Kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, joissa on tekstinkäsittelyohjelma. Et mainitse kysymyksessäsi, missä kirjastossa haluaisit käyttää konetta. Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata koneen itsekin täältä: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx Varausjärjestelmästä näet heti, missä kirjastossa on vapaita aikoja.
Voit myös soittaa suoraa siihen kirjastoon, jossa haluaisit käyttää konetta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. http://www.helmet.fi/fi-FI
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Neuroliitosta kerrottiin, että apuvälineitä käyttävistä ei ole tarkkaa tietoa. Arvio on noin 20-30% kaikista sairastavista (sairastavia n. 9 500 henkilöä).
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- "
Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi...
Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun.
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Tässä tuore lista Helmet-kirjastojen lainatuimmista kielistä. Lista koostuu kirjalainoista.
Kieli
Lainat 1.1.-20.7.2020
Suomi
1687504
Englanti
150555
Ruotsi
97966
Venäjä
23885
Ranska
4592
Espanja
4183
Saksa
3284
Arabia
2766
Viro
2494
Italia
1822
Kiina
1481
Somali
1157
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Minilex-sivuston mukaan "julkisuuden henkilöillä on eri tasoinen yksityiselämän suoja kuin yksityishenkilöillä, koska osa heidän toiminnastaan on julkista ja heihin voidaan kohdistaa yleistä arvostelua." Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Julkisuuden henkilöiden yksityiselämän suoja / Anni Ristimella, Oulun ammattikorkeakoulu, 2018. Opinnäytetyö on luettavissa täältä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161082/Ristimella_Anni.pd…
Ilmaus on peräisin sotilasslangista. Kannibalismissa ihminen tai eläin syö oman lajinsa edustajan. Toisessa maailmansodassa armeijassa korjattiin vaurioituneita kulkuneuvoja ottamalla varaosia toisista, yleensä pahemmin vaurioituneista kulkuneuvoista. Samoin pahoja tappioita kärsineitä yksiköitä saatettiin täydentää toisista yksiköistä otetuilla joukoilla. Näin kahdesta epäkuntoisesta tai vajaasta saatiin yksi toimiva tai täysilukuinen. Prosessin saattoi myös nähdä niin, että siinä yksi "haavoittunut" yksilö uhrattiin toisen "ravinnoksi". Siksi alettiin puhua kannibalismista, kun vaikka lentokoneeseen saatiin kaivattu uusi siipi samanmallisen lentokoneen hylystä. Ilmaisu levisi sodan jälkeen yleiseen käyttöön. Vähitellen se...
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Gilderoy on mitä luultavimmin anglisoitu muoto "punatukkaista poikaa" merkitsevästä gaelinkielisestä ilmauksesta gille ruadh. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan (johon esimerkiksi suosittu Harry Potter -fanisivusto Harry Potter Wiki tukeutuu) Gilderoy tarkoittaa "punatukkaisen palvelijan poikaa" tai "kuninkaan palvelijan poikaa". J. K. Rowlingin kerrotaan löytäneen Gilderoy-nimen hakuteoksesta Brewer's dictionary of phrase and fable, jossa kerrotaan skottilaisesta lainsuojattomasta Gille Ruadhista (Pádruig Mac Griogair) eli Gilderoysta (Patrick McGregor).
https://harrypotter.fandom.com/wiki/Gilderoy_Lockhart#Etymology
Etsimäsi kirja on todennäköisesti Saara Heinon Pikkusiskojen satuja, jonka on kuvittanut Helga Sjöstedt. Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1950 ja sen jälkeen siitä otettiin kaksi lisäpainosta vuosina 1953 ja 1956. Kirjassa on 59 sivua.
Teoksen sisällysluettelon voit lukea esimerkiksi tästä: https://finna.fi/Record/kyyti.365305#componentparts
Pikkusiskojen satuja -kokoelma kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjastot löydät esimerkiksi Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Tuota 21 minuutin haastetta en onnistunut löytämään (voi olla, että se on niin uusi, ettei nouse hakukoneiden tuloksissa vielä kovin korkealla) Kuulostaa kyllä niin kivalta idealta, että kannattaa toteuttaa itse, vaikkei haaste löytyisikään.
Himolukija Henriikka Tulivirta on saanut juuri viime vuoden haasteurakkansa loppuun ja antaa Ylen uutisten haastattelussa omat lukuvinkkinsä.
Yleltä löytyy myös apua luku ilon löytämiseen: Löydä oma lukijatyyppisi.
Löysin kyllä monenlaisia haasteita Lukemon sivuilta. Sieltä löytyy myös minulle tutuin Helmet lukuhaaste, sekä Pieni Helömet -lukuhaaste.. Helmet sivujen uutispaloista bongasin myös uuden haasteen: Jos lukisin - lukuhaaste lukemattomille.
Lukuhaasteita on yleensä...
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Jean Touranen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Pekka ja taikasauva" (alkuperäinen ranskankielinen nimi "Une fée...pas comme les autres").
Suomenkielinen elokuva-arvostelu (elitisti.net)
Lisätietoja myös tässä blogikirjoituksessa (Pieni elokuvablogi)
