Päätalo kirjoittaa tästä Iijoki-sarjan 13. osassa Pohjalta ponnistaen (Gummerus 1983). Kirjasampo: Pohjalta ponnistaenSaatavuus eri kirjastoissa: Pohjalta ponnistaen
Kyllä vain. Espoossa on yhdistetty Sosiaali ja potilasasiamies, jonka saa kiinni osoitteista
Sosiaali- ja potilasasiamies09 816 51032
sosiaali.potilasasiamies@espoo.fi
Postiosoite PL 205 02070 Espoon kaupunki
Tällä hetkellä Asiamiehenä toimii Eva Peltola. https://www.espoo.fi/fi/terveys/sosiaali-ja-potilasasiamies
HUSilla ja HYKSillä on omat potilasasiamiehensä. https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/oikeutesi-potilaana/potilasasiamiehet
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/...
Meillä Vaara-kirjastoissa ei tähän hätään ole Peruna-elokuvaa vapaana, vaan kaikki DVD:t ovat lainassa, ja varausjonossa on tällä hetkellä 13 asiakasta. Kirjastosta elokuvan siis saisi nopeiten varaamalla, mutta siihenkin menisi aikaa tovi jos toinenkin.
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11659095
Lieksan kirjastoauto käy Kolilla 4 viikon välein, seuraavan kerran 28.3. Kirjastoauto kuljettaa Kolille tulevat varaukset Kolin siirtokokoelmaan. Kolin koululla sijaitseva siirtokokoelma on avoinna asiakkaille tiistaisin klo 18-20. On hyvä muistaa, että Vaara-kirjastojen asiakkaana voi valita varauksen noutopaikaksi minkä tahansa Vaara-kirjaston, eli esimerkiksi Juuan kirjaston.
Kannattaneekin siis suunnata katsastamaan lähialueiden...
Voit hakea varauksesi, jos lainaan unohtuneen kirjan eräpäivästä on vähemmän kuin 4 viikkoa. Kun saat toisen muistutuksen lainan erääntymisestä, korttisi "menee lukkoon" lainaamisen osalta. Samoin kortti lukittuu, jos sinulla on 30€ sakkoja.
Ellet pääse noutamaan varaustasi, se kannattaa perua (vaikkapa kirjastoon soittamalla) sillä noutamattomasta varauksesta menee Helmet kirjastossa1€ sakko.
Vuoden 1952 Turun Sanomat on luettavissa pääkaupunkiseudulla ainoastaan Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna.
Mikäli haluat käydä Kansalliskirjastossa lukemassa lehteä mikrofilmiltä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston neuvontaan saadaksesi tarkempia ohjeita. Alla olevasta linkistä löydät yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Kyseessä saattavat olla pesänsä kuningattaren perässä hylänneet ampiaiset. Loppusyksystä ampiaiset tulevat kiukkuisemmiksi ja puolustavat pesän sijaan vain itseään. Rypäs voi olla myös kuningatar ja liuta innokkaita koiraita paritteluhommissa. Yle uutiset 17.9.2013 ja Rentokil.fi
Tämä on kuitenkin vain arvailua. Asiaa voisi kysäistä asiantuntijoilta. "Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai soita suoraan lähetykseen 0203 17600." Luontoilta 2022
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä...
Kansallismaisemat-sarja on saatavissa kirjastoista YLEn Tallennemyynnin julkaisemana DVD:nä. Sen mahdollisesta televisiouusinnasta ei ole tietoa, mutta YLE Areenaan pitäisi olla tulossa jaksoja katsottavaksi 31.7.2022 (https://areena.yle.fi/1-4206003).
Sarjan jokaisen jakson alussa ja yhden lopussa kuultavan tunnusmusiikin säveltäjää ei ole mainittu. Jaksojen lopputeksteissä mainittuna musiikkina kuullaan kappaleita Lenni-Kalle Taipale Triolta (Fadin' storm, First peace, Hääpari, Invisible beauty of my flower, Kohkaus, Taivas on sininen ja valkoinen) ja Samuli Mikkoselta (Ilman pitkillä pihoilla, Keijonlahden stalker, Pilvi puhuu, Syys, Taivasalla, Virta vie).
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
Yhdysvalloissa säädökset opettajien loma-ajoista vaihtelevat osavaltioittain ja piirikunnittain, mutta pääsääntöisesti opettajat eivät saa palkallista kesälomaa. Joissakin osavaltioissa opettajille voidaan maksaa kouluvuoden aikana kertynyttä palkkaa kesäloman aikana, jolloin kuukausipalkka on pienempi.
Aiheesta voi lukea esimerkiksi tästä CNN:n uutisesta.
Reijo Pajamo on tehnyt kaksikin tällaista julkaisua, joiden sisältö on seuraava :
Laaja Suomessa laulettujen joulunajan virsien ja joululaulujen kokoelma, niiden syntyhistoriaa, tiedot sanoittajista ja säveltäjistä. Joululauluista yksinkertaiset melodianuotinnokset ja sointumerkit, laulut tekstissä alkusanojen mukaan. Lähdeluettelo, henkilöhakemisto ja hakemistot säveltäjistä ja runoilijoista
TEKIJÄ Pajamo, Reijo
TEOS Joululaulujen kertomaa / Reijo Pajamo ; kuv. Rudolf Koivu ja Martta Wendelin
PAINOS Toinen painos, 2011
Julkaisutiedot Vantaa : Reijo Pajamo ja Repale-Kustannus, c2011
TEKIJÄ Pajamo, Reijo
TEOS Taas kaikki...
Kyseiset rivit ovat Johannes Linnankosken kertomuksesta Rajan lapsi, joka sisältyy teokseen Sirpaleita (1913).
Voitte lukea tarinan Kansalliskirjaston digitoimasta Sirpaleita-teoksesta sivulta 37:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100521/Sirpaleita_tunnelmia…
Mikäli haluatte lukea tarinan kirjasta, voitte tilata teoksen Helmetissä teoksen omaan lähikirjastoonne. Sirpaleita sisältyy myös mm.Linnankosken Koottujen teosten kolmanteen osaan ja Valittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
Konstantinopolin valtauksessa v. 1453 oli mukana 10 000 janitsaaria, kun piirityksessä oli yhteensä 60 000 ottomaania. Soliman Suuren (1520-66) kaudella janitsaareja oli jo 40 000. Janitsaarit kapinoivat useaan otteeseen ja onnistuivat kasvattamaan valtaansa. Vuoden 1826 kapinasta janitsaarit eivät enää selvinneet. Janitsaarit vetäytyivät kasarmeilleen ja kasarmit sytytettiin tuleen. Janitsaarit paloivat kasarmien mukana, mutta kuolleiden määrästä ei löytynyt mainintaa. Janitsaarijoukot lakkautettiin pian tämän jälkeen.
Lähde: Richard Stoneman: Matkaopas historiaan : Turkki (1996)
Risto Karin Historian ABC : Kaikkien aikojen valtiot 4 teoksessa kuvataan Osamanien valtakuntaa ja siinä kerrotaan janitsaarien kukistumisesta näin:...
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa...
