21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Voit hakea uuden kortin lähimmästä Helmet-kirjastosta.
Mukaan tarvitset kuvalliset henkilöllisyyspaperit (ajokortti, passi, henkilökortti) ja kolme euroa.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kortin uusinta maksaa aikuisilta 3€ ja lapsilta 2€.
Helmet-taskukirjastoon pystyt lataamaan kirjastokorttisi mobiiliversiona. Taskukirjaston lataamisen ohjeet, https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Päätoimisten kirjastonhoitajien koulutus alkoi Suomessa vuonna 1920, mahdatko tarkoittaa kysymykselläsi tätä edeltävää aikaa?
Aiheesta voit lukea esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Eija Poteri: Kirjastonhoitajakoulutuksen pioneerikausi Suomessa 1920-1945 julkaisussa Kirjastotiede ja informatiikka 10 (1) - 1991. (ks. liite)
Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 758 ->
Tuossa historiakirjassa kerrotaan esimerkiksi Kansanvalistusseuran osuudesta kirjastoammattitiedon välittäjänä vuosisadan vaihteessa.
Voit tutkia kirjastoalan opaskirjoja osoitteessa Finna.fi. Löydät niitä esimerkiksi hakusanoilla kirjastotyö ja kirjastonhoito. Kannattaa rajata haun tulosta valmistusvuodella niin ei ole niin paljon selattavaa. Vanhimmat on...
Kyseessä saattaisi olla Inga Maggan nyrkkeilymaailmaan sijoittuva Varjonyrkkeilijä (Like, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7032834
Bridge Over Troubled Water alkaa pienimuotoisena, kasvaa hieman toisessa säkeistössä ja huipentuu voimaperäiseen kolmanteen säkeistöön. Larry Knechtelin piano-osuus ja Art Garfunkelin soololaulu ovat kappaleen ydin. Niiden jälkeen mukaan liittyy soittimia järjestyksessä vibrafoni, rummut, jousiorkesteri ja bassokitara. Paul Simon laulaa stemmaa kolmannessa säkeistössä.
Äänityksiä tehtiin pala palalta studiotekniikkaa taiten hyödyntäen. Kaikua lisättiin runsaasti, mikä saa kaiken kuulostamaan tavallista suuremmalta. Lopussa on ukkosta tai tykinlaukauksia muistuttavia pitkäsointisia rummuniskuja. Niiden toteutuksesta on erilaisia selityksiä. Loudersound-sivuston artikkelissa rumpali Hal Blaine kertoo lyöneensä virvelirumpua autonsa...
Kyseessä saattavat olla pesänsä kuningattaren perässä hylänneet ampiaiset. Loppusyksystä ampiaiset tulevat kiukkuisemmiksi ja puolustavat pesän sijaan vain itseään. Rypäs voi olla myös kuningatar ja liuta innokkaita koiraita paritteluhommissa. Yle uutiset 17.9.2013 ja Rentokil.fi
Tämä on kuitenkin vain arvailua. Asiaa voisi kysäistä asiantuntijoilta. "Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai soita suoraan lähetykseen 0203 17600." Luontoilta 2022
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksua menee 0,20€/päivä eli sinun tapauksessasi myöhästymismaksua menee yhdeltä päivältä. Maksun voit hoitaa joko kirjastossa tai Helmet-sivuilla kirjautumalla oikeassa yläkulmassa olevan Kirjaudu-linkin kautta Omiin tietoihisi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Avautuvalla Omat tiedot -sivulla oikeassa yläkulmassa on Helmet-logon alla Maksa verkossa -linkki, jonka kautta pääsee maksamaan kortilla olevat maksut. Lainausoikeuden menettää maksujen takia silloin, kun maksut ovat 30,00€ tai enemmän. Heti, kun maksut ovat alle 30€ niin lainaoikeus palautuu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löydät tämän linkin kautta Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet ja...
Madoille eivät varmaan maassa itävät siemenet maistu. Kenties pellon lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet karkottavat ne. Ne syövät mielellään hajoavaa kasvijätettä, mutta olosuhteiden on hyvä olla silloin lämpimän kosteita. "Lieroilla on myös makuaisti, aina ensin ne syövät sokeri‑ ja valkuaispitoiset kasvijätteet. Lopulta niillä on myös erityinen kemiallinen aisti, jolla ne voivat havaita mm. maan happamuutta, myrkkyjä ja lannotteita." Naturalehti 3.3.2017
7.7.2022 Lab.fi sivustolla oleva artikkeli kehuu matoja viljelijän tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi.
Kysymys kannattaa vielä lähettää vaikkapa Luontoiltaan. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Varastoituun viljaan iskevät monetkin tuholaiset, jotka voivat...
Saara-Sofia Sirén (os. Sutela) on toiminut Turun kaupunginvaltuutettuna kolmella kaudella vuosina 2009-2021. Viimeisimmissä kuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle. Kunnallisvaalien tulospalvelu löytyy täältä: https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Eduskunnan verkkosivuilla kansanedustajien eduskuntatyöhön liittymättömät tiedot urasta ja luottamustehtävistä perustuvat edustajien omaan ilmoitukseen, eikä niiden ajantasaisuutta pystytä seuraamaan itse. Muuhun kuin eduskuntaan liittyvissä tiedoissa ollaankin luopumassa seuraavassa verkkosivu-uudistuksessa.
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla...
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Kyseessä on Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria (kuv. Helga Sjöstedt), joka sisältää kuvailemasi sadun Kissan sarvet. Satukirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946 ja siitä on sittemmin otettu useita uusintapainoksia. Kissan sarvet on teoksen sivulla 17. Teoksen sadut perustuvat kansansatuihin, joita Haavio on muokannut silmälläpitäen pieniä lapsia.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/helmet.1272234
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä...
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
Majoituselinkeinon historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Holmroos, Altti: Kustavin kuninkaantie
Jönsson, Håkan: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år
Kaht pualt jokke: Turkulaisia vuosisatojen varrelta
Kuninkaantieltä kerrottua: Matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta
Päiviö, Väinö: Puolituhatta vuotta talonpitoa Marttilan Krouvissa
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet
Ilmeisesti majoituksen taso vaihteli varsin paljon. Toisina aikoina ja paikoissa majoitus saattoi olla tasokastakin, mutta joskus matkailijoille oli tarjolla vain yksi huone kurjassa hökkelissä eikä välttämättä mitään ruokaa.
