Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kyseessä on 1.12.1944 annettu Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta. Lain ja siihen liittyvän asetuksen teksti löytyvät asetuskokoelman lisäksi mm. Wikisource-palvelusta:
Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta (Suomen asetuskokoelma 862/1944).
Asetus eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta annetun lain soveltamisesta (Suomen asetuskokoelma 863/1944).
Hyvä lähtökohta aiheeseen tutustumiselle voisi olla Jukka Kulomaan väitöskirja:
Kulomaa, J. (1995). Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node...
Tangon "Yksinäisen tie" on levyttänyt ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1963. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Lauri Jauhiainen, joka on käyttänyt myös salanimeä Poika Peltonen. Laulu alkaa: "On eessäin yksinäisen tie... vaan kun taas aamuöisin hetkin mä yöltä unta anelen...".Myös Keijo-Antero eli Keijo Moksén on levyttänyt tämän kappaleen (1981). Marko Haavisto on levyttänyt tästä kappaleesta country-version (2005). Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Olisikohan kyseessä Sankari-Porsaan uljas urotyö (Yrjö Ruutu 1953)? Ks. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au53ae5f88-67e8-4909-8eb7-3d26223c36e4
Asfaltti valmistetaan murskatusta kivestä ja bitumisideaineesta. Bitumiemulsio on ainakin alla olevan opinnäytetyön mukaan hapanta, tyypillisesti haluttu ph-arvo on 2-5. LähdeRiikka Hyttinen: Bitumiemulsiomyllyn käyttöönotto laboratoriomittakaavassa https://www.theseus.fi/handle/10024/746470
Hei,Kiitos kysymyksestäsi. Kyseessä lienee Kauhujuttu-sarja. Sitä ovat kirjoittaneet useat kirjailijatesimerkiksi Robert Westall, Carolyn Sloan, Joan Aiken ja Susan Price. Sarjasta löytyvätmm. Kummitusluostari, Uhka vedessä, Äänet, Painajaismies, Toivomushauta ja Luukoiranimiset teokset 1990-luvun alusta. Kyseiset kirjat ovat genreltään kauhua ja nuortenkirjallisuutta.Ja niitä löytyy vielä useimmista yleisistä kirjastoista.
Singerin ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) sivulta. Kysymäsi ompelukone näyttää olevan vuodelta 1926. Y-sarjan valmistuspaikan tieto löytyy vain vuodelta 1925, joka oli silloin Clydebank, Skotlanti.ISMACS sarjanumerotietokanta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlISMACS valmistuspaikan mukainen listaus https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.html
En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta.
Lintu sininen
Äänikasetti, puhe
Henkilö Topelius, Zacharias, 1818-1898. ; Veijola, Timo ; Henkilö Majapuro-Joutsamo, Maisa, 1945- ; Helsingin suomalaisen yhteiskoulun teiniteatteri
1988
Olisiko kysymäsi versio juuri tämä? Sadussa oli mukana musiikkia, joka oli sävelletty tähän satukasettiin. Kasetti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta Fennica-aineistossa, josta se on tilattavissa lukusalikäyttöön.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrittelee asemakaava-alueilla olevien katujen, torien, katuaukioiden, puistojen, istutusten ja muihin näihin verrattavien yleisten alueiden puhtaana- ja kunnossapitoa.
Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi säädetty. Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/...
Voit lukea Ruotsin vuoden 1772 valtiosäännön Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitoimana alla olevasta linkistä:
https://weburn.kb.se/metadata/459/EOD_2990459.htm
Keskustelin asunnottomien hätämajoituksesta Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevän diakoni Kimmo Kajaksen kanssa ja tutustuin hätämajoitusta koskeviin julkaisuihin verkossa. Helsingissä tai muualla maassa eivät kirkot hätämajoitusta nähtävästi tarjoa vaan sen takaavat muut toimijat. Asian voi vielä tarkistaa.
Seuraava koskee Helsinkiä ja on lainaus Hoivan sivuilta:
"Aikaisemmin hätämajoituksesta huolehti Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsingin kaupunki kilpailutti hätämajoituspalvelut vuonna 2020 ja sitäan kautta diakoni siirtyi 1.1.2021 lähtien Diakonissalaitoksen Hoivalle. Palvelunan ostaa Helsingin kaupunki."
https://www.hoiva.fi/blog/diakonissalaitoksen-hoiva-jarjestaa-hatamajoi…
Linnanmäen hattaran valmistuksesta löytyy video YouTubesta. Siinä hattara valmistetaan sokerista, jota kuluu n. 35 grammaa.
Lähde:
Kuinka hattara tehdään https://www.youtube.com/watch?v=jbOd4wptUBw
Hakusanoilla ”ei kyyneleitä” löytyy useita kappaleita.
Antti Holopainen ja Kyösti Hartikainen ovat julkaisseet kappaleen Ei kyyneleitä voi selittää samannimisellä levyllään. Sitä ei valitettavasti löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella YouTube-palvelussa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=t1PkZ7kCLAA. Videossa on myös sanat.
Tulipunaruusut on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä välttää voi levyllään Rakkauden kuvakirja. Sitäkään ei löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella tämän linkin takaa. http://www.themusichutch.com/listen-song/tulipunaruusut-69105321071211211101011081011051162283211822810811611622822832118111105/131157/
Aarni Varjonen on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä levyllään Hyvä elämä....
Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tiivistelmä Tojkanderin urasta: "Milly Tojkander (1866-1939) palveli Valtionrautateitä kaikkiaan 48 vuotta. Hän aloitti uransa harjoittelijana, eteni sähköttäjäksi, sitten kirjuriksi ja lopulta asemapäälliköksi. Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä, hän oli mm. naisasianainen ja naisten aseman parantaja." Sama sivu kertoo, että Tojkander toimi urallaan asemapäällikkönä ainakin Muurolassa, Kellon asemalla, Kauppilanmäellä sekä Talin asemalla Viipurissa. Vakinaisen asemapäällikön viran myöntämiseen tarvittiin senaatilta erivapaus.
Lisää biografisia ynnä muita tietoja löytyy vanhoista lehdistä. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista "Milly Tojkander" -...
Viittasit EuroMOMO:n sivuilla oleviin tietoihin. Sivuilla on tosiaan aina välillä maininta, että Suomi (tai jokin muu maa) ei ole tietyllä viikolla toimittanut tietoja.
Koronavirusepidemian aikana Euroopassa nousi tarve seurata kuolleiden määrän kehitystä lähes reaaliaikaisesti. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat lähestyi jäsenmaita ja pyysi niitä mahdollisuuksien mukaan osallistumaan vapaaehtoiseen viikoittaisten kuolleiden määrän tilaston tuottamiseen pandemian seurannan tueksi. Tilastokeskus on mukana tässä hankkeessa ja julkaisi keväästä 2020 lähtien kuolleiden viikoittaisen määrän kahden viikon viiveellä. Kahden viikon viive tilastossa johtui siitä, että tieto kuolemasta tallentuu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään...
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo...
