Kiitos hankintaehdotuksestasi. Pyrimme ainakin siihen, että koko Galloway-sarja olisi luettavana suomeksi ja edelleen suomentamattomat osat englanniksi. Voit jättää hankintaehdotuksia oheisesta linkistä: https://outi.finna.fi/Content/hankintaehdotus
Kirjastolle tulee kymmeniä hankintaehdotuksia viikottain ja kaikkia emme voi toteuttaa. Mikäli kokonaista sarjaa ei saada hankittua täydellisenä, voidaan usein hankkia ainakin uudempia osia. Voimme myös tilata asiakkaillemme kirjoja muualta Suomen kirjastoista kaukolainaksi. https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainaus
Graham Greenen teos J'accuse on suomennettu vuonna 1983 nimellä Nizzan pimeä puoli : j'accuse - minä syytän. Suomentaja on Marja Toivio.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.994133873506253
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations
Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.
Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.
Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.
Mobiilikirjastokortti löytyy OUTI-verkkokirjastosta. Sitä ei tarvitse erikseen tehdä. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja salasanalla. Löydät mobiilikortin valikosta kohdasta "Kirjastokortit". Saat näkyville kirjastokorttisi viivakoodin eli mobiilikortin.
Verkkokirjaston osoite: https://outi.finna.fi/
Ohjeita verkkokirjaston käyttöön: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#login
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla Kirsti Aapala kertoo, että sanan toi ilmeisesti suomen kieleen Elias Lönnrot. Taudin nimi johtunee juuri siitä, että tauti oli aikoinaan pahimpina pidettyjä kulkutauteja ja rokkoja.
Voit lukeaa lisää isorokko-sanasta alla olevasta linkistä:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/isorokko-nakymaton-tappaja-ri…
Tuo valikko aukeaa HelMetin mobiiliversiossa, jos näppäiset Kirjastot ja palvelut -palkin oikealla puolella olevaa plus-merkkiä. Näppäise sen sijaan Kirjastot ja palvelut -palkin päältä, niin tuo vastauksessa mainittu pudotusvalikko (Näytä kirjastot, joissa on...) aukeaa ja taas näppäisemällä Valitse palvelu -kohtaa voit etsiä tarvitsemasi palvelun vierittämällä listaa alaspäin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Emme ole onnistuneet kirjallisuudesta tai verkkojulkaisuista löytämään rönsyleinikin tarkkaa kompensaatiopistettä. Iltalehdessä julkaistun Heidi Haapalahden artikkelin mukaan useimmille rikkakasveille otollisin hävitysaika on keskikesä, jolloin kasvit ovat käyttäneet juuriinsa kertyneen kasvuvoiman, mutta eivät ole vielä ehtineet kerätä juuristoonsa uutta energiaa ja ravinteita. Koska rönsyleinikki leviää sekä rönsyjensä avulla että siementämällä, siihen voi soveltaa molempien leviämistapojen parhaimpia torjuntakeinoja.
Lähteitä:
https://pihallaauringontahtiin.com/rikkaruohot-pihanomistajan-riesana/
https://www.iltalehti.fi/piha/a/31a8f7c6-13e9-4c3b-b8fd-74cef3acfcc4
https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/...
"Jos lakko alkaa, eräpäivät 3.–9.5.2022 siirretään keskitetysti eteenpäin niin, että lainat erääntyvät porrastetusti 10.–13.5.2022. Uuden eräpäivän voi tarkistaa Helmet-haun Omista tiedoista. Siirto koskee kaikkien Helmet-kirjastojen lainoja.
Eräpäivien siirto tehdään vasta ja vain lakon alkaessa 3.5., joten eräpäiväilmoitukset 3.–5.5. erääntyvistä lainoista voidaan lähettää vaikka lainojen eräpäivä siirtyisi. Jos lakon aikana erääntyvä laina on ehditty uusia ennen 3.5., ei eräpäivää siirretä.
Myöhässä olevien (ennen 3.5.2022 erääntyneiden) lainojen eräpäiviä ei siirretä ajolla." Helmet
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista.
Mestaritontun seikkailut (1919) on kirjoittanut Aili Somersalo.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit lukea lisää Mestaritontun seikkailuista ja Aili Somersalosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955886274
Kyseessä on Lassi Nummen runo Trubaduurin kujelaulu kokoelmasta Intohimo olemassaoloon (Otava, 1949). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (Otava, 1978, s. 13).
Runo alkaa riveillä "Oh, suokaa anteeksi - sieppasin / vain pari pienoista oksaa, / kun talonne ohitse kuljin, arvoisa pormestari".
https://finna.fi/
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
Kyseessä voisi olla Iain Smythin kirjoittama Faaraon silmä : kolmiulotteinen pelikirja (Otava, 1996). Finnan mukaan kirja on pop-up-kirja ja siinä on liikuteltavia osia. Kirjan kannessa on epäiltyjen kuvia ja teksti "Arvoitus jossa 3 erilaista ratkaisua". Kirjan englanninkielisellä nimellä "The eye of the pharaoh" kirjasta voi löytyä netistä enemmänkin tietoa.
Etsimäsi kirja voisi olla Irma Salon kirjoittama ja Riikka Tuomarin kuvittama lastenkirja Santeri ja hevonen (1990).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Santeri asuu vanhan apteekin yläkerrassa monien enojen ja tätien ja muiden sukulaistensa kanssa. On uuden vuoden aatto ja valetaan tinaa. Santeri ei halua sulattaa kaunista tinakenkää, vaan säästää sen ja toivoo sen avulla saavansa kerran oikean hevosen. Kun hän pääsee Enon kanssa museoon, hän näkee vanhan keinuhevosen. Keinuhevonenkaan ei saa Santeria mielestään vaan karkaa museosta Santerin kotiin öisin."
Kuvan kirjan kannesta löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Kirja näyttää olevan lainattavissa verkkokirjastoalueellasi.
https://helle....
Kyseinen lainaus löytyy Don Rosan teoksesta Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (1999). Siinä Louhi lähtee Helsinkiin kostamaan suomalaisille ja sanoo mennessään: "Nytpä tallin syrjätuote / osuu siipiin tuulimyllyn".
Lähteet
Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (suom. Jukka Lindfors ja Markku Saarinen)
Helsingin Sanomat 10.11.1999: Roope kirjokantta takomassa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003840846.html
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
