Asiasanalla "liikuntasosiologia" löytyy kirjallisuutta liikunnan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Alla muutama Vaskin verkkokirjaston hausta poimittu teos:
Nelimarikka, Kirsi & Kauppinen, Tapani. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2007)
Kauravaara, Kati. Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyvaskylä: Likes-tutkimuskeskus (2013)
Zacheus, Tuomas. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto (2003)
Vehmas, Hanna. Liikuntamatkalla Suomessa : vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto (2009)
Berg, Päivi & Kokkonen, Marja....
Lapin kirjaston aineistohaulla löytyy lukuisia ötökkäkirjoja. Useimmat niistä ovat eläintiedettä ja melko monet kuuluvat lasten kokoelmaan, joten niissä on hyvä kuvitus ja mielenkiintoinen teksti.
Tässä hieman rajattu hakutulosa: https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=~major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=first_indexed%3A%22%5BNOW-1YEAR%2FDAY+TO+%2A%5D%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLapinkirjasto%2Fto%2F%22&lookfor=%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t&type=AllFields&limit=50
Aikuisten aineistosta voisin suositelle esim. Leena ja Heikki Luodon: Oman pihan ötökät tai Sally...
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on...
Lana Turnerin omaelämäkerta Lana : the lady, the legend, the truth (New English Library, 1983) näyttäisi kuuluvan Suomessa ainoastaan Kuopion Varastokirjaston kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoa kaukopalvelusta löydätte oman kirjastonne sivuilta.
https://finna.fi/Record/vaari.886007
Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kirjailijoista ei ole maailmanlaajuista rekisteriä, josta asiaa voisi vertailla. Myöskään kirjailijan määritelmä ei ole yksiselitteinen – esimerkiksi Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi ”hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.” Lähde: https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Suomen Kirjailijaliitolla on tilastoja kotimaan kirjailijoista: https://kirjailijaliitto.fi/medialle/tilastoja-ja-tutkimuksia/
Muilla mailla voi olla vastaavia liittoja ja tilastoja, mutta kansainvälistä...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli Helmet-kirjastojen kokoelmissa on paljon nuotteja, joten kannattanee aloittaa haku siitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli et löydä etsimääsi Helmet-kirjastoista, suosittelen etsimään aineistoa Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmista. Aineistoa voi hakea taideyliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta.
https://finna.fi
https://uniarts.finna.fi/?lng=fi
Myös Helsingin Konservatorion kirjasto on yleisessä käytössä, mutta tällä hetkellä kirjasto on suljettu kesäloman ajan.
https://www.konservatorio.fi/palvelut/kirjasto/
Jos lähetät palveluumme tiedot siitä, mitä nuottia etsit, voimme selvittää, löytyykö nuotti pääkaupunkiseudulta.
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Voisit kokeilla etsintää ainakin seuraavista kotimaisista aineistolähteistä:
Elektra https://elektra.helsinki.fi/
Doria https://www.doria.fi/
Theseus https://www.theseus.fi/
Doriasta löytyvät esimerkiksi,
Pekkala, Sari, Economic Impacts of Immigration: A Survey, 2005 Teksti löytyy verkosta, https://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/09-013_15702a45-fbc3-44d7-be52-477123ee58d0.pdf
Sarvimäki, Matti, Maahanmuuton taloustiede, (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 106. vsk . – 3/2010) https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf
Molempien tutkijoiden nimellä kannattaa etsiä tuoreempaakin materiaalia.
Valtion tieteellisen...
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Näytelmän esittelyteksti löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta sekä ruotsiksi että suomeksi https://hkt.fi/esitykset/morfars-mauser/.
Suomenkileinen kuvaus on ruotsinkielisen jälkeen.
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Espanjan kielessä s ei voi aloittaa sanaa eikä tavua, jos sitä seuraa konsonantti. Tällöin s-äänteen eteen asetetaan e. Näin siis esimerkiksi Tukholma on Estocolmo, ei Stocolmo. Näinhän on myös maan nimessä España (adjektiivi español).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli
Espanja-suomi suursanakirja / Ilkka Helastie, Ahti Hytönen, Jyrki K. Talvitie, 1991
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Suosittelen tutustumaan Cris Owenin muistelmateokseen Valheellinen elämä. Siinä mainitaan, että Cris muutti perheensä kanssa Suomeen vuonna 1970. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hän on melko varhain karannut takaisin Ruotsiin ja liikkunut Ruotsin ja Suomen välillä ennen tuota mainitsemaasi vuotta 2002. Teos on lainattavissa Oulun seudulla, https://outi.finna.fi/Record/outi.527765
Voisiko kyseessä olla ranskalaisen Albert Barillén ohjaama animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Lisätietoa sarjasta löytyy Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Kirjastosta löytyy dvd-versio, saatavuustiedot https://satakirjastot.finna.fi/
Voisiko kyse olla BBC:n sarjasta Matkalla dinosaurusten kanssa? Tässä on joitakin kaloja myös. Yle on esittänyt sarjaa 2000-2001. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matkalla_dinosaurusten_kanssa
Tähän liittyvä kirja löytyy myös Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.360676
Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä, suuria ja pieniä. Julkisoikeudellisten yhdistysten toiminta perustuu erityiseen lakiin tai asetukseen. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä oli tänä vuonna yli satatuhatta yhdistystä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistys_(Suomi)
Yhdistyslain mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
Verkosta löytyy kyllä esimerkiksi tapauskohtaisia selvityksiä erilaisten yhdistysten varainhankinnasta, sekä yleisluontoisempia yhdistysten taloudellisen...
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
