linkki. Ongelma näyttää esiintyvän eri selaimilla (esim. IE11 ja Chrome) eikä välimuistin tyhjennys ratkaise sitä. Ongelma on alkanut viime viikolla palvelimien päivityksen jälkeen tai mahdollisesti viime torstaiaamuna esiintyneen ylikuormitustilanteen jälkeen. Ongelmaa tutkitaan.
Kirjautuminen perinteisen Helmet-haun Omiin tietoihin (luettelo.helmet.fi) toimii normaalisti.
Pahoittelen asiasta aiheutuvaa haittaa!
Hei,
jos haet hänen nimellään Googlesta, tulee paljon linkkejä joista voit katsoa sinua kiinnostavat tekstit: Ojanen on paitsi nuortenkirjailija myös toimittaja. Henkilönä hänestä on tietenkin vähemmän tietoa netissä. Tämän linkin takaa löytyy haastattelu: http://www.kirjastokaista.fi/soila-ojanen/. Ojasella näyttäisi olevan myös julkinen instagram-profiili nimellä soilaska.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon kaupunginkirjasto
Kysyjä voi aivan huoletta mennä uuden kotipaikkansa kirjastoon hankkimaan kirjastokortin, mitään häpeää ei tarvitse tuntea. Hävetä ei tarvitse, vaikka sattuisi sellainen tilanne, että vanha ja uusi kirjasto kuuluvat samaan kirjastokimppaan, jolloin kysyjän tiedot jo olisivat rekisterissä. On vain hyvä, jos tämä asia selvitetään, jos se on jäänyt kesken. Asian selvittäminen on hyvä myös kysyjälle itselleen, koska asia näyttää mieltä vaivaavan edelleen. Voihan olla, että asia tuli hoidetuksi.
Kirjastoilla on erilaisia käytäntöjä siinä, minkälaiset saatavat annetaan ns. perintätoimiston hoidettavaksi. Jos näin olisi käynyt, kysyjä olisi kuitenkin saanut jo postia perintätoimistolta, joten siitä tuskin on nyt enää pelkoa. Jos vanha ja uusi...
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&...
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Jyväskylän kaupunginkirjaston kertoo sivuillaan toimintansa ja toimintaympäristönsä muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämiskohteet ja tärkeimmät suunnitelmat löytyvät Jyväskylän kaupungin sivuilta:
https://www.jyvaskyla.fi/talousarviot/talousarvio-2019/kayttotalousosa/sivistys/kirjastot-2019
Suomen kirjastoseuran sivuilta löytyvät tavoitteet kaudelle 2019-2023:
http://kirjastolehti.fi/files/Suomen%20kirjastoseuran%20tavoitteet%20hallituskaudelle%202019%E2%80%932023.pdf
Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa.
