Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
SuperNaru näyttää olevan ruotsalainen keksintö, mutta varmasti kopioimisen arvoinen. SuperSnöret
Asiaa kannattaa ehdottaa Suomen syöpäjärjestöille. tiedotus@cancer.fi
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Helmet-kirjastojen kokolmista löytyy ainakin kaksi nuottijulkaisua, joihin sisältyy nuotti Gerry Beckelyn kappaleeseen I need You. Nuottijulkaisut ovat The best of folk superstars for guitar : includes super-tab notation (1994) ja The big baritone ukulele book (2018).
https://finna.fi/Record/helmet.1011578
https://finna.fi/Record/helmet.2376478
Hei!
Kappaleen eri tekstityksistä löytyy molempia sanamuotoja ja myös lauletuissa versioissa voi kuulla, että lopputulos on usein jotain siltä väliltä. Rivi on tosiaan ehkä joskus kuultu väärin ja vakiintunut paremmin suomalaisten suuhun sopivaksi.
1) чёрт (tšort) tarkoittaa venäjäksi pirua. ”Tshjort vozmi” mukailee venäjänkielistä kirosanaa tai lausahdusta, jonka voisi suomentaa tässä yhteydessä esim. "piru vie!" tai "piru vieköön!".
2) Alkuperäinen versio kappaleesta ja sanoituksesta on musiikkitieteilijä Pekka Gronowin mukaan ilmeisesti Suomen puolustusvoimien tilauksesta tehty 7.2.1940 ilmestyneeseen Suomi-Filmin lyhytelokuvaan "Sotilaspiloja". Kyseisessä versiossa tuota ”Katsos tshjort vozmi”/”...
Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
Tätä kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, josta on kyse. Eri kirjastoissa saattaa olla erilaiset käytännöt sen suhteen, milloin niiden varaushyllyt selvitetään.
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Marie Jonesin näytelmää Stones in his pockets (1996) ei ole julkaistu suomennoksena.
Englanninkielisenä teos on lainattavissa Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto.
Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.uniarts.fi/rakennukset-ja-tilat/taideyliopiston-sornaisten-…
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.993233054206249
https://www.irishplayography.com/play.aspx?playid=30396
Helmetin italiankielisiä lastenkirjoja pääseet selaamaan tarkennetulla haulla. Aseta Hakusanaksi *, Aineistotyypiksi kirja, Kokoelmaksi lasten kokoelma ja Kieleksi italia. Saat tällaisen hakutuloksen. Tuloksia voi rajata lisää sivun vasemassa laidassa olevista suodattimista kuten Genre.
Käypä lähde tähän tarkoitukseen voisi olla A. V. Forsmanin Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen nimistön alalla. 1 (SKS, 1894). Sen vuonna 1891 ilmestyneen ensimmäisen laitoksen alanimekkeenä oli Pakanuudenaikainen nimistö, ja tämän mukaisesti Forsman teoksessaan paneutuu tutkimaan, "kuinka nimittivät itseään muinaiset esi-isämme ennenkuin he kristinuskon tuomien uutten olojen johdosta vastaanottivat sen nimistön, jota vieläkin käytämme".
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä...
Kyseessä oleva sangen elegantti megaohmimittari on valmistettu Englannissa patentoidusti 1940-50-luvulla. Meggeriksi kutsuttu eristysvastusampeerimittari mahdollisti helpon tavan määrittää johtimien, generaattoreiden ja moottorin käämien eristyksen kunnon. Megaohmimittari mittaa erittäin korkeita resistanssiarvoja lähettämällä korkeajännitesignaalin testattavaan kohteeseen.
Kuvahaulla samainen tuote löytyy ruotsalaisen Rautatiemuseon kokoelmista.
Emme voi antaa arviota tuotteen arvosta. Pikaisella haulla netin huutokaupoista näyttäisi siltä, ettei suurta rahallista arvoa ole, mutta toki keräilymielessä aikakautensa tyylikäs esimerkki. Materiaalitkin kauniit ja ehjinä säilyneet.
Lähde: Megohmmeter...
Japani on asettanut Suomelle vientikiellon hirvieläimille ja hirvieläimistä saataville tuotteille hirvieläinten TSE-taudin vuoksi.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuol…
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/ela…
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset...
Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
Alla olevassa taulukossa on Helsingissä elävänä syntyneiden määrät kuukausittain vuonna 1949.
Elävänä syntyneet kuukausittain Helsingissä 1949
Kuukausi
Elävänä syntyneet
Tammikuu
619
Helmikuu
589
Maaliskuu
634
Huhtikuu
660
Toukokuu
648
Kesäkuu
590
Heinäkuu
602
Elokuu
534
Syyskuu
604
Lokakuu
501
Marraskuu
454
Joulukuu
518
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1951, s. 43.
Koko vuoden tasolla tyttöjä syntyi 3 385 ja poikia 3 568. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 1951 sivuilla 46–47 on kuukausittaiset tiedot syntyneiden tyttöjen ja poikien määristä...
Voisi kaiketi ajatella, että tässä on kyse eräänlaisesta negatiivisesta itsesuggestiosta. Siinä missä itsesuggestiolla pyritään vaikuttamaan mieleen positiivisesti, on negatiivisen itsesuggestion vaikutus kielteinen. Suggestioherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, toiset ovat alttiimpia suggestiolle kuin toiset – oli se sitten positiivista tai negatiivista – eikä kysymykseen sisältyvää väitettä sen vuoksi voine pitää yleispätevänä totuutena.
Kirjallisuutta:
David Robson, Ennakko-odotusten vaikutus : miten ajattelutapasi voi muuttaa elämääsi
Ensimmäinen numero ilmaisee oman paikkasi jonossa, jälkimmäinen numero kertoo montako varaajaa jonossa on kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi tila 5/185 tarkoittaa, että olet varausjonossa viidentenä ja koko jonossa on 185 varaajaa.
