Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Ryhmien ohjaamiseen liittyvä kirjallisuus näyttää usein keskittyvän nimenomaan pitkäjänteiseen ryhmätoimintaan. Veli Kaukkilan Ryhmästä enemmän : käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle (SMS-tuotanto, 2007) saattaisi kuitenkin sisältää hyödyllistä tietoa myös tähän tarpeeseen.
Mahdollisesti myös fasilitointia käsittelevien kirjojen antia voisi soveltaa tässä:
Sipponen-Damonte, Mirjami: Varmuutta fasilitointiin (Alma Talent, 2020)
Kantojärvi, Piritta: Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä (Talentum, 2012)
Ehkäpä myös puhe- ja esiintymistaidon kirjoista voisi saada ajatuksia. esim. Valkila, Oili: Loista puhujana : puhumisen taito, halu ja uskallus : laita itsesi likoon! (Yrityskirjat, 2014).
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Onnistuisiko kuvien siirtäminen pois toistensa päältä vetämällä? Libre officen ohje kertoo, että kuviin(objekteihin ) liityy aina ankkuri, jonka paikkaa siirtämällä siirtyy kuvakin. Linkki Libre offive ohjeeseen.
YouTubesta voi myös löytyä apua. Siellä on liuta Libre officen liittyviä ohjeita. Linkki YouTube
Etsitty kirja voisi olla Martin Sharrattin Oiva-Karhu ja vaarallinen haalari. Siinä Oivan talviunen aikana kutistuneista haalareista sinkoilee nappeja aina, kun hän juoksee tai kumartuu.
Olisikohan kyseessä ehkä Kaarlo Nuorvalan nimimerkillä Reino Arras kirjoittama Seikkailu meren pohjalla (Kansankirja, 1948)?
"Minkälaista on elämä maapallollamme sadan vuoden jälkeen? Miten pitkälle on ihmiskunta kehittänyt teknilliset tiedoitus-, kulku- ym. välineensä 2000-luvun alussa?
Reino Arras on antanut mielikuvituksensa lentää seuraavalle vuosisadalle ja kertoo tässä kirjassa 'tutkimusmatkansa' mielenkiintoisia tuloksia. 'Seikkailu meren pohjalla' on henkeäsalpaavan jännittävä kertomus kahden suomalaista syntyperää olevan amerikkalaisen koulupojan, Johnin ja Charlesin, omalaatuisista seikkailuista aikana, jolloin televisio on yhtä yleinen kuin radio nykyään ja lentokoneet ovat tavallisimmat kulkuvälineet. Tuhansien mailien päässä...
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Tarkoitat ehkä ohjelmaa "Kim Borgin oopperaluokalla", jonka neljässä osassa seitsemän nuorta laulajaa valmisti "Figaron häiden" ensimmäisen näytöksen Kim Borgin johdolla. Laulajat olivat Jorma Elorinne, Hannu Ilmolahti, Annukka Mäenpää, Eeva-Liisa Naumanen, Risto Saarman, Petteri Salomaa ja Marit Sauramo. Tämä oppitunti oopperan tekemisestä lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1979.
Ohjelman tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi
E-kirjojen jakelija Project Gutenberg toimii Yhdysvaltain tekijänoikeuslain puitteissa. Tämä poikkeaa monin tavoin Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä. Suomen tekijänoikeuslain luvun 4, pykälän 43 perusteella esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen suoja-aika päättyy, kun kirjailijan ja mahdollisen kääntäjän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Project Gutenberg -sivustolla on myös aineistoa, joka ei siten täytä näitä ehtoja. Käyttäjän on itse tarkistettava esimerkiksi kirjailijan ja muiden tekijöiden kuolinajat, mikäli haluaa käyttää näitä aineistoja. Gutenberg-sivustolla kehotetaankin tarkistamaan tekijänoikeusäädökset maakohtaisesti.Tässä tapauksessa Zachris (Zacharias) Topeliuksen (1818-1898) ja suomentaja Theodolinda Hahnssonin (1838-1919)...
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
Valitettavasti käytettävissämme olevista lähteistä ei löydy tietoa HOK:n tarjoiluista jatkosodan aikana. Kehoitankin olemaan yhteydessä Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, joka vastaa ruoka- ja juomakulttuuria sekä niihin liittyviä palveluita koskeviin tiedusteluihin. Tietopalvelu löytyy seuraavasta osoitteesta: https://hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen".
Kappale on nimeltään "Tuo uusi riehakas neitonen", ja sen on levyttänyt Olavi Virta yhdessä Kipparikvartetin kanssa vuonna 1955. Sen alkuperäinen nimi on "The naughty lady of shady lane". Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet yhdessä Sid Tepper ja Roy C. Bennett. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Nyt uusi riehakas neitonen on saapunut kaupunkiin". Miekkoset, joiden päät neito sekoittaa, tarjoavat hänelle virvoitusjuomaa, mutta sitä "neito koskaan ei juo". Laulun lopussa neidosta paljastuu jymyuutinen.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Olavi Virta ja Kipparikvartetti: Tuo uusi riehakas neitonen YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=3FSSel4HfuQ...
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
