Kysymyksestä ei käynyt ilmi, etsiikö kysyjä ammatillista koulutusta vai keramiikan harrastukseen liittyvää ohjausta. Ammatillisia koulutuksia kannattaa etsiä Opintopolku-palvelusta. Opintopolku: https://opintopolku.fi/wp/fi/
Ammatillista opetusta on ainakin seuraavissa oppilaitoksissa:
- Hämeenlinna ammattikorkeakoulussa voi valmistua muotoilun artenomiksi pääaineenaan keramiikka ja lasi. Avoimen opiskelun väylään hakuaika on nyt juuri menossa.
- Jyväskylän ammattiopisto Spesifiassa voi valmistua artesaaniksi tuotteen valmistuksen erikoisalalla. Valittavana on kaksi suuntautumisalaa, joko lasi-keramiikka-ala tai tekstiiliala. Hakuaika on tältä vuodelta ohi, mutta seuraavista koulutuksista voi kysyä koulusta.
Myös kansanopistoissa...
Varausten noutoilmoitukset tulostuvat kirjastojärjestelmästä automaattisesti, eikä niihin saada vaihdettua noutopäiviä erikseen kirjastoautoja varten. Kirjastoautoissa varaukset ovat mukana kahdella käyntikerralla riippumatta siitä, mitä noutoilmoituksessa lukee.
Todennäköisesti tämän musikaalin Liz lauluista ei ole tehty sen paremmin äänitettä kuin nuottiakaan - valitettavan yleinen kohtalo kotimaisella viihdemusiikilla -, sillä Viola-tietokanta tuntee vain Tommi Läntisen säveltämän ja Heikki Salon sanoittaman laulun Sydänparka.
Heikki Poroila
Vanhat Suomen tilastolliset vuosikirjat löytyvät digitoituina Doria-palvelusta. Tässä linkit kysymiisi vuosiin. 1960-luvun tiedot ovat parissa eri vuosikirjassa.
- vsk 1965, s. 330 (1960-1964)
http://www.doria.fi/handle/10024/87698
- Vsk 1971, s. 356 (1965-1970)
http://www.doria.fi/handle/10024/87817
Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto-julkaisusta löytyvät tiedot viisivuosittain:
http://www.doria.fi/handle/10024/162262
Artikkeliviitetietokanta ARTOn avulla voi etsiä lehtiartikkeleja tietyistä aiheesta tai henkilöistä. Tässä hakutulos Kylli Koskesta. Lehtiä voit kysyä omasta kirjastostasi tai Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta.
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/
Konsortioilla on erilaiset painopisteet. Yleisten kirjastojen konsortio (https://www.kirjastot.fi/konsortio) keskittyy nimen mukaisesti jäsentensä eli yleisten kirjastojen tarpeisiin. Asiakkaille luultavasti tärkein asia ovat e-kirjat, mutta konsortio voi periaatteessa tehdä muutakin yhteistyötä.
Vastaavasti FinELib (https://www.kiwi.fi/display/finelib/Tervetuloa) painottuu enemmän tieteellisten aineistojen hankintaan ja ottaa jäsenikseen myös tieteellisiä kirjastoja. Sen huomaa hyvin silmäilemällä sen jäsenille tarjoamien aineistojen luetteloa osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451158. Monilla yleisillä kirjastoilla ei ole tarvetta erikoistuneisiin tieteellisiin tietokantoihin ja e-kirjapalveluihin, jolloin...
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi pätevöidytä.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) sanoo, että "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.". Korkeakoulututkintoon kuuluu opinnäyte.
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Helsingin Sanomien Aikakoneessa 27.7.1939 päivän lehdestä löytyi seuraavanlaisia uutisia:
Suomi-Ruotsi maaottelu käynnissä 27.7.-28.7.1939 Stadionilla
-Uutisesta käy ilmi, että A-ottelu käydään Ruotsissa ja B-ottelu Helsingissä.
Uitot päävesillä sujuneet säännöllisesti
Maakuntien kasvot kaunistuvat
-Artikkelissa kerrotaan useasta maakunnasta, Hämeessä kerrotaan, että meneillä on jopa metsänsiivoustöitä.
115 syytettä liikennerikkomusten johdosta Hämeen läänissä viime kesäkuun aikana
Laaja salakuljetusjuttu päättynyt
Taitelija Juho Rissasen kesäohjelmassa valmisteilla kymmenkunta uutta työtä
Hyttipaikoista puute olympialaisaikana
-Helsingissä meneillään Olympiakisojen liikennekongressi.
-Poliittista analyysia Euroopan...
Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
Käytettävissä olevat kotimaiset nimikirjat eivät valitettavasti tarjoa mahdollisuutta etsiä nimiä niiden merkitysten perusteella. Verkossa tämäntyyppisiäkin hakuja on mahdollista tehdä, mutta kattavaa, kaikki Suomessa käytössä olevat etunimet sisältävää verkkohakua en onnistunut löytämään. Ulkomaisista vastaavista verkkopalveluista saamieni hakutulosten perusteella pitäisin kuitenkin mahdollisena, ettei täsmälleen "ainutlaatuista" tai "erityistä" tarkoittavaa tytönnimeä välttämättä löydy.
Yksi mahdollinen, varsin lähelle osuva ehdokas voisi kuitenkin olla Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissakin tunnettu Una, olkoonkin, että käsitykset sen alkuperästä eivät ole täysin yksimielisiä. Tavallisin tulkinta Unan taustaksi lienee...
Haettaessa Finna-hakupalvelusta hakusanoilla kvantitatiivinen tutkimus, lapset, osallisuus löytyy jonkin verran opinnäytetöitä, mutta ei yhtään väitöskirjaa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=lapset&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=osallisuus&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=kvantitatiivinen+tutkimus&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Jättämällä kvantitatiivisen tutkimuksen pois, löytyy aiheista myös väitöskirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=lapset&lookfor0%5B1%5D=osallisuus...
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Kirjaa lukematta on vaikea sanoa mistä on kyse, eikä esimerkiksi googlaaminen tuota tulosta. Kaunokirjallisuus eli fiktio ja sen henkilöt, tapahtumat ja kieli toimivat omien lakiensa mukaisesti. Parhaiten vastaus löytyy itse kirjasta perehtymällä sen maailmaan ja kieleen. Joskus fiktio muistuttaa hyvinkin paljon oikeaa maailmaa eli faktaa, joskus kirjan tarkoitus on luoda uusia maailmoita ja jopa jättää lukija hämmenyksen valtaan.
Ällänsakareista voisi olla mahdollista kysyä myös kirjailijalta itseltään, mikäli hän on halukas avaamaan termiä. Kirjailijaan saa yhteyden facebookin kautta Kirjailija Antti Leikas -sivuilta, osoite https://www.facebook.com/kirjailija.anttileikas/
Kyseessä on varmaankin Risto Järvenpään lastenlaulu Ullakkomatka. Sen voi kunnella artistin vuonna 1995 julkaistulta cd-levyltä Tatsin ja janssin poika. Albumin kappaleista on saatavissa myös nuotinnos: Tatsin ja janssin poika : Risto Järvenpään lastenlauluja : Nuotit, leikit, soitot.
Sekä cd-levyä että nuottikirjaa on hankittu yleisiin kirjastoihin niukasti. Ainakin pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa molemmat ovat saatavissa. Kaukolainana voit tilata ne kotiseutusi kirjastoon.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ullakko&ID=cdd01395-574…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1317662__Sullakkomatka__O…
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Sama asia, josta kysyt, on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisestikin. Katso linkki ja sen lähteistä löytyy lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavaunut_Kreikassa
