Kyseessä on Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria (kuv. Helga Sjöstedt), joka sisältää kuvailemasi sadun Kissan sarvet. Satukirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946 ja siitä on sittemmin otettu useita uusintapainoksia. Kissan sarvet on teoksen sivulla 17. Teoksen sadut perustuvat kansansatuihin, joita Haavio on muokannut silmälläpitäen pieniä lapsia.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/helmet.1272234
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä...
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä -elokuvan suomenkielisessä tekstityksessä nimet ovat muodossa Veri-Svente ja Puukko-Jokke. Hahmot esitellään noin seitsemän minuuttia elokuvan alkamisesta. Elokuva on suomeksi tekstitettynä katsottavissa Viddla-palvelussa. Sinne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi, jonka voi käydä pyytämässä kirjaston asiakaspalvelupisteistä.
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju...
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Lause löytyy aivan kirjan viimeisiltä sivuilta. Kivivuoren Janne on tullut Helsingistä Koskelassa käymään. Janne lausahtaa näin Akselin pojalle Juhanille, kun he puhuvat maataloudesta. Janne kehuu Juhanin isännyyttä ja tilanhoitoa, ja Juhani puolestaan yrittää korostaa maatilan töiden vastuksia ja tukipalkkioiden menemistä sen hyväksi, että kaupunkilaisilla olisi halpaa ruokaa ja helppo elämä. Janne toteaa: "Niin. Poika istuu vankan talon pöydän päässä ja puhuu niin kuin mikäkin proletaari... Tämä elämä taitaa tehdä meille kaikille pelkkää vääryyttä... Aikoinaan tuommoista miestä tässä kylässä pidettiin sortajana... Ja taitaa joku pitää nytkin... Niin, niin. Päivä on tehnyt kierroksensa."
Suomen kauppalaivastotietokannasta voi hakea Suomen Etelä–Amerikan Linjan aluksia:
http://kauppalaiva.nba.fi/results.php?vowners=Oy+Suomen+Etel%C3%A4-Amer…
Merimieshuoneiden arkistoista on koottu sähköinen Merimiehet -tietokanta, joka on käytettävissä Suomen sukututkimusseuran maksaneille jäsenille heidän Sukuhaku-portaalinsa kautta: https://sukuhaku.genealogia.fi/
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön arkistoa hallinnoi Suomessa Forum Marinum https://www.forum-marinum.fi/fi/, jolta voi tiedustella ko. yhtiön miehistöistä.
Sopivan kirjan löytyminen riippuu aina pitkälti siitä, minkälaiset asiat lukijaa kiinnostavat ja kuinka kokenut lukija hän on. Tässä muutama mahdollinen Finlandia-palkinnon voittanut kirja niin aikuisten-, nuorten- kuin tietokirjojenkin puolelta.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (2021). Kirja on dystoopinen tieteisromaani, jossa mm. ihmiskokeilla kajotaan ihmisen muistiin. Sen päähenkilönä on nuori poika.
Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016). Päähenkilöinä on sekä poika että tyttö. Kyseessä on rakkauskertomus, mutta myös muita teemoja, kuten maahanmuuttoa käsitellään.
Nadja Sumanen: Rambo (2015). Kirja on kertomus 15-vuotiaasta ADHD-diagnoosin saaneesta pojasta,...
Tässä muutama oma suosikki elokuvahaasteen kohtaan 49. "Kirjaston henkilökunnan suosittelema elokuva". Linkeistä pääset lukemaan sarjojen/elokuvien tiivistelmän MyAnimeList sivulta. Mukana on myös pari anime-elokuvaa.
Violet Evergarden (13 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/33352/Violet_Evergarden
Ping Pong the Animation (11 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/22135/Ping_Pong_the_Animation
Redline (elokuva, 1 tunti 42 min.)
https://myanimelist.net/anime/6675/Redline
Katanagatari (12 jaksoa, 50 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/6594/Katanagatari
Sword of the Stranger (elokuva, 1 tunti 43 min.)
https://myanimelist.net/anime/2418/Stranger__Mukou_Hadan
Tässä kirjavinkkejä.
Sarjoja:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia (Kun suuret sortuvat, Maailman talvi, Ikuisuuden ääri)
- laaja sukutarina seuraa yhdysvaltalaisen, saksalaisen, neuvostoliittolaisen, englantilaisen ja walesilaisen perheen kohtaloita Euroopan mullistusten keskellä
Guillou, Jan: Suuri vuosisata -sarja (Sillanrakentajat, Keikari, Punaisen ja mustan välissä, Sokea piste, Sininen tähti, Made in America, 1968, Tapetut unelmat, Toinen kuolemansynti, Tarinan loppu)
- Euroopan 1900-luvun vaiheita Lauritzenin suvun kautta kerrottuna
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa, Tulen varjot, Tuhon lapset
- kolmen itsenäisen romaanin muodostama sarja sijoittuu Ranskaan maailmansotien väliseen aikaan
Yksittäisiä teoksia:
De Céspedes,...
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Valtakunnallisen E-kirjaston sivulla sanotaan näin: "Voit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen." Palautelomake löytyy sovelluksesta kohjasta Asetukset->Anna palautettaSovelluksen voit ladata sovelluskaupasta:Android-latauslinkki(avautuu uuteen välilehteen) iOS-latauslinkkiLähteet: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedothttps://helmet.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fhelmet-tukisivusto.hel.fi%2F%3Fp%3D1800&lng=fihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
