Nuotissa "Oi jouluyö : kauneimmat joululaulut" (WSOY, 1996) laulu on suomenkielisin sanoin nimellä "Hyvä kuningas Wenceslas". Laulu alkaa: "Pidoissa on Tapanin". Säkeistöjä on kaksi. Tämän sanoituksen on tehnyt Paavo Alanne.Liisa Tenkun suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]) nimellä "Legenda" ja nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1997) nimellä "Joululegenda". Tämä sanoitus alkaa: "Wenceslas on kuningas".Teosofi-lehden numerossa 4 sivulla 122 (01.04.1927) on suomenkielinen teksti "Hyvä kuningas Wenceslas", joka alkaa: "Katsoi hyvä Wenceslas". Kirjoittajan nimeä ei mainita.Monissa julkaisuissa laululla on suomenkielinen...
Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Mikäli tarkoitat lautapelejä, niitä voi tarjota kirjastojen kokoelmiin. Pelin täytyy kuitenkin olla hyväkuntoinen ja kaikkien osien tallessa. Konsoli- ja pc-pelit puolestaan kirjastot hankkivat yleensä omien hankintakanaviensa kautta. Käytetyn pelin ottamisessa kokoelmiin on riskinä esimerkiksi, että pelilevy tai -muistikortti on vaurioitunut ja siksi peli on lahjoitettu pois. Vikoja ei aina silmämääräisesti näe. Konsolipeleihin ei kuitenkaan tarvitse hankkia kirjastolisenssiä.
Hei!
Olet oikeassa, itävallanmailista löytyy nihkeästi tietoa etenkin suomeksi. Englanninkielisen Wikipedian sivuilla oli kuitenkin tämän linkin takaa löytyvä maileja käsittelevä artikkeli, jonka mukaan itävallanmaili olisi ollut aikoinaan käytössä Etelä-Saksassa sekä silloisessa Itävallan keisarikunnassa ja pituudeltaan 7.586 kilometriä. Aivan nykyisen kotimaan peninkulman tasolle se ei siis yllä, joskin vuoteen 1655 saakka itävallanmaili olisi ollut voitokas - tuolloin ns. vanhan suomalaisen peninkulman pituus oli vain kuutisen kilometriä.
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Tästä linkistä voi löytyä paljon eri tyypistä Viipuriin liittyvää materiaalia. Sieltä löytyy esimerkiksi linkkejä kirkonkirjoihin, siviilirekistereihin ja henkikirjoihin ja muuta sen tyypistä.
Kirjoja voi löytyä myöskin monta eri sorttia. Tositarinoita ja historiallisia romaaneja on kerrottu sekä ajasta ennen sotaa, sodan ajasta, että sodan seurauksista.
Ylen artikkeli vuodelta 2015 kerrotaan että Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936 mirkofoni mukana ja siinä voikin kuunnella tätä nauhoitusta.
Lempi Jääskeläinen oli viipurilainen kirjailija joka on kirjoittanut jo ennen sotaa monta historiallista romaania elämästä viipurissa hahmojensa näkökulmasta muun muassa 1700- ja 1800-luvulla. Artikkeli hänestä...
Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju...
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
Nuottijulkaisu Mökkiläisen uusi laulukirja / toim. Virpi Kari, Helsinki: F-Kustannus, 2013, ISBN 9789524612586, sisältää laulun Balladi : elokuvasta Klaani. Kuvailutietojen mukaan teoksessa on laulujen sanat, melodiat, sointumerkit ja kitaran sointuotetaulukko. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen.
Voit tarkastaa julkaisun saatavuuden Helle-kirjastoista osoitteesta: https://helle.finna.fi/Record/helle.1473619?sid=3181702575
Ilpo Tiihosen Boxtrot-kokoelman runo nimeltään Son alkaa lauseella "Sinä iltana satoi". Runossa ei tosin ole tuota jälkimmäistä lausetta.
Tiihonen Ilpo: Boxtrot (WSOY, 1998)
Hei,
Muistan tämän elokuvan. Hieno leffa! Kyseessä oli 1999 ilmestynyt ja Leander Haussmannin ohjaama Aurinkokuja (Sonnenallee, täsasä linkki ImDb:n tietokantaan https://www.imdb.com/title/tt0177242/). Draamakomedia, joka seuraa 1970-luvun alun nuoria ja eritysessä asemassa oli lännestä salakuljetettu pop/rock-musiikki. Yle/Yle Teema näytti tämän varmaan suht tuoreeltaan.
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978)....
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Runo löytyy Risto Rasan kokoelmasta Hiljaa, nyt se laulaa (1974). Runo löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta blogilinkistä.LinkkiArjen siivellä -blogi: https://tarjaje.wordpress.com/2013/07/15/koska-tahansa/
