Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Ensimmäiset Vantaan liikennevalot on rakennettu Tikkurilan Kielotien ja Asematien risteykseen vuonna 1973. Vuonna 1982 liikennevaloja on ollut jo 27 risteyksessä. Nyt aletaan lähestyä 160:n risteyksen määrää. Määrä lisääntyy noin viidellä vuodessa. Ratikka lisää tätä määrää ainakin 50:llä.
Lähde: Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Riikka Tuomi
Tarkalleen ottaen vuonna 1973 ei ollut vielä Vantaan kaupunkia, vaan vasta seuraavana vuonna 1974. Ennen tätä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972.
Pekka Holma on julkaissut neljä sotaromaania. Laviasta on kotoisin myös Hilkka Harolin, joka on kirjoittanut nuortenromaaneja. Niiden aihepiiri ei ilmeisesti liity Laviaan. Laviassa asuvalta kirjailija-psykoterapeutti Seppo Laaksolta on ilmestynyt dokumenttiromaani Vaivainen matkamies. Hän on kirjoittanut myös tietokirjoja. Laviassa syntynyt Olavi Niinikoski on julkaissut näytelmän Ulosmittaus.Yksi runoilijakin löytyy; Väinö Heinola, kokoelman nimi on Vanha myllysilta. Lavia-seuran joulu- ja vuosijulkaisu Lawiaa vuodesta 1979 alkaen sisältää kotiseutukuvauksia.
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Hei,
Kyllä ihan kaikki työ mistä palkkaa maksetaan, sekä vapaaehtoistyöt ovat "oikeita töitä".
Sanomalla "ei ole ollut koskaan oikeissa töissä", saatetaan usein viitata työn fyysisyyteen tai muuhun raskaaseen työnkuvaan alistavaan sävyyn.
Kyseinen Rieku ja Raiku -strippi löytyy albumilta Me Rieku ja Raiku (Hankikanto, 2005). Strippi on nimeltään "Neljä marraskuista ruutua".
Viivi ja Wagner -strippi löytynee todennäköisesti albumilta Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2000-2001 (Otava, 2015). Myös Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2002-2003 (Otava, 2016) on saatavissa kirjastoissa. Ne sisältävät kaikki kyseisinä vuosina ilmestyneet stripit.
Teosten nimien ja tekijöiden jäljilttämiseen on monia keinoja, joista hyvä muisti on toki yksi - helpointa ilman muuta on löytää vastaus, jos kysytty teos sattuu olemaan itselle tuttu. Ellei vastaaja tunne sitä, hän voi kääntyä myös kollegojen puoleen joko omassa työyhteisössään tai laajemmin esim. sähköpostilistan kautta, jolloin todennäköisyys sille, että teos on tuttu jollekin, kasvaa huomattavasti.
Kysyjän antaman kuvauksen pohjalta on mahdollista tehdä hakuja eri tietokannoista. Usein etsitään lasten- ja nuortenkirjoja, jolloin Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta on hyvä apu (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta). Kirjasammossa voi tehdä hakuja monin tavoin, jopa kansikuvan perusteella (https://www....
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Voit tarkistaa väritulostusmahdollisuuden Jyväskylän kirjastoyksiköiden sivuilta osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto .
Esimerkiksi pääkirjastossa, Vaajakosken ja Palokan kirjastossa saa väritulosteita.
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Helmet-kirjastojen valikoimista löytyi aiheeseen sopivia kirjoja, vaikka suurin osa niistä ei ole omaelämäkertoja.
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa : nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta / Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. – Helsinki : Kirjapaja, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Kauaksi kotoa : muutoksen sukupolvi kertoo / [toimittaneet:] Anja Salokannel ja Kaija Valkonen. - Helsinki : Kirjapaja, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino).
Muurarin pojasta miljonääriksi : Anders Wiklöfin tarina / kirjoittanut Staffan Bruun ; suomentanut Meri Kuula-Bruun. - Helsinki : Kustantamo S&S, 2019.
Sylvi-Kyllikki Kilpi : matka valtakunnan vaikuttajaksi / Jaana Torninoja-Latola. - Helsinki : Into, [2021]
Pienet suuret...
Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
Punkalaitumen Sanomat löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista vuodesta 1908 vuoteen 1939.
Linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=1236-8415&orderBy=DATE
Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
