Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Kuvaukseesi sopiva kirja on Thomas Schlesserin romaani Monan katse, joka ilmestyi suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2025. Lisätietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjat/monan-katse/.
Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt.
Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
" Yhteistyö; kahden tai useamman henkilön, tahon tm. toiminta yhdessä jonkin päämäärän saavuttamaksi"
Nurmi, Timo, Uusi suomen kielen sanakirja, Gummerus, 1998.
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...
Kappale löytyy molempien esittämänä:
Susanna Haaviston levyltä 20 suosikkia: Kanssasi on niin hyvä olla. CD on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 2.5.06.
Vesa-Matti Loirin levyltä Lauluja rakastamisen vaikeudesta.
CD on Keltinmäen sivukirjastossa ja tällä hetkellä hyllyssä.
Mainitsemanne lyhenteet tarkoittavat kuten arvelittekin s.l.=sine loco 'ei painopaikkaa' ja s.a.=sine anno 'ei paino-vuotta (tai kustannusvuotta)'. Lyhenteitä löytyy esim. seuraavista kirjoista: ///Risto Rantala: Uusi lyhennesanakirja, 2003///,///Veli Valpola: Suuri sivistyssanakirja, 2000///, ///Arto Kivimäki: Summa summarum, 1998///.
Hei!
Uusin vielä kerran lainasi, ja uusi eräpäivä on 17.9. Kirjaa on nyt uusittu kuusi kertaa (sääntöjen mukaan neljä kertaa voi uusia). Jos kirjaa ei löydy eräpäivään mennessä, se pitäisi korvata.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
PlayStation VR-virtuaalilasit ovat meillä Lahden kaupunginkirjastolla hankintalistalla, mutta toistaiseksi niitä ei ole vielä hankittu. Tullessaan lasit tulisivat käytettäväksi pääkirjaston musiikkiosaston pelihuoneessa (http://lastukirjastot.fi/106339/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-peli…). Lainattavia kappaleita ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.
Hei,
Anna-lehteä vuodelta 2008 on lainattavissa ainakin Oulun kaupunginkirjastosta ja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Lehden vuosikerran pystyy varaamaan (kukin lehden numero varataan erikseen) OUTI-kirjastojen nettikirjastossa osoiteessa: https://outi.finna.fi/ . Varaamiseen tarvitset OUTI-kirjastokortin ja salanumeron. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia tai salanumeroa, niin saat ne lähimmästä OUTI-kirjastosta. Varaukset voidaan tehdä myös lähikirjastossasi. Varaamasi lehdet voit sitten noutaa ja lainata lähikirjastostasi ja lukea ne kotona. Varaukset eivät maksa mitään, ainoastaan noutamattomista varauksista peritään OUTI-kirjastoissa 1€/varaus.
Toinen vaihtoehto on käydä Oulun kaupunginkirjastossa paikan päällä lukemassa lehdet...
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat...
Tässä joitakin ehdotuksia.
Gyasi, Yaa: Matkalla kotiin
Toisistaan tietämättömät sisarpuolet päätyvät 1700-luvun Afrikassa samaan eurooppalaisten linnoitukseen: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen siskopuolensa Esin Yhdysvaltoihin. Tarina seuraa siitä eteenpäin suvun kahden haaran vaiheita nykypäivään asti.
Kankimäki, Mia: Naiset joita ajattelen öisin
Mia Kankimäki pohtii omaa elämäänsä ja tutkii samalla esikuviksi sopivia naisia historian varrelta: naisia, jotka uskalsivat valita oman tiensä ja poiketa siitä, mitä aikakausi heiltä odotti. Tutuksi tulevat tutkimusmatkailijat, taiteilijat ja seikkailijat.
Lahiri, Jhumpa: Kaima
Gogol Ganguli on Intiasta Yhdysvaltoihin...
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on...
Oodin studiot avataan kevään aikana, eivätkä ne ole vielä varattavissa. Sinun kannattaa siis seurata Helmetistä Oodin sivua.
Keskustakirjasto Oodin palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi…
Oodin tilat tulevat Varaamoon.https://varaamo.hel.fi/
Tällä hetkellä voit varata studiotilan Myllypuron mediakirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kirjailijoista ei ole maailmanlaajuista rekisteriä, josta asiaa voisi vertailla. Myöskään kirjailijan määritelmä ei ole yksiselitteinen – esimerkiksi Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi ”hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.” Lähde: https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Suomen Kirjailijaliitolla on tilastoja kotimaan kirjailijoista: https://kirjailijaliitto.fi/medialle/tilastoja-ja-tutkimuksia/
Muilla mailla voi olla vastaavia liittoja ja tilastoja, mutta kansainvälistä...
