Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mannerheimintien ja Humalistonkadun kulmauksessa sijaitsi aikanaan ns. Sipoon kirkoksi sanottu HkL:n henkilökunnan asuinrakennus. Koska talo purettiin ja koska… 278 Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15. Helsingin Sanomat 20.6.1974. Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)   Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1… Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
Löytyykö sellaisia elämäkertoja, mitkä kertovat kirjoittajan viimeisistä vuosista ennen poismenoa? Siis esim sairauden loppuaikojen kokemuksia? Suomeksi tai… 278 Tässä joitakin mahdollisia kirjoja: Paul Kalanithin kirja Henkäys on ilmaa vain (suomeksi Bazaar, 2016) on syöpälääkärin muistelmateos. Syöpälääkärin elämä sai uuden käänteen, kun hänessä itsessään todettiin keuhkosyöpä. Kirja ilmestyi Paul Kalanithin kuoleman jälkeen, hänen vaimonsa työsti sen valmiiksi.  Jyrki Kasvin kirja Kolme elämää (Docendo, 2022). Pelijournatisti, tutkija ja poliitikko Jyrki Kasvi sairasti syöpää monta vuotta. Viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti elämäkertaansa, joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan viimeisissä luvuissa on kuvauksia taudin etenemisestä ja hoidosta. Reko ja Tiina Lundanin yhdessä kirjoittama kirja Viikkoja, kuukausia (WSOY, 2006) kertoo Reko Lundanin  sairastamasta syövästä...
Mistä noudan varauksen? 278 Hei! Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus...
Onko kirjastossa tekoälyn kirjoittamia romaaneja? 278 Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3. Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista. Lähteet: Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/  
Kuinka pelikonsoleilla pääsee pelaamaan kirjastoon? 278 Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa. Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.  Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.  ...
Minulla oli perintään menneitä maksuja, mutta ne eivät päivity helmet-tietoihin enkä saa lainattua tai varattua vaikka olen kaiken jo maksanut! Monta viikkoa… 278 Asiakastietoihin emme mene pelkästään asiakkaan nimellä. Kaikenlaiset lainoihin ja maksuihin liittyvät epäselvät asiat on parasta hoitaa henkilökohtaisesti mieluiten kirjastossa paikan päällä. Joitain asioita on mahdollista hoitaa myös puhelimitse. Kun olet maksanut maksut eli perintäkulut (jos palautat aineiston kirjastoon) tai perintäkulut ja korvaushinnat (jos et palauta aineistoa kirjastoon) niin perintätoimisto lähettää kirjastolle tiedon maksetuista maksuista. Tiedon saatuaan kirjaston perintä poistaa asiakkaan tiedoista korvatun aineiston maksut. Tähän menee yleensä aikaa viikosta kahteen. Perintätoimistolle ei kuitenkaan makseta lainassa olleesta aineistosta mahdollisesti kertyneitä myöhästymismaksuja, vaan asiakkaan on...
Missä kirjastossa on patsas poika lukee kirjaa... 278 Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa  Puun puuntelija -veistosta.  Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle.   Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa :  Blogi 
Haluaisin löytää Marzi Nymanin konsertissaan esittämän Arvo Turtiaisen runon 278 Kyseessä voisi olla Arvo Turtiaisen runo Kaikki tämä riitti minulle. Se on julkaistu mm. seuraavissa kokoelmissa:Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1964Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 
Voisinko saada Ilkka Remeksen tämänhetkisen aikuisten kirjojen tuotannon kaikki teokset ilmestymisjärjestyksessä? 278 Pääkallokehrääjä. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-022-133-3Karjalan lunnaat. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-022-959-8Pedon syleily. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-023-724-8Ruttokellot. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-024-916-5Uhrilento. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-026-153-XItäveri. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-027-275-2Ikiyö. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-028-380-0Hiroshiman portti. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-029-390-3Nimessä ja veressä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-030-786-66/12. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-032-050-1Pahan perimä. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33065-4Pyörre. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33067-8Isku ytimeen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-...
