Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy ¡Canta, amigo! -paketti, joka sisältää nuottikirjan ja tupla-CD:n. Kokoelmassa on espanjan kielen opiskeluun soveltuvia lauluja, myös lastenlauluja. Nuottivihkossa yhteislauluun sopivat sovitukset sointumerkkeineen sekä laulukohtaiset espanjalais-suomalaiset sanastot. CD-äänitteillä kappaleista sekä laulu- että instrumentaaliversiot.
Lisäksi löytyy nuotti Barnvisor från hela världen, jossa on mukana viisi espanjankielistä lastenlaulua, sekä tekstit että nuotti.
Kalle Veirtosta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004) sekä esim. seuraavilta sivustoilta.
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kalle Veirtosta kertovat artikkelit Ylen uutissivuilla: https://yle.fi/uutiset/18-97596
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Tällä hetkellä 3D-mallinnusohjelma Blender on käytettävissä Tapiolan kirjastossa. Lisätietoa voit lukea alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirjaston_palvelut/Tapiolan_Paja(24352)
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
Ehdotamme tällaisia:
Aila Meriluoto: Ateljee Katariina
Aulikki Oksanen: Tykkimiehen syli
Liisa Laakso: Ennen kesää
Alpo Ruuth: Kämppä
Asko Martinheimo: Taivas rautaa
Rauha S. Virtanen: Ruusunen
Hellevi Salminen: Syyskuun harmaa sade ja Baby
Edellisiä nuoremmista kertovia:
Asko Martinheimo: Polttaa, polttaa
Hellevi Salminen: Paperisiili
Kirjasampo-palvelussa on tietoa näistäkin kirjoista ja niiden aihepiireistä. Sieltä voit tarkistaa, mitkä romaaneista
ovat juuri sitä, mitä etsit.
https://www.kirjasampo.fi/
Kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, joissa on tekstinkäsittelyohjelma. Et mainitse kysymyksessäsi, missä kirjastossa haluaisit käyttää konetta. Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata koneen itsekin täältä: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx Varausjärjestelmästä näet heti, missä kirjastossa on vapaita aikoja.
Voit myös soittaa suoraa siihen kirjastoon, jossa haluaisit käyttää konetta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. http://www.helmet.fi/fi-FI
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Neuroliitosta kerrottiin, että apuvälineitä käyttävistä ei ole tarkkaa tietoa. Arvio on noin 20-30% kaikista sairastavista (sairastavia n. 9 500 henkilöä).
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Haettaessa Finna-hakupalvelusta hakusanoilla kvantitatiivinen tutkimus, lapset, osallisuus löytyy jonkin verran opinnäytetöitä, mutta ei yhtään väitöskirjaa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=lapset&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=osallisuus&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=kvantitatiivinen+tutkimus&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Jättämällä kvantitatiivisen tutkimuksen pois, löytyy aiheista myös väitöskirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=lapset&lookfor0%5B1%5D=osallisuus...
Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- "
Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi...
Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun.
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Tässä tuore lista Helmet-kirjastojen lainatuimmista kielistä. Lista koostuu kirjalainoista.
Kieli
Lainat 1.1.-20.7.2020
Suomi
1687504
Englanti
150555
Ruotsi
97966
Venäjä
23885
Ranska
4592
Espanja
4183
Saksa
3284
Arabia
2766
Viro
2494
Italia
1822
Kiina
1481
Somali
1157
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
