Täältä löydät listan kirjastoista, joissa on mahdollista digitoida VHS-kasetti DVD-levylle: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Jyväskylän kaupunginkirjastossakin on digitointitila, mutta sen VHS-DVD-digintointi on valitettavasti tällä hetkellä poissa käytöstä. VHS-kasetin digitointi on Jyväskylän kaupunginkirjastossa mahdollista muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.
Linkki Jyväskylän kirjaston digitointitilan ohjeisiin ja varauskalenteriin: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…;
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Kansallsikirjaston kokoelmissa Helsingissä on periaatteessa kaikki Suomessa julkaistut aikakauslehdet.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-aikakauslehdet
Hymy-lehden numeroita vuosilta 1972-1977 voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston tiloissa.
Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä kannattaa kysyä suoraan Kansalliskirjaston neuvonnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta.
Mikäli haluat etsiä vanhoja Hymy-lehtiä omaksesi, vaihtoehtona ovat lähinnä kirpputorit ja antikvariaatit.
Hymy-lehteä kustansi Yhtyneet kuvalehdet, myöhemmin Otavamedia. Jälkimmäisen asiakaspalvelusta voinee tiedustella, onko heillä lehtiarkistoa, josta löytyisi hakemasi numero.
Otavamedian yhteystiedot: https://...
Lainaa voi tarvittaessa vielä uusia, mikäli haluatte jatkaa kirjan etsintöjä. Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata. Keski-kirjastoissa kirjan voi korvata siten, että ostaa tilalle uuden kappaleen tai maksaa kirjastolle kirjan hankintahinnan. Lisätietoa saat kirjastosta: Kirjastot | Keski-Finna
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,...
Ei löytynyt tietoa, että Turgenevilla olisi teosta tai teoksen osaa nimeltä Kissa sateessa. Sen sijaan Hemingwaylta löytyy kyseisen niminen novelli. Olisitkohan mahdollisesti muistanut tekijän väärin? Hemingwayn Kissa sateessa sisältyy mm. novellikokoelmaan Ensimmäiset 49 kertomusta.
Kirjasampo. Kissa sateessa.
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https...
Tämä lienee eräs useimmin palveluumme saapuneista kysymyksistä. Muutama aikaisempi vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-3?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus?language_content…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-5?language_conte…
17.11.2023 kysyttiin Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla: "Mikä ihmisten tarkoitus on?"
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen kirjoitti vastauksensa loppukaneetissa:
"Hyvä nyrkkisääntö on, että annamme toisille aihetta kiitollisuuteen siitä, että olemme olemassa. Meillä on varmasti...
Kappale on Marja-Riitta Väkevän (s.1937) säveltämä. Valitettavasti en löytänyt sävellyksen tarkkaa sävellysvuotta, mutta ensilevytys on vuodelta 1968.
Musiikkipuolella tämä ensilevytysvuosi määrittelee usein miltä vuodelta kappale on. Eli vuosi 1968 taitaa olla se vuosi, milloin laulu on ilmoitettu Teostoon
Kysymyksessä siteeratut säkeet kuuluvat Arja Tiaisen runoon Naisen alemyynti, joka ilmestyi alun perin vuonna 1977 julkaistussa kokoelmassa Saatanan tytär.
Laulusta ei ole julkaistu nuotinnosta. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuehdotelmia:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/3272603
https://chordu.com/chords-tabs-kaija-koo-syd%C3%A4n-v%C3%A4h%C3%A4n-kal…
Eräopas Markku Mäkinen käveli Suomen ympäri 1.4.–27.7.1991. Seura-lehti raportoi Mäkisen "monia riskejä sisältävästä yrityksestä" numeroissaan 15–31/1991.
Olisiko kyseessä kirjasarja Neljä Leijonaa? Nimimerkki P.O. Järvinen on kirjoittanut kahdeksan Tammen julkaisemaa kirjaa vuosina 1981-1984. Sarjan neljännen osan nimi on Neljä Leijonaa ja tsaarin koru. Kaikki sarjan osat ovat saatavilla Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=P.+O.+J%C3%A4rvinen+nelj%C3%A4+leijonaa&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKyyti%2F%22Lasten ja nuorten kirjasarjoja voi etsiä teoksesta Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat. Kirjaan voi tutustua kirjastossa.
Seeek aplikaatio tunnisti lajin mittariksi, mutta ei pystynyt tarkempaan lajia. Suomen perhoset.fi sivustolla on hyvät kuvat kaikista Suomen mittarilajeista. Linkki sivustolle
Kyseessä voisi olla eteläafrikkalaisen Martin Pistoriuksen Mykkä huuto: poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi.Kun Martin oli 12-vuotias, hänen kurkkunsa tuli kipeäksi. Mystiset oireet valtasivat hänen kehonsa ja veivät häneltä vähitellen puhe- ja liikuntakyvyn kokonaan. Lopulta hän vaipui kooman kaltaiseen tilaan, mutta viiden vuoden kuluttua hänen mielensä heräsi eloon vaikka hän ei pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Lopulta hän saa tietokoneen välityksellä yhteyden ulkomaailmaan, ja löytää netistä lopulta myös rakkauden.
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