MISTÄ VOISI LUKEA ESIM VANHOJA TEKNIIKAN MAAILMOJA TMS 278 Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Voisitko antaa suosituksen Helmet-elokuvahaasteen kohtaan 49 A film recommended by library staff? 278 Tässä muutama suositus Helmet-elokuvahaasteen kohtaan 49. Särkynyt (Broken, ohj. Rufus Norris, 2012)Fish tank (ohj. Andrea Arnold, 2009)Peili (Zerkalo, ohj. Andrei Tarkovski, 1974)Kohtalokkaat numerot (Drowning by numbers, ohj. Peter Greenaway, 2009)Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, ohj. Wim Wenders, 1987) 
Perustuuko Wilhelm Mobergin Maastamuuttajat- sarja tositapahtumiin jonkun perheen siirtolaisuudesta.Kirjasarjan alussa viitataan kirkonkirjoihin. 278 Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Missä Jaan Kaplinskin runossa puhutaan keväästä, miten ei koskaan tottua siihen, että tuomet taas kukkivat... ja yleensä miten aika rientää 278 Kaplinskin säkeillä "Uskomatonta: / kuin ensi kertaa jälleen / kukkivat tuomet" alkava runo löytyy mm. Ilta tuo takaisin kaiken -kokoelmateoksesta Anja Salokanteleen kääntämänä (Kustannusliike Parkko 2021, s. 155). Runo on ilmestynyt v. 1982 kokoelmassa nimeltä Raskasta kevyeksi tulla.
Mikäsammakko on sellainen jokatuli esiin maanalta kun perkasin rikkaruohoja sammakko on aivan maan värinen. 278 Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin:  Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Mikä kirja: tyttö on menettämässä näkönsä ja isoisä vie hänet museoihin tutustumaan taiteeseen kertoen samalla teoksista ja niiden tekijöistä. 278 Kuvaukseesi sopiva kirja on Thomas Schlesserin romaani Monan katse, joka ilmestyi suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2025. Lisätietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjat/monan-katse/. 
Etsin nuottia Pellekaija Pum - yhtyeen lastenlauluun nimeltä "Setä Sinisen blues". 278 Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt. Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Artturi Leinonen ja Aukusti Ripsaluoma: "Piirteitä Jyväskylän seminaarin Miestoverikunnan vaiheista 1863-1913" Etsin oheista teosta, jos Metsosta löytyisi. 278 Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913. Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Mistä ihmeestä löytäisin Japanilais-animaatio piiretyn: Candy Candy sarjanjaksoja (videoina) ??? ainakin sen ekan jakson... 278 Candy Candy -sarjaa on hankittu useisiin Suomen kirjastoihin. Kirjastot löytyvät maakuntakirjastojen monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Em. videoiden kaukolainaaminen on mahdollista. Kaukolainauksen voit hoitaa lähimmän kirjastosi kautta. Tietoa kaukolainauksesta esim. Oulun kaupunginkirjastosta on kotisivullamme http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html . Mikäli tarkoituksesi on ostaa Candy Candy -videoita niin monissa videoissa näkyi olevan toimittajana Castle Communications tai voisit kysyä ostomahdollisuutta esim. Future Filmiltä, joka oli joissain vanhimmissa videoissa toimittajana http://www.futurefilm.fi/info.php?pageCat=6 .
Olen etsinyt määritelmää sanalle YHTEISTYÖ mutta Suomen kielitoimiston sivuilta löytyy vain maksullinen cd-sanakirja. Nykysuomen sanakirjasta vastaus löytynee… 278 " Yhteistyö; kahden tai useamman henkilön, tahon tm. toiminta yhdessä jonkin päämäärän saavuttamaksi" Nurmi, Timo, Uusi suomen kielen sanakirja, Gummerus, 1998.
Onko jossain lainattavissa tai luettavissa 1890- luvulla ilmestynyttä Alli Trygin kirjaa Anttilan Akustan uudet herkut (Ett kalas)? 278 Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa. Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...