Hyviä lasten- ja nuorten kirjailijoita tarvitaan aina. He kirjoittavat nykyajan nuorille nykykielellä ja nuoria kiinnostavista aiheista.Hyvillä lasten- ja nuorenkirjoilla innostetaan kirjallisuuden ja kirjojen pariin. Opiskelukin sujuu paremmin, jos kirjat ovat kavereita.https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kirsti-kurosen-pontto-nousi-ehdolle-topelius-ja-arvid-lydecken-palkintoehdokkaista-oli-jalleen-runsauden-pula-200579517http://annahallava.com/
Kiitos kysymyksestäsi. Tässä muutamia kirjoja:
Zimbabwe:
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (Gappah, Petina)
Tambu (Dangarembga, Tsitsi)
Me tarvitaan uudet nimet (Bulawayo, NoViolet)
Botswana:
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -romaanit sijoittuvat Botswanaan.
Kalaharin hiekkaa (Lundberg, Ulla-Lena)
Etelä-Afrikka:
Myrskyinen hiljaisuus (Brink, André)
Palvelija ja herra (Gordimer, Nadine)
Maru (Head, Bessie)
Michael K:n elämä (Coetzee, J. M.)
Afrikkalaisia kertomuksia (Lessing, Doris)
Valitettavasti tällaista palvelua ei Helmet-kirjastoissa ole saatavilla.
Haku tallennus mikrofilmille antaa muutaman kaupallisen yrityksen, jossa tallennus voisi onnistua.
Jos kirjaan ei ole varauksia, sen laina-aikaa voi jatkaa netissä Keski-kirjastojen sivulla (www.keskikirjastot.fi) kirjautumalla kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kirjastoon voi myös soittaa (+358 14 266 4123) tai lähettää sähköpostia kaupunginkirjasto.lainaukset@jyvaskyla.fi.
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kirjalainat voi palauttaa kirjastoon, palautusluukut ovat käytössä ja myöskin eräpäivät on siirretty, joten kiirettä ei ole,
toukokuun aikana kirjastoissa käyntiajat (rajoitetut ajat), http://kirjasto.mikkeli.fi/osaan-lahikirjastoista-voi-myos-palauttaa/
Palautusluukut, http://kirjasto.mikkeli.fi/paakirjaston-palautuslaatikko-avataan/
Kesäkuun alusta kirjastoja avataan asiakkaille erityisjärjestelyjä noudattaen, http://kirjasto.mikkeli.fi/kirjaston-tapahtumat-peruttu/
Hakukoneet.fi-sivustoa on päivitetty viimeksi vuonna 2015, ja osa sillä tarjotuista linkeistä ei ole enää ajan tasalla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toimii nykyisin osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy tuon vanhan kirjastot.fi/tietopalvelu-osoitteen sijaan.
Suomalaisuuden liiton liputusohjeiden mukaan samaan lipputankoon ei saa vetää yhtä aikaa kahta lippua tai viiriä.
Lähde: https://suomalaisuudenliitto.fi/liputus/
Ekirjaston toimittaja vastaa näin: Mikäli teos on jo jollain palvelimella, ja se on vapaasti käytettävissä, se voidaan linkittää eKirjastoon.
Mikäli teos ei ole millään palvelimella, niin periaatteessa se voitaisiin viedä Digiin (https://digi.kirjastot.fi) ja sieltä sitten linkittää eKirjastoon. Tämä on kuitenkin vähän sellainen "paikkausratkaisu", koska tällaisille vapaasti käytettäville teoksille ei ole olemassa mitään yhteistä.
Selkein ratkaisu voisi siis olla se, että teos tulee välittäjän kautta eli että tekijät tarjoavat teoksen Ellibsin ja Biblion kautta tarjottavaksi. Varsinkin, jos teoksen käyttöön liittyy jotain rajoituksia, niin silloin erityisesti Ellibsin ja Biblion kautta.
Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,...
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Vaikeinta kirjoittamisessa on usein aloittaminen. Siis ole rohkea ja ryhdy hommaan!
Kirjoittamiseen myös koulutetaan kansan- ja työväenopistoissa. Kyseessähän on tekniikkalaji. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!
Vinkkejä saat seuraavista:
Nuoren Voiman kirjoittamista käsittelevä podcast
https://nuorivoima.fi/kuutele/podcast/kirjoittamisesta-jakso-1-aloittam…
Seuraava teos sisältää mm. ylipppilastehtäviä:
Äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssivihko 9 : Kirjoittaminen ja nykykulttuuri / Anne-Maria Mikkola
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei!
Hakemalla Helmet-verkkokirjastosta https://haku.helmet.fi/ ja Kirjasampo.fi kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi/ asiasanalla liikuntavammaiset tuli hakutuloksena mm. seuraavat teokset, joiden kuvausten perusteella tarinoissa olisi mukana fiktiivinen hahmo, jolla on jokin liikuntavamma:
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rautahuone
McKay, Hilary: Saffy ja Sienan enkeli
Oram, Kelly: Cinder & Ella (vain englanniksi)
Oranen, Raija: Hehku
Rannela, Terhi: Jäämeri, jäähyväiset ja minä
Rivera Letelier, Hernán: Elokuvankertoja
Sendker, Jan-Philipp: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Welin, Ulla: Helmet tuovat kyyneleitä ; Seuraneidin päiväkirja
Wieringa, Tommy: ...
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa....
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessä olla Dave Lindholmin ja Antero Jakoilan biisi "Dream Belle", joka on julkaistu vuonna 1979 ep:llä "Crazy Moon":
https://www.discogs.com/Dave-Lindholm-Antero-Jakoila-Crazy-Moon/master/…
Kappale on lyhyt ja sisältää näppärän kitaraosuuden.
