Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Anni Swanilta ei löydy tällaista satua. Sen sijaan Topeliuksella on näytelmä, tai " Satu- kolme näytöstä" kuten Topelius asian ilmoittaa, "Suojelusenkeli".Siinä musta ja valkoinen enkeli häärivät lasten kehdon ympärillä. Kaikkein karmein satu, missä Kuolema vie lapsen kehdosta on Andersenin satu "Äiti".Siinä Kuolema käyttää hyväkseen äidin hetkellistä nukahtamista ja ryöstää vauvan kehdosta. Äiti tekee kaikkensa pelastaakseen lapsensa. Tämä sopisi myös hyvin Tuomari Nurmion "Lasten mehuhetkeen".
Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa Puun puuntelija -veistosta. Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle. Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa : Blogi
Reijke näyttäisi olevan Alankomaista kotoisin oleva sukunimi. Linkki FamilySearsh palveluunGoogle kääntäjä tunnisti sanan reijke kieleksi hollannin ja suomenkieliseksi merkitykseksi rikas. Linkki kääntäjään
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
Finna.fi:n mukaan se löytyy vain Musiikkiarkistosta Helsingistä, eikä sitä saa kotilainaan. Voit kuitenkin tehdä kaukolainapyynnön, jotta saisit kopiot nuoteista lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/musa.015397262?sid=4870581699https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll
Kaupparekisteriä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Perustiedot Kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä ovat maksuttomasti haettavissa PRH:n Virre-palvelussa: https://virre.prh.fi/Yrityshaulla voi hakea tietoja kaupparekisteriin merkityistä tai lakanneista yrityksistä Y-tunnuksella tai yrityksen nimellä ja muilla hakukriteereillä. Hakutuloksesta pääsee tutustumaan maksuttomiin tietoihin yrityksestä sekä lataamaan maksuttoman sähköisen rekisteriotteen tai ostamaan maksullisia tuotteita. Hakua voi rajata yrityksen tilalla, yritysmuodolla, kotipaikalla ja nimen tilalla. Hakua ei pysty kuitenkaan muotoilemaan niin, että saataisiin haettua tiettynä vuonna toiminnassa olleet tietyn toimialan yritykset tietyllä paikkakunnalla. PRH:n...
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi...
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Toivo Kuulan jousikvartetolle säveltämän teoksen Suomalaisia kansanlauluja (Kansanlaulusikermä, opusnumeroimaton) laulut ovat Yksin istun ja lauleskelen, Lohduton, Koiviston polska, Joulupuu on rakennettu, Mun sydämestäni rakastan ja Suursaaren suurta polskaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5450347
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Hei,
Tällaisen tiedon löysin Outi Heiskasen vuosikymmenen vanhasta päivityksestä: "[...] pieniä uniikkeja teoksia, jotka ovat Outi Heiskasen m.o.i.v. - eli omin sanoin ”mä olen ite värjännyt” -vedoksia." Kyseessä lienee siis taiteilija itsensä kehittelemä eikä sen laajemmassa käytössä oleva lyhenne.
Pahoittelen, että vastaus on myöhästynyt. Sadetta on yritetty tehdä keinotekoisesti useissa maissa. Eniten tätä tehdään kuivuudesta kärsivissä Persianlahden maissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tavallisin tapa on kylvää sadepilviin kemikaaleja, jolloin ne satavat ennenaikaisesti. Tutkijat ovat eri mieltä tekniikan tehokkuudesta.
Lähteitä:
Ilmatieteenlaitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sade-pilvet-ja-lumi
Encyclopedia Britannica :https://www.britannica.com/science/cloud-seeding
The Guardian : Make it rain! https://www.theguardian.com/environment/2021/mar/23/us-stated-cloud-seeding-weather-modification
Voit kysyä lisätietoja Ilmatieteenlaitoksen Kysy ilmastosta -palvelusta https://www....
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:...
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseisistä sarjoista ei olisi lainattavia kappaleita missään päin Suomea.
Sarjat löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistokokoelmista, missä niitä on mahdollista tulla etukäteen sopien katsomaan paikan päälle.
En löytänyt mainintaa Kristian II:n esikruunauksesta Turussa ainakaan Heikki Ylikankaan kirjasta Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021), jossa myös Kristianin henkilöhistoriaa avataan.
Kirjassa kerrotaan, että kuningas Hannun (Hans) kuoltua Kristian II valittiin Tanskan ja samalla ainakin periaatteessa pohjoismaisen unionin kuninkaaksi vuonna 1513. Kirjassa ei mainita tämän kruunajaistilaisuuden tapahtumapaikkaa. Ennen kruunajaisiaan Kristian melkein menetti Tanskan kruunun sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille. Kristian onnistui kuitenkin nousemaan valtaistuimelle tehtyään ensin Tanskan ja Norjan valtaneuvostojen kanssa sopimuksen, joka laajensi hengellisen ja maallisen aristokratian erioikeuksia...
Anita Odé on suomentanut kyseisen katkelman marraskuun 8. päivän 1943 osiosta näin:
"Näen meidät kahdeksan yhdessä Salaisessa siivessä aivan kuin olisimme kappale sinistä taivasta, jota mustat, mustat sadepilvet ympäröivät. Se pyöreä kohta, jolla me seisomme, on vielä turvassa, mutta pilvet työntyvät yhä tiheämmin yllemme ja rengas, joka erottaa meidät lähestyvästä vaarasta, muuttuu yhä ahtaammaksi. Nyt olemme jo niin pahasti vaaran ja pimeyden ympäröimiä, että törm äämme toisiimme epätoivosta, kun emme löydä ulospääsyä. Katsomme kaikki alaspäin, sinne missä ihmiset taistelevat keskenään, katsomme kaikki ylöspäin, sinne missä on rauhallista ja kaunista, ja sillä välin suuri pimeä massa eristää meidät eikä päästä meitä alas eikä ylös...
