Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Helmet-kirjastojen valikoimista löytyi aiheeseen sopivia kirjoja, vaikka suurin osa niistä ei ole omaelämäkertoja.
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa : nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta / Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. – Helsinki : Kirjapaja, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Kauaksi kotoa : muutoksen sukupolvi kertoo / [toimittaneet:] Anja Salokannel ja Kaija Valkonen. - Helsinki : Kirjapaja, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino).
Muurarin pojasta miljonääriksi : Anders Wiklöfin tarina / kirjoittanut Staffan Bruun ; suomentanut Meri Kuula-Bruun. - Helsinki : Kustantamo S&S, 2019.
Sylvi-Kyllikki Kilpi : matka valtakunnan vaikuttajaksi / Jaana Torninoja-Latola. - Helsinki : Into, [2021]
Pienet suuret...
Löysin selityksen käännökseen Bibleenglish.netistä. Siellä kerrotaan sanonnan “I am going the way of all flesh.” ilmaantuneen raamattuun Gregory Martinin 1609 käännöksessä. Sitä ennen sanonta oli englanniksi “to go the way of all the earth”. Sanat lausui kuningas David pojalleen Salomonille ennen kuolemaansa. https://bibleenglish.net/2014/08/02/go-the-way-of-all-flesh/
Sanonta löytyy Raamatusta Mooseksen kirjasta 6:12 ja Ensimmäisestä kuningastenkirjasta 2:2. https://www.kjvsayings.com/phrase/go-the-way-of-all-flesh
Latinaksi lauseen voi (google kääntäjän mukaan) kääntää Ite viam carnis.
Vielä uskonpuhdistuksen aikaan 1500-luvulla ei lausetta siis ollut raamatuissa. Käännös näyttää tulleen englannin...
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Punkalaitumen Sanomat löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista vuodesta 1908 vuoteen 1939.
Linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=1236-8415&orderBy=DATE
Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Kyseessä voisi olla Tulija menneisyydestä -niminen kuunnelma vuodelta 1976. Se on tulossa Yle Areenaan kuunneltavaksi 11.9.2024.Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/kultahippuja-korville-radiodraaman-arkistot-aukeavat
Hei,Kyseessä on varmaan Langmuirin virtaus. Wikipedian pätevältä vaikuttava tieto (https://en.wikipedia.org/wiki/Langmuir_circulation). Tästä löytyy linkki eng.kieliseen kirjaan, jossa sivutaan tätä ilmiötä. Kirja ladattavissa sivustolta:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/1254611Tämä lienee samaa ilmiötä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/16/mista-johtuvat-vedenpinnan-vaa…
Skodan logossa on siivekäs nuoli.Tiedätkö, mistä Skoda on saanut logonsa? Valmistaja valottaa siipinuolen historiaa - MTVuutiset.fiLogo TimelineŠkodan siipinuolen vuosisata
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Charles Dickensin romaanista Great expectations on kaksi suomennosta.Maini Palosuon suomennoksessa Loistava tulevaisuus (1960) kyseinen kohta kuuluu näin:”Suureksi osaksi omin voimin ja enemmän Biddyn kuin mr Wopslen isotädin avulla minä taistelin aakkosten lävitse kuin orjatappurapensaikon, ja jokainen kirjain tuotti minulle huomattavaa haittaa ja paljon naarmuja.” (s. 46)Alpo Kupiainen suomensi teoksessa Suuria odotuksia (1934) saman kohdan seuraavasti:”Suureksi osaksi omin neuvoin ja pikemminkin Biddyn kuin Wopslen isotädin avulla ponnistelin aapiseni loppuun saakka ikään kuin olisin tunkeutunut orjantappurapensaikon lävitse, saaden aika paljon huolta, vaivaa ja kiusaa joka kirjaimesta.” (vuoden 1977 painos, s. 64)
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole...
