Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjailija kiittää palautteesta! Aijalin saaren tarut on saamassa jatkoa, sillä kolmas osa Sudenhampaat ilmestyy aivan näinä päivinä. Tässä kirjassa päähenkilö Pöllö matkaa vuoristoon ja joutuu jälleen jännittävään seikkailuun.
Kaukopalvelu on yksi keskuskirjastotehtävistä. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto hoitaa keskitetysti koko Helmet-alueen lähettävän kaukopalvelun.
Vuosaaren kirjaston kohdalta ei löytynyt eksakteja tietoja lähetetyistä ja saaduista kaukolainoista. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta sen sijaan löytyi ajan tasalla olevia tilastoja.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 4599 kpl vuonna 2017 eli 32 vähemmän kuin vuonna 2016. Omien asiakkaiden pyynnöstä lähetettiin 1085 tilausta, , 25 vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa tilauksista lähetettiin kotimaisiin kirjastoihin. Näistä saatiin lainoina tai kopioina 1038.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 6531 kappaletta (luku sisältää myös...
Varmasti on, mutta niitä on hankala löytää.
Kaunokirjallisuus ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että eri lääkärit erottuisivat toisistaan.
Suurin osa teoksista kertoo varmaankin sairaalalääkäreistä, kirurgeja, kuolemansyyntutkijoita tai yksityislääkäreistä.
Helmet haulla löysin Carl Gustaf Gröndahl muistelmateoksen Palanen työterveyttä parhaimmillaan.
Hakusanoilla lääkärit ja tehtaat löytyivät Päivi Alasalmen Taivaan tulet: Punainen kukko sekä Robin Cookin Kuume. Molemmissa lääkärit taitavat kyllä olla yleislääkäreitä eivätkä tehtaan työterveyslääkäreitä.
Haku Lääkärit yritykset toi tulokseksi Cookin teoksen Nano. Kirja kertoo lääketeollisuuden arveluttavista keinoista.
Toivottavasti muita teoksia muistavat...
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee...
Reiner Stachin Kafka-elämäkertaa ei ole suomennettu. Tiedustelin mahdollisesta tulevasta suomennoksesta niin & näin -kustantamolta ja sain seuraavan vastauksen: "Kyseessä on kolmiosainen elämäkerta, jonka yhdessä osassa taitaa olla semmoinen 600–700 sivua, liian laaja niin & näin -kustantamolle." Nähtäväksi jää, tarttuuko joku toinen kustantamo haasteeseen joskus tulevaisuudessa.
Muita Kafkan elämäkertoja löytyy kirjastojen kokoelmista suomeksi, mm. Ernst Pawelin "Kafka" (1989) sekä David Zane Mairowitzin kirjoittama ja Robert Crumbin kuvittama "Kafka vasta-alkaville ja edistyville" (1995).
Kysymääsi kohtaa ei löydy kirjoista. Tuon repliikin sanoo Benjen Tyrionille.
Löydettyäni klipin tv-sarjan kohtauksesta etsin sitä niin tekstihaulla kuin selailemallakin englanninkielistä kirjaa, mutta tuloksetta.
Väännös on varsin todennäköisesti Ranskasta kotoisin olevasta burgundinpadasta. Burgundinpata on lihaisa punaviinipohjainen pataruoka, jossa on naudanlihaa, sipulia, porkkanaa, pekonia, herkkusieniä ja timjamia. Äänteellisestihän burgundin on lähellä väännösversiota spurgundin, etenkin kun suomen kielessä b on varsin heikkoasteinen puhekielessä. Lisäksi padassa on punaviiniä, mikä sekin on saattanut aiheuttaa mielleyhtymän spurguihin, viinavitsithän ovat aina naurattaneet suomalaisia.
Tutkimieni alakoulun aapisten ja lukukirjojen talvisista lintutarinoista lähimmäksi kysymyksessä kuvailtua osuu Martti Haavion ja kumppanien Iloisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) ja Kultaisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) oleva Eskon ruokavieras. Pakkasessa sinnittelevä pikkulintu tässä on tosin punatulkku.
Esimerkiksi näissä romaaneissa käsitellään ekologisuutta, luontosuhdetta, ympäristönsuojelua ja ilmastoasioita
Ina Westman: Henkien saari (Kosmos 2018)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Otava 2012)
Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus 2015)
Jonathan Franzen: Vapaus (Siltala 2011)
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (Teos 2011)
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani (Gummerus 2019)
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY 2017)
Helena Waris: Linnunsitoja (Otava 2017)
Hanna Ryti: Rakkaudettomuus (SIltala 2019)
Voit tehdä myös itse hakuja verkkokirjastosta mm. asiasanoilla ekologisuus, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokset ja vegetarismi. Haun voi rajata koskemaan kaunokirjallisuutta.
Hyönteiset voivat itse sairastua esimerkiksi bakteereiden, virusten ja loisten aiheuttamiin tauteihin. Koska hyönteisten rooli on keskeinen planeettamme ekosysteemeissä, myös tautien roolia hyönteiskadossa on syytä selvittää, vaikka suurimmat syyt hyönteiskatoon ovatkin tehomaatalous ja ilmastonmuutos. Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemisestä tai sukupuuttoa.
https://www.scientificamerican.com/article/what-kind-of-illnesses-do/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718313636
https://yle.fi/uutiset/3-10641226
Vaarallisin hyönteisten levittämä tauti lienee Plasmodium-loisen aíheuttama malaria. Se tarttuu ihmisiin horkkahyttysten kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan ...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan, että sinilevä voi aiheuttaa mm. iho-oireita. Sivulla kerrotaan myös, että ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Eli voi olla, että ihottumaa ei tulekaan. Sivu löytyy alta:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit
Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=…
Kysyin asiaa Sukeltajaliitosta. Heidän mukaansa sukeltaessa voi normaalisti aivastaa regulaattorin läpi, Aivastamisen aikana maskiin saattaa kuitenkin mennä jonkin verran vettä. Tällöin maski tulee tyhjentää vedestä aivastamisen jälkeen.
Kirjoitus on julkaistu suomeksi Anna Liljan kääntämänä nimellä "Katoavaisuudesta" Psykoanalyyttinen psykoterapia -lehdessä nro 11 (2015), s. 49 - 50.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedos…
Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan seuraavasti:
"Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin". Tämän ohjeen mukaan Sus-nimimerkkiin siis ensin lisätään sidevokaaliksi i-kirjain ja sen perään taivutuspääte.
Koska Sus on konsonanttiin päättyvä nimi (myös nimimerkit voidaan katsoa nimiksi), taivutus on Sus : Susilla. Vastaus kysymykseesi on siis "Susilla on".
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/632
