Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Kirja tunnistettiin Cynthia Voigtin romaaniksi Matkalla kotiin, 1984. Se on ensimmäinen osa Tillermanin sisaruksista kertovaa kirjasarjaa. Seitsemänosaisesta englanninkielisestä sarjasta on suomeksi ilmestynyt kuusi.Matkalla kotiin Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2ace945a-79c5-4b43-8fc0-d5f22905dc4a
Kyseessä on varmaankin H. C. Andersenin Paimentyttö ja nokikolari. Nämä seisovat lelukaapin päällä ja rakastuvat toisiinsa., mitä ei hyväksy vanha kiinalainen posliininukke, joka väittää olevansa tytön isoisä. Paimentyttö ja nokikolari pakenevat tosiaan savupiipiun kautta, mutta maailma on tytön mielestä liian avara, ja hän haluaa takaisin.Satu löytyy monista Andersenin satukokoelmista esim. Andersenin suuri satukirja, isbn 95110164038.Satu löytyy kokonaisuudessaan myös täältä:https://www.tiedonportailla.fi/suuretklassikot/hanschristianandersen/paimentytto.htm
Kuolemantuomion erinäisiä vaikutuksia on tutkittu paljon; näitä tutkimuksia löytää runsaasti esimerkiksi Google-scholarista (tässä esimerkkinä tekemäni haku).Eräs ennen vuotta 1997 tehdyn tutkimuksen tuloksia summaava ja arvioiva artikkeli on: Bailey, W. & Peterson, R. “Murder, Capital Punishment, and Deterrence: A Review of the Literature.” Teoksessa: The Death Penalty in America: Current Controversies. Toim. Hugo Adam Bedau. Oxford: Oxford University Press, 1997. 135-161. Kyseinen artikkeli arvioi myös nimenomaisesti sitä kysymystä, miten kuolemantuomion poistaminen on vaikuttanut erinäisen rikollisuuden määrään.Kuolemantuomion poistamisen vaikutuksista löytää tietoa myös esimerkiksi sivustolta https://deathpenaltyinfo.org/; kyseessä...
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Kyseessä voisi olla Peter Tompkinsin kirja Kasvien salattu elämä (Otava, 1975). Takakansitekstin mukaan "kun lukee mitä kaikkea tiedemiehet ovat saaneet selville kasvien elämästä mm. rikostutkimuksessa käytetyn valheenpaljastustekniikan avulla, alkaa uskoa tai ainakin tempautuu mukaan tähän mielikuvitukselliseen seikkailuun".
Ville Valon musiikkivideolla Olet mun kaikuluotain pyöritään parissakin paikassa Helsingissä, mutta viittaamasi katu videon puolivälin paikkeilla on Töölössä sijaitseva Museokatu, jossa Valo seisoo lähellä Minervankadun kulmaa. Voit vahvistaa havainnon pysäyttämällä musiikkivideon noin kohtaan 1:50 ja vertailemalla näkymää esimerkiksi Google Mapsin katunäkymään osoitteessa Museokatu 9.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Ruotsinnokset ovat seuraavat:
Greene: Monsignore Quijote
Endo: Samurajen, Tystnad
Bernanos: Prästmans dagbok
Mauriac: Ormboet
Irving: En bön för Owen Meany
Camus: Fallet
Mauriacin Pyhää suudelmaa ei ilmeisestikään ole käännetty ruotsiksi!
Kirjastoauto pysähtyy Myllypurossa tiistaisin 17-17.40. Pysäkin osoite on Myllypurontie/Orpaanporras, mutta se on kuulemma Siwan edessä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton aikataulu ja pysäkit löytyvät seuraavasta osoitteesta, http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast… .
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
Moni mainostili käyttää twiittausbotteja, jotka lähettävät twiittejä automaattisesti.
Japanin Mcdonalds twittertili näyttää olevan tällä hetkellä johdossa. Twiittejä on yli 11 miljoonaa eli twiittejä sirkutellaan eetteriin melkein 3000 per päivä.
http://friendorfollow.com/twitter/most-tweets/
Tältä sivulta löytyy ohjeita kyselyä varten, https://www.kirjastot.fi/uutiset/ajankohtaista/yleisten-kirjastojen-kay…
Siellä kerrotaan, että kirjastot saavat paperilomakkeet suoraan Taloustutkimukselta:
Kysely toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Paperilomakkeesta kirjastot saavat tulostettavat pdf-versiot kaikilla kielillä suoraan kyselyn käytännön toteuttajalta Taloustutkimus Oy:ltä. Kirjasto monistaa itse oman kirjaston asiakasmäärään sopivasti eri kieliversioita. Tulostettavassa lomakkeessa on valmiiksi kunnan ja kirjaston nimi. Ne kannattaa tarkistaa ennen monistamista. Taloustutkimus postittaa lomakkeen suoraan kirjastoon jos kirjaston sähköpostiosoite on tiedossa. Jos se puuttuu Kirjastohakemiston tietokannasta,...
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila