Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää....
Aiheeseen liittyen löytyy Finlex-tietokannasta kaksi oikeutapausta KKO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=maankohoami*+lunastu*+vesij%C3%A4t*&submit=Hae+%E2%80%BA
ja kaksi KHO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=maankohoami%2A%20lunastu%2A%20vesij%C3%A4t%2A&_offset=0&tab=kho
KKO:n päätöksissä viitataan Kiinteistönmuodostamislakiin 554/1995 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Lisätietoja ympäristöministeriöstä, https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa?
Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat:
Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio
Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa
Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa, kannattaa tutustua.
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa on kuvia pula-ajasta 10 sivulla.
Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Todennäköisesti kyseessä on Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin kuvakirja Rakas pikku possu (suom. 1982). Juoni täsmää, ja kirjassa on useampikin mainio kuva possusta kylpyammeessa.
Valtioneuvoston sivuilta löytyvät tiedot puolueavustuksista vuodelle 2019. Tiedot ovat erikseen ajalle 1.1.-30.-4 ja 1.5.-31.12. huhtikuussa järjestettyjen eduskuntavaalien takia:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvosto-myonsi-puolueavustuksia
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/puolueavustukset-myonnetty-loppuvuodelle-2019
Helsingin Sanomat uutisoi 16.4. 2012, että suomalaispuolueet saavat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden, ja että luku on huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempi. Tieto on peräisin saksalaisesta Wirtschaftswoche-talouslehdestä:.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002526475.html
Valitettavasti kuusijalkaiseen keinutuoliin ei ole löytynyt piirustuksia. Useiden erilaisten keinutuolien piirustuksia on suomalaisissa kirjastoissa, mutta kaikissa on ollut vain neljä jalkaa. Yhden blogikirjoituksen löysin kuusijalkaisen keinutuolin kunnostuksesta. Voisikohan siitä olla mitään apua? http://tikustaasiaablogi.blogspot.com/2016/03/kuusijalkaisen-keinutuolin-kunnostus.html
Aika mukavasti tietoa Helsingin Työväenyhdistyksen liiketoimintaan kuuluneista Paasivuorenkadun ravintoloista löytyy Sirpa Hailan teoksesta Paasitornin tarina. Paasiravintolan toiminta oli 1980-luvun alussa tappiollista ja uusia toimintakonsepteja kokeiltiin. Ravintolan imagoa ja sisustusta uusittiin vuonna 1985, tavoitteena saada paikalle nuorempaa väkeä. Nimeksi vaihtui Paasi Cherie.
1990-luvun lamavuosina myös HTY:n ravintolat ajautuivat taloudellisiin ongelmiin. HTY:n ravintolat Oy lopetti toimintansa vuonna 1996. HTY sitoutui tuolloin kunnostamaan Paasiravintolan pääsalin ja vuokraamaan sen Polarkestille. Polarkesti sai ravitsemuspalveluiden yksinmyyntioikeuden kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa.
Helsingin Sanomien...
Valitettavasti ei.
Kirjastot ovat kiinni koko Suomessa, siis myös Ison Omenan kirjasto on kiinni.
Varaus kyllä säilyy varaushyllyssä kirjaston aukeamisen jälkeiseen aikaan.
Harmi, että tarina jäi nyt odottamaan jatko-osaa täältä hyllystä...
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Olisikohan kyseessä Rolf Schübelin Toiveiden aika (Zeit der Wünsche, 2005), joka esitettiin kaksiosaisena minisarjana Ylen TV1:ssä marraskuussa 2008.
Valitettavasti elokuvasta ei ole saatavana kirjastoissa tallennetta. Myöskään myytävästä tallenteesta ei löydy tietoja.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/3377124
https://www.imdb.com/title/tt0446513/releaseinfo?ref_=tt_dt_dt
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta. Voit tehdä sen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Reimar on muunnelma alkuperältään germaanisesta Reinmar-etunimestä. Nimen alkuperäksi on esitetty sana ragin/regin (neuvoja) sekä muinaisyläsaksan sana mari (tunnettu). Muita nimen muunnoksia ovat Raimar ja Reimer sekä espanjalainen Ramiro.
https://de.wikipedia.org/wiki/Reinmar
https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_deutscher_Vornamen_germanischer_Herkunft#R
https://de.wikipedia.org/wiki/Germanische_Sprachen#Historische_Klassifikation
