Tätä kappaletta emme löytäneet, ikävä kyllä. Chuck Berryn Riding along in my Automobile:ssa löytyy tietysti myös baby, joka matkustaa mukana, mutta se ei sovi tyylilajiina, https://www.youtube.com/watch?v=0aZ6v679JtQ . ZZ Top'in She loves my Automobile ei ehkä oikein osu sekään sisällöltään. Widespread Panicin Little Lilly ei oikein sekään istu kuvaukseen, https://www.youtube.com/watch?v=HG89lzBn9Tk. Sam Morrison Band I gotta ride ajelee itse, mutta en juuri saa selvää, mitä muuta sanoissa kerrotaan. Yritin kuunnella Black Crowes'ia, Drive-by Truckersia, Mountainia, Allman Brothersia, Huble Pie'ta, Blackfootia, Georgia Satellites'ia ja Jason and the Scorchersia, mutta ei tärpännyt. Kollegoilta tiedustelin valtakunnallisella listalle...
Tuuli Sirkku Kananojan satukirjassa Voi vonkale! (Otava, 1968) on Vesihiisi Vonkale -niminen luku. Osa kirjan tekstistä on runomitassa. Sadussa seikkailevat mm. Nuppu-tyttö, Unipupu ja Mörö. Pikaisella silmäilyllä en löytänyt tarinasta Miska-kissaa, mutta olisiko kirja silti etsimäsi. Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2214015 .
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Markku Karpio - Otsalamppu: Karpion esikoisteoksessa päähenkilönä on Jari, joka on huippusuorituksiin pyrkivä innokas suunnistaja. Äkkiä hän sairastuukin diabetekseen. Voiko urheilua enää jatkaa kuten ennen?
Kirsi Pehkonen - Punaviiva: Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora...
Käyttämällä perinteistä aineistohakua ja sen luokka-rajauksia.
Klikkaa Helmet sivulla aineisto-haun suurennuslasia ja valitse sitten Perinteinen haku.
Rajaa Espoon (tai vantaan) luokitukseen ja lisää haluamasi luokka.
Antamallasi luokalla ja rajauksella Espooseen tuli tälläinen tulois: https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/?searchtype=e&SORT=D&searcharg=78.89113&searchscope=9
Voi käyttää myös uutta Helmet hakua.
Kirjoita hakusanaksi musiikki. Rajaa tulosta sivun vasemmasta laidasta aineistolla esim. CD-levy,
sekä alempaa vielä kohdasta genre eli musiikin laji.
Voit myös käyttää asiasanaa hakemiseen, kun olet ensin löytänyt jonkun kivan kirjan, lehden tai levyn. Esim. yllä olevan listan...
Helmet-kirjastojen toimipaikat, joissa on mahdollista käyttää levykeasemaa, löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjaston tiloissa käytettävä levykeasema näyttää olevan käytettävissä Malmin, Malminkartanon ja Pasilan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malminkartanon_kirjas…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan asiantuntijoilta. Kokeile shakkifoorumia https://foorumi.shakkiliitto.fi/
Jyväskylässä on myös shakkiyhdistys: https://jyvas-shakki.weebly.com/
Aale Tynnin suomennos William Wordsworthin runosta The Rainbow (tunnetaan myös nimellä My Heart Leaps Up) vuodelta 1802 sisältyy kokoelmaan Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949). Runo on teoksen sivulla 23.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistää Lempäälän kanava (Lempoisten kanava).
Aluetta voi tutkia esimerkiksi merikartasta, joka löytyy ainakin Hämeenlinnan pääkirjastosta:
- Merikarttasarja O, Tampere-Hämeenlinna (Merenkulkulaitos)
Suomen ympäristökeskuksen Järviwikistä on helppo katsoa alueiden rajat:
- https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajaveden_-_Pyh%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(…
Tietoa Lempäälän kanavasta ja sen rakentamisesta:
- Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava, 1991 (Suomen merenkulkulaitoksen julkaisu)
Aloitin hitusen "hakuammunnalla" googlaamalla "totuus ei pääty tomaatin hintaan". Näin löysin Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun artikkelin, jonka perusteella kyseessä voisi olla kirjailija Gabriel García Márquez.
Uusi haku (Gabriel Garcia Marquez quotes) johdatti kaupalliselle sivulle, josta löytyy seuraava sitaatti:
Garcia Marquez and his friend Plinio Apuleyo Mendoza discuss his work in a similar way, "'The way you treat reality in your books... has been called magical realism. I have the feeling your European readers are usually aware of the magic of your stories but fail to see the reality behind it...' 'This is surely because their rationalism prevents them seeing that reality isn't limited to the...
Jan Troellin elokuvasta Raivaajat (Nybyggarna, 1971) ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa lainattavissa tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä viimeksi toukokuussa 2008, joten sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive. Tuolloin on esitetty myös Raivaajat-elokuvaan liittyvä Maastamuuttajat (Utvandrarna, 1970). Elokuvat perustuvat Vilhelm Mobergin romaaneihin.
Raivaajat on ollut katsottavissa joissakin suoratoistopalveluissa ja on ilmeisesti tälläkin hetkellä, joten kannattaa myös tarkistaa niiden tilanne.
https://finna.fi/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144712
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144699
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Hei!
Sveitsissä on lain määräämä neljän viikon lomaoikeus. Lomaa voi työntekijällä olla käytännössä kuitenkin enemmänkin, sillä joissakin työehtosopimuksissa lomien määrä on sovittu korkeammaksi. Myös osa työnantajista antaa työntekijöilleen pidemmät lomat, kuin laki määrää. Tarkemmin Sveitsin lomaoikeudesta löytyy täältä: https://www.ch.ch/en/work/working-hours/vacation--public-holidays-and-absences-from-work/
