Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Etsimänne teos on varmaankin Maria Jotunin Arkielämää (1909).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14876
Teos löytyy kirjastoverkkonne alueelta useana painoksena.
https://kuopio.finna.fi/
Kirjailijatietoa kannattaa etsiä Kirjasampo-palvelusta. Sisko Istanmäestä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568
Myös kustantajat antavat yleensä kuvauksen kirjailjoista, joiden teoksia kustantavat, https://www.tammi.fi/kirjailija/sisko-istanmaki
Lehdistä ja uutispalveluista kannattaa myös etsiä. Sisko Istanmäestä löytyy pari mielenkiintoista videota,Ylen Areenan ohjelma, https://areena.yle.fi/1-4329493 ja Youtubessa Sisko Istanmäki; lempipaikkani https://www.youtube.com/watch?v=fF6S_blYGvQ
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin, kuten eivät muutkaan Kirkes-kirjastot. Järvenpään kirjaston sivuilta löytyy tieto, että yhteystiedot voi päivittää verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa. Verkkokirjastossa päivitys edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Esimerkiksi antikvariaatti Makedoniassa on ollut myynnissä ensimmäistä Aku Ankan taskukirjaa vuodelta 1970, ensimmäistä painosta, hintaan 430 e. Antikvariaatin sisäänostohinnaksi voidaan arvioida kolminumeroinen luku.
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=tuotehaku&tuotenimi=aku+ankan+taskukirja&hae=
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi satua. Gobin autiomaahan sijoittuu kuitenkin esimerkiksi Marton Taigan jännityskertomus "Yhdeksänhäntäinen kissa", joka on ilmestynyt vuonna 1945:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43409
Etsin myös mongolialaisia satuja ja löysin pari mahdollista. Vuonna 1972 on julkaistu satukokoelma "Satujen talo", joka sisältää mongolialaisen sadun "Kolme pientä hiirtä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen mongolialainen satu "Kilpikonna ja sammakko" on julkaistu vuonna 1984 satukokoelmassa "Satuja ystävyydestä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yle Areenasta löytyi myös mongolialainen satu "Kotkan...
Pekka Gronowin teoksessa 78 kierrosta minuutissa mainitaan, että ensimmäinen (suomalainen) levytystilaisuus oli Helsingissä vuonna 1904. Äänitysten aikana tallennettiin kaikkiaan 96 kappaletta.Ilmoittamasi tunnuksen perusteella Finnasta löytyi äänilevy Björneborgarens marsch, esittäjänä Helsingin torvisoittokunta, johtajana Aleksei Apostol. Kyseinen levy on äänitetty marraskuussa 1904.On siis hyvin mahdollista, että hallussasi oleva savikiekko on, jos ei ensimmäinen, niin ainakin ensimmäisiä äänitettyjä levyjä. Lähteet:Pekka Gronow: 78 kierrosta minuutissa, äänilevyn historia 1877-1960, Suomen Jazz&Pop arkisto, 2013https://www.finna.fi/Record/fikka.4566608
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Don Chaffeyn ohjaama amerikkalais-brittiläinen elokuva "The Three Lives of Thomasina" (suom. Mirrin kolme elämää) vuodelta 1963. Elokuva on juurikin Disney-tuotanto. Se on näytetty MTV3-kanavalla uudenvuodenpäivänä 1995.
Kaksiosainen trilleri Kuoleman enkeli (Windmills of the Gods, 1988) esitettiin MTV:n ohjelmistossa 5.1. ja 12.1.1991.
Seitsemänosainen sarja Jos huominen tulee (If Tomorrow Comes, 1986) oli MTV:n ohjelmistossa ykköskanavalla 31.8.88 alkaen.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122663
https://www.hs.fi/aikakone/
Hei,
Kyseessä on Ritva Toivolan saturomaani Kun pikkukorva sai siivet (Weilin+Göös, 1986). Kirjan on kuvittanut Maileena Kurkinen.
Saturomaani löytyy mm. Turun pääkirjaston varastosta, ja voit lainata sen varaamalla sen kirjastossa tai verkkokirjastossa. Tässä suora linkki teokseen verkkokirjastossamme: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.139566
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Valitettavasti Jaakko Salon säveltämää ja Sauvo Puhtilan sanoittamaa kappaletta Menneet illat (1961) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Tottahan jotain on tehtävissä. (Anteeksi hidas vastaaminen)
Voit valtuuttaa toisen henkilön hakemaan kirjan puolestasi. Jos hän tulee tiskille, hän tarvitsee mukaansa valtakirjan ja sinulle tulleen varausilmoituksen. Valtakirjan haluamme paperisena, mutta varausilmoituksen voi välittää hakijan puhelimeen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Noutamattomista_varauksista_aletaan_peri(219464)
Jos noutotarve on pidempiaikainen, voit harkita joustoasiakkuutta jonkun läheisesi kanssa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Aika vilkasta liikettä tai sitten suoritus ajassa tai liikkeiden määrässä on sattunut pieni painovirhe.
"3 tai 4 tusinaa kertaa" ja tusinahan oli 12 kappaletta.
Työväen arkistosta löytyy monisivuinen kokoelma hautamuistomerkkien paljastusuutisia.
Sivulla 44 on uutinen 24.5.1945, jossa hautamuistomerkin tekijäksi mainitaan Kuusankosken graniitti oy " joka tässä pyydetään kohteliaimmin oikaisemaan, koska ennakkouutisessa oli valmistajasta virheellinen maininta." Artikkelikooste
