Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
Alla olevassa taulukossa on Helsingissä elävänä syntyneiden määrät kuukausittain vuonna 1949.
Elävänä syntyneet kuukausittain Helsingissä 1949
Kuukausi
Elävänä syntyneet
Tammikuu
619
Helmikuu
589
Maaliskuu
634
Huhtikuu
660
Toukokuu
648
Kesäkuu
590
Heinäkuu
602
Elokuu
534
Syyskuu
604
Lokakuu
501
Marraskuu
454
Joulukuu
518
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1951, s. 43.
Koko vuoden tasolla tyttöjä syntyi 3 385 ja poikia 3 568. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 1951 sivuilla 46–47 on kuukausittaiset tiedot syntyneiden tyttöjen ja poikien määristä...
Voisi kaiketi ajatella, että tässä on kyse eräänlaisesta negatiivisesta itsesuggestiosta. Siinä missä itsesuggestiolla pyritään vaikuttamaan mieleen positiivisesti, on negatiivisen itsesuggestion vaikutus kielteinen. Suggestioherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, toiset ovat alttiimpia suggestiolle kuin toiset – oli se sitten positiivista tai negatiivista – eikä kysymykseen sisältyvää väitettä sen vuoksi voine pitää yleispätevänä totuutena.
Kirjallisuutta:
David Robson, Ennakko-odotusten vaikutus : miten ajattelutapasi voi muuttaa elämääsi
Ensimmäinen numero ilmaisee oman paikkasi jonossa, jälkimmäinen numero kertoo montako varaajaa jonossa on kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi tila 5/185 tarkoittaa, että olet varausjonossa viidentenä ja koko jonossa on 185 varaajaa.
Hei,
Voisiko kirja olla vuonna 1980 suomennettu A. J. Dawsonin "Urhoollinen Finn : kertomus irlanninsusikoiran elämästä"?
Julkaistu Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa, jossa on julkaistu myös tuo Londonin Valkohammas (sekä saman kirjailijan Jeri & Jerin veli, tosin nämä koirat ovat irlanninterrierejä).
Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Tarroja voi tehdä esim. vinyylileikkureilla, joita löytyy useasta Helmet-kirjastosta. Löydät kyseisten kirjastojen yhteystiedot Helmet-sivuilta valitsemalla etusivun valikosta Kirjastot ja palvelut. Sen jälkeen sivulta löytyy hakulaatikko, jossa lukee valitse palvelu. Kirjoita hakulaatikkoon vinyylileikkurit, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joissa tarroja voi tulostaa.
Tässä linkki sivulle: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä tietoa Oodin vinyylileikkurista:
https://varaamo.hel.fi/resources/av7e2kfkcrga?date=2024-01-16
Kannattaa kysyä Oodin henkilökunnalta voiko kuvailemiasi tarroja tehdä heidän laitteellaan.
Mosaiikin kirjaston Värkkäämössä Vantaalla on Elektroninen leikkuri,...
Pasilan kirjastossa on Monikielinen kirjasto, jonka kokoelmissa on yli kaksisataa hollanninkielistä teosta.
Voit itse tutkia Helmetistä, mitä hollanninkielisiä teoksia Monikielisen kirjaston kokoelmissa on. Voit tehdä sen esimerkiksi seuraavasti. Kirjoita hakulaatikkoon sana kaunokirjallisuus ja rajoita sitten hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineiston, kielen, kokoelman ja vaikkapa genren mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.finna.fi/
Netistä ei löydy erillistä listaa suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoista.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit etsiä kirjailijan nimellä tietyn kirjailijan sarjoja.
https://www.kirjasampo.fi/
Kysyit netistä löytyvää luetteloa kirjasarjoista, mutta mainitsen kuitenkin, että varsin hyvä apuneuvo etsiä kirjasarjoja on Ulla Monosen kokoama ja toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2023). Teosta päivitetään parin vuoden välein ja aiemminkin ilmestyneet sarjakirjahakemistot ovat varsin kattavia. Jatko- ja sarjakirjahakemistossa on siis myös ulkomaisten kirjailijoiden kirjasarjoja.
