Wennervirran toimittama Suomen taiteen vuosikirja vuodelta 1942 sisältää artikkelin Ellen Teslefistä. Se löytyy Pasilan kirjavarastosta ja sen voi tilata normaalisti Helmet-lähikirjastoosi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103453__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__P1%2C34__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Toki Ellen Teslefistä on kirjoitettu lukuisia muitakin elämäkertoja. Ne löydät Helme-haulla Teslef, Ellen ja rajaamalla aiheeseen ja kirjoihin. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&...
Nopeasti hakien löytyi ainakin muutamasta kirjastosta Tuluksista äänikirjaversio, jossa on Aake Kalliala lukijana. Eepos-kimpan kirjastoissa sitä ei valitettavasti ole. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön kotisivullamme olevalla lomakkeella: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=31 Kaukolainamaksu on viisi euroa.
Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Voit hakea tällaisia kirjoja Kirjasampo-palvelussa (https://www.kirjasampo.fi/fi). Hakusanoina voisivat olla esimerkiksi "vappu", "vappuaatto" tai "vappumarssi".
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
Induktioliedelle tarkoitettuja, lämpöeristettyjä kattiloita ei ainakaan paljoa mainosteta, jos jokin taho niitä on alkanut valmistaa. Erilaisia omatekoisia haudutusastioita ja energiaa säästävää ruoanlaittoa koskevia ohjeita ja tutkimuksiakin löytyi monia, mutta ei viittausta mihinkään valmistajaan. Tiedustelin asiaa Fiskars Finland Oy Ab:stä, joka vastaa Hackmanin tuotteista, mutta heilläkään ei ole kuvatunlaista kattilaa valikoimissa.
Tässä heidän vastauksensa:
"Meillä ei valikoimissamme ole tällaista ulkopuolelta lämpöeristettyä kattilaa. Fiskarsin paksurunkoiset kattilat (Norden Steel- sarja) varaavat toki itseensä paremmin lämpöä, mutta eivät nekään mitään lämpöeristettyjä ole. Tiedossamme ei myöskään...
Varmaankin pöydät ovat ajalta ennen nykyisiä ohuita näyttöjä ja läppäreitä.
Vuonna 2001 Tivi lehti uutisoi litteiden näyttöjen olevan yleistymässä, koska niiden hinnat olivat lähteneet laskuun.
Kesti kuitenkin vielä 10-15 vuotta, kunnes kuvaputkinäytöt muuttuivat ylen harvinaisiksi konttoreissa.
Jyväskylän yliopiston digitointipalveluista arveltiin, että tällaista digitointilaitetta ei olisi vuokrattavana. Ainakin Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopistosta on mahdollista ostaa kirjojen digitointipalvelua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/digitointi-ja-sailytyspalv…
https://www.jyu.fi/fi/palvelut/yopaino/digitointi
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltä Papalagit – Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa (Otava, 1981). Tarinan kirjoitti Erich Scheurmann ja saksankielinen alkuteos julkaistiin vuonna 1920. Suomenkielinen kirja oli vastaajankin muistikuvien mukaan aika pienikokoinen.
Papalagi – Wikipedia
Valkoisen miehen tyhmyys – Kansan Uutiset
Hakujen tekeminen perustuu kirjan suojaukseen ja tuotantoteknologiaan. Kaikissa e-lukulaitteissa on haku-toiminto, mutta itse kirjatiedosto voi olla tehty niin, että haku ei toimi.
Kolmas maailma -antologian ilmestymisen aikoihin "tellu" oli yksi television kutsumanimistä, joka sittemmin on jäänyt vähemmälle käytölle. Tellukeskus tarkoittaa siis televisiokeskusta. Guadalupe Amorin kertomuskokoelmassa Galería de tîteres (1959) ilmestyneen tarinan alkuperäinen nimi on Televicentro.
Leimallisesti savolainen sana "tellu" ei millään muotoa ole ("töllö" taitaisi osua lähemmäs), mutta puhekielisenä se on kaiketi ollut riittävän epämuodollinen Matti Rossin suomennokseensa tavoittelemaa murteellista sävyä ajatellen. Murresanakirjoista "tellun" voi löytää ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii.
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
Helpoiten voit tarkistaa korttisi voimassa-olon yrittämällä kirjautua Helmet sivulla omiin tietoihisi. (sivun oikea yläkulma - kirjaudu) https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fhaku.helmet.fi%3A443%2Fiii%2Fencore%2Fj_acegi_cas_security_check&lang=fin Jos pääset sisään ovat korttisi ja tunnuslukusi voimassa ja yhteydessä toisiinsa.
Jos kirjautuminen ei onnistu, voit vielä soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiaa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet kortti voi vanheta, jos sillä ei kolmeen vuoteen lainaa mitään.
Uuteen korttiin tarvitset käynnin kirjaston tiskillä kuvallisten henkkareiden kanssa sekä osoitteen Suomessa.
Kirjaston nuortenosastolta vinkattiin ensialkuun näitä kirjoja, joissa on roppakaupalla fantasiaa, ystävyyttä, rakkautta ja taikuutta:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja, jonka ensimmäinen osa on Morriganin koetukset.
(Morrigan korpin vaiheet velhokoulussa.)
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa
(Hauska ja romanttinen kirjasarjan ensimmäinen osa Ofeliasta, joka on keiju ja haluaa kokea ensisuudelmansa.)
Thomas Taylor: Malamanteri, trilogian ensimmäinen osa
(Aaverannan kaupungissa on Hotelli Nautilus, jossa 12-vuotias Herbert Sitrus työskentelee löytötavaratoimiston hoitajana. Mitä tapahtuu, kun kadonnut onkin
ihminen..)
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas
(Jaanin ja Titin ensimmäinen seikkailu fantasiamaailmassa.)
Mikki Lish...
Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta.
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
