Teoriasi näyttää olevan oikea. Nimi on todennäköisesti lähtöisin ammattinimityksestä pungemakare tai pungmakare (laukkujen ja kukkaroiden valmistaja). Nimi esiintyy kolmena versiona: Punkari, Punkeri ja Punkero.Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Verkosta löytyy useita erilaisia ohjeita pihlajanmarjahillon tekoon. Yleensä neuvotaan ainakin perkaamaan ja huuhtelemaan/pesemään marjat. Sen jälkeen voi tehdä hillon tavalliseen tapaan keittämällä. Saman kaltaista ohjeistusta löytyy myös monista säilöntäoppaista.
https://www.ruokatieto.fi/keittokirja/ruokaohjeet/pihlajanmarjahillo
https://www.kaleva.fi/pihlajanmarja-on-hienostunut-herkku/1979356
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/67174/Iso%C3%A4idin%20pihlajan…
https://www.meillakotona.fi/reseptit/pihlajanmarjahillo
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Natsi-Saksassa tehtiin paljon komediaelokuvia. Osa niistä oli propagandaelokuvia, mutta kevyet ja pinnalliset huumorielokuvat ilman suoranaista propagandasisältöä olivat tavallisia.
Kolmannen valtakunnan aikaisia huumorifilmejä olivat esimerkiksi:
Tran und Helle -lyhytelokuvat (1939 - 1940). Elokuvissa Tran-niminen henkilö aiheutti mokailullaan ongelmia Saksan sotaponnistuksille. Komeampi ja fiksumpi Helle osoitti hänelle hänen virheensä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tran_and_Helle_films
Münchhausen (1943)
Paroni von Münchhausenin uskomattomista seikkailuista kertova elokuva, joka tunnetaan erityisesti tehosteistaan.
https://www.imdb.com/title/tt0036191/?ref_=fn_al_tt_6
Die Feuerzangenbowle (1944), suom. Aikamiestä lapsettaa...
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Tällaista kansien ulkoasujen mukaan tehtyä listaa emme onnistuneet löytämään. Mutta jos etsit jotakin tiettyä teosta kannen perusteella, niin esimerkiksi kirjoittamalla Googlen kuvahakuun 'carolyn keene' ja 'neiti etsivä', saat aika paljon kuvia kansikuvista näkyviin, sillä kirjoja on hyvin liikenteessä esimerkiksi antikvariaattien valikoimissa:
https://www.google.com/search?q=carolyn+keene+neiti+etsiv%C3%A4+-kirjat…
Myös esimerkiksi Kirjasammon kansikuvahaulla voit hakea Neiti Etsivä -kirjojen kansikuvia, mutta suurin osa palvelussa listatuista kirjoista näyttää olevan ruotsinkielisiä, joten niissä voi olla eri kannet kuin suomenkielisissä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?page=1&s=carolyn%20keene%20&o=…;
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä, aiemmin kotikoneellakin luetut sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet eMagz-palvelusta E-kirjasto-sovellukseen. Uusi E-kirjasto toimii ikävä kyllä alkuvaiheessa vain mobiililaitteilla. Voit ladata E-kirjasto-sovelluksen omalle älypuhelimellesi tai tabletillesi laitteen sovelluskaupasta. Täältä löydät kaikki Keski-kirjastojen tarjoamat e-aineistot ja ohjeet niiden käyttöön: E-aineistot | Keski-FinnaVoit kysyä neuvoa uuden E-kirjasto-sovelluksen käyttöön myös omasta kirjastostasi.
Kun tietokone alkaa toimia odottamattomasti, on syytä epäillä, että tietokone voi olla kaapattu. Seuraavassa joitakin merkkejä odottamattomasta toiminnasta:- tietokoneen hidastuminen- tietokone tekee asioita itsestään, kuten asentaa tuntemattomia ohjelmia ja avaa ohjelmia, liikuttaa hiirtä itsestään tai vaihtaa salasanoja- tietokoneen verkkoliikenne ja datan käyttö lisääntyy merkittävästi ilman selvää syytä- virustorjuntaohjelma antaa varoituksiaJos epäilee, että tietokone on kaapattu, on tärkeää toimia nopeasti, irrottaa tietokone verkosta, suoritaa virustarkistus ja tarvittaessa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen selvittämiseksi.Lähteet: Salo, Markku: Digiviidakon selviytymisopas. 2023 ...
Vuodenaikoja toivotaan Tuula Kallioniemen Vuodenaikalorussa, joka sisältyy Kallioniemen ja Sinikka Raikusen kirjaan Lukukirja : satulakka, viestivakka, tietopakka. Sen lisäksi runo on mukana esimerkiksi kokoomateoksen Satusaari osassa Lumottu metsä.