Teoksesta on useita lainattavia kappaleita ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Mononen: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat...
Valitettavasti kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Tässä muutama kirja, joissa jonkinlainen hirviö hyökkää laivalla olevien kimppuun:
Philip Ridley: Suuri purskitsa (2003)
Pirunmeri (2011) Kirjalla on useita tekijöitä.
Mats Strandberg: Risteily (2016)
Tunnistaisiko joku palstan lukijoista oikean kirjan?
Kuvan perusteella signeerausta on oikeastaan mahdotonta päätellä. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Verkkolähteet tarjoavat mm. seuraavia vuoden 1848 tapahtumia: Joensuun kaupunki perustettiinKerimäen maailman suurin puukirkko otettiin käyttöön Maamme-laulu sai ensiesityksensä Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Tampereella aloitti yleinen sairaala ja Finlaysonin tehtaanomistaja rakennutti sinne puiston Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Turkuun Vuosi tunnetaan ns. Euroopan hulluna vuotena, jolloin ympäri Eurooppaa oli kapinointia, vallankumouksia tai niiden yrityksiä. Nationalistiset, sosialistiset ja liberalistiset aatteet saivat nostetta. J.L. Runebergin runouden myötä eurooppalainen kansallisromanttisuus teki tuloaan Suomeenkin. Itsenäisyyspyrkimykset eivät vielä...
1940-luvulla toteutettiin paljon erilaisia keräyksiä. Paljon mediahuomiota kevättalvella 1948 sai Kansanavun keräys (ja siihen liittyvä YK:n lastenavun keräys). Kansanavun keräyksen yhteydessä myytiin rintamerkkiä, jossa on ehkä valkoiseksi kukaksi tulkittava kuva.Muita mahdollisia keräyksiä voisivat olla paperinkeräys sekä keräykset näkövammaisten, invalidien, SPR:n ja urheiluun liittyvien tavoitteiden hyväksi.Kansanapukeräys sanomalehdissä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kansanapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCELastenapu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=lastenapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCEKansanavun...
Jouko Puhakan nuortenromaani Kaiskunkallio kestää (1959) löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista, Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.Kaiskunkallio kestää | Helmet-kirjastot | helmet.fiMyös muissa Suomen kirjastoissa teosta näyttää olevan saatavilla.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Hei! 12-vuotias poikasi kaipasi uusia lukuvinkkejä. Kerroit hänen lukeneen ennestään Musse&Helium-sarjaa, Neropatin päiväkirjoja, Jag överlevde -sarjaa sekä Fotbollsakademi-sarjaa.Monet näistä alla luetelluista sarjoista löytyvät myös ruotsiksi tai englanniksi. Lukuiloa! Musse & Helium -tyylisiä: Collins, Suzanne: Alismaan tarinat -sarjaHaig, Matt: Hiiri nimeltä MiikaHunter, Erin: Soturikissat-sarjan lisäksi kannattaa tutustua myös tekijän muihin eläinfantasiasarjoihin, kuten Etsijät, Selviytyjät, Uljas maa ja Pandojen valtakunta.O’Connell, David: Hitulaiset-sarjaNeropattien tyylisiä: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaGriffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarjaPichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
Kyseessä voisi olla joko Kaarina Ranne, jonka Kuinka valo putoaa -romaanin HS-arvostelussa (19.12.2017) sanotaan näin: ”Fysiikka tarjoaa kirjalle kielen ja kuvaston, sen metaforat ja viittauskohteet." Kyseessä voisi olla myös Tiina Raevaara, joka on kirjoittanut paljon tiedeartikkeleita mm. Helsingin Sanomiin ja Tiede-lehteen.
