Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Kyseessä lienee Niall Griffithsin Lampaaköyrijä (Sheepshagger, suom. Moog Konttinen, 2008).
Alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon voit lukea lisää kirjasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4686
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmetistä.
https://helmet.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ann Cleevesin Vera Stanhope -dekkareihin perustuvasta tv-sarjasta ei ole Helmet-kirjastoissa lainattavia dvd-tallenteita.https://helmet.finna.fi/Joissakin Suomen kirjastoissa on lainattavissa dvd Vera Stanhope -sarjan ensimmäisestä kaudesta, joten voit tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/eepos.2287507?sid=4713343238https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Sarjan uusi osa What Time the Sexton's Spade Doth Rust näyttäisi ilmestyvän alkukielellään englanniksi syyskuussa 2024, mutta sarjaa suomeksi julkaissut kustantaja Bazar ei ole vielä julkaissut tietoa suomennoksen ilmestymisen ajankohdasta. Tiedustelin asiaa myös suoraan kustantamosta, mutta en valitettavasti saanut vielä vastausta. Aikaisempien osien ilmestymistä kun katsoo, niin hyvin ripeällä tahdilla ne on suomennettu, jopa heti samana vuonna.
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Kauppojen ja kirjastojen kuitit ovat lämpöpaperia. Sen pinnassa on kemikaaleja, joiden ansiosta teksti tulee näkyviin lämmöllä. Todennäköisesti kemikaalit ovat syynä siihen, ettei lämpöpaperia voi kierrättää paperinkeräykseen. Asiasta voi kysyä tarkemmin lähimmältä jätteenkäsittelylaitokselta.
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
"Pjasalapp" on pohjalaisen suomenruotsin murresana, jonka merkitys on pelleilijä tai hölmöilijä. Kysymyksen esimerkkilause viittaa KAJ-yhtyeeseen, jonka esikoisalbumi on nimeltään Professionella pjasalappar. Ahvenanmaan ja Turun seudulla pjasa-sanalla on eri merkitys.Lähde: Kotimaisten kielten keskus:Månadens dialektord: pjasa - Kotuspjasa - Ordbok över Finlands svenska folkmål
Vauvat ovat pieniä, suuria ihmeitä. Lääketieteellinen selitys mistä vauvat tulee löytyy sivuilta
http://www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/EK1.html Sivut on kuitenkin aika vaikeaselkoiset, joten on parempi että käyt tämän keskustelun tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Vaikkapa äidin tai isän kanssa käytävään keskustelun avuksi voit lainata lähikirjastostasi Svensson, Thomas: Vallaton vauva valtaa vatsan. Helsinki: Kolibri, 1995.
Porvoon kaupunginkirjastoon tulee seuraavat ruotsalaiset metsästysaiheiset lehdet:
Svensk jakt (vuodesta 1997-)
Jaktjournalen (vuodesta 1992-)
Jaktmarker & Fiskevatten (vuodesta 1998-)
Lisäksi meillä on seuraavat ruotsalaiset julkaisut:
Viltvård (vuosilta 1976 ja 2001) (Sthlm, Jägareförlaget)
Henning, Karl: Vilt och viltvård (1982)
Taideterapia-aiheista kirjallisuutta löytyy useasta eri kirjastosta sen mukaan, mikä on näkökulma. Taideterapiaa käsitteleviä teoksia on siis mm. Valtiotieteellisen, Humanistisen, Lääketieteellisen ja Käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoissa. Voit etsiä haluamaasi aineistoa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokannasta HELKAsta, joka sisältää pääosan kokoelmista. HELKA-kokoelmaluettelon löydät osoitteesta
http://www.helsinki.fi/helka/
Kirjaston HelMet sivulla on kirjastolaisten laatimia lukudiplomeja koululaisille,joista voisi saada hyviä vinkkejä. Kirjasta löytyy tiedot ja sijainnit Helmet kirjastoissa, kun napauttaa kirjan kuvaa.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Lukukeskus julkaisee myös lapsille suunnattuja kijallisuusaiheisia lehtiä Vinski sekä Lukufiilis. Lehdet ovat luettavissa kirjastoista ja ensi vuoden alusta vapaana katsottavina verkossa.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
