Valitettavasti aiheesta löytyy niukasti kaunokirjallisuutta. Nuortenkirjoista J. S. Meresmaan Dodo saattaisi olla kiinnostava. Siinä yläkouluikäisen Iinan poikaystävä Tuukka kärsii masennuksesta ja uupumuksesta.
Aikuisille suunnatun kirjallisuuden puolelta löytyy Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni? : dokumenttiromaani työuupumuksesta.
Valitettavasti tällä hetkellä Tikkurilan kirjastossa ei järjestetä avointa karaoketoimintaa. Tarkastelemme tilannetta ja mahdollisuutta käynnistää karaoketoiminta uudelleen syksyllä.
Tikkurilan kirjaston Helmet-sivulle päivitetään kaikki kirjastossa järjestettävät tapahtumat ja ryhmät, ja ilmoitamme siellä, jos karaoketoiminta aloittaa jälleen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/T…
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
Hei!
Lainaushistoria ei tallenna lainaushistoriaa automaattisesti. Omissa tiedoissasi voit kuitenkin ottaa lainaushistorian käyttöön valitsemalla tallenna lainaushistoria. Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistorian tallentamisen. Lisätietoja: https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Kirjaston kokoelmista kirjoja ei yleensä voi ostaa - mikäli ei satu niin hyvä onni, että etsitty kirja olisi päätynyt poistokirjamyyntiin.
Kathryn B. Jacksonin lastenkirjaa Kolme karhunpoikaa (Sly little bear, suom. Marjatta Kurenniemi, Tammi, 1965, useita lisäpainoksia) kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Etsiminen sujuu helposti esimerkiksi nettiantikvariaateissa, joiden sivustoja löytyy vaikkapa googlettamalla kirjan nimellä.
Sinun pitäisi kuvata kaksi itsellesi tärkeää tilannetta, joissa olet ollut tekemisissä toisen elävän olennon kanssa.
Koneen tai teoksen kanssa vuorovaikutus jää yleensä yksisuuntaiseksi. (poikkeuksena esittävä taide)
Vuorovaikutusta tapahtuu arjessa esim. perheen kesken, työssä ja opinnoissa. Tilanne voi olla positiivinen tai negatiivinen, jos se on ollut sinulle jollain tapaa arvokas.
Tehtävässä halutaankin sinun kertovan, millä tavalla vuorovaikutus on ollut tärkeää.
Merkityksellinen = jolla on merkitystä, merkittävä, huomattava, tärkeä, arvokas
Vuorovaikutus = keskinäinen, vastavuoroinen vaikutus Suomalaisten kielten keskuksen sanakirja
Graham Greenen teos J'accuse on suomennettu vuonna 1983 nimellä Nizzan pimeä puoli : j'accuse - minä syytän. Suomentaja on Marja Toivio.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.994133873506253
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations
Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.
Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.
Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
Mobiilikirjastokortti löytyy OUTI-verkkokirjastosta. Sitä ei tarvitse erikseen tehdä. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja salasanalla. Löydät mobiilikortin valikosta kohdasta "Kirjastokortit". Saat näkyville kirjastokorttisi viivakoodin eli mobiilikortin.
Verkkokirjaston osoite: https://outi.finna.fi/
Ohjeita verkkokirjaston käyttöön: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#login
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika
Tuo valikko aukeaa HelMetin mobiiliversiossa, jos näppäiset Kirjastot ja palvelut -palkin oikealla puolella olevaa plus-merkkiä. Näppäise sen sijaan Kirjastot ja palvelut -palkin päältä, niin tuo vastauksessa mainittu pudotusvalikko (Näytä kirjastot, joissa on...) aukeaa ja taas näppäisemällä Valitse palvelu -kohtaa voit etsiä tarvitsemasi palvelun vierittämällä listaa alaspäin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä...
Emme ole onnistuneet kirjallisuudesta tai verkkojulkaisuista löytämään rönsyleinikin tarkkaa kompensaatiopistettä. Iltalehdessä julkaistun Heidi Haapalahden artikkelin mukaan useimmille rikkakasveille otollisin hävitysaika on keskikesä, jolloin kasvit ovat käyttäneet juuriinsa kertyneen kasvuvoiman, mutta eivät ole vielä ehtineet kerätä juuristoonsa uutta energiaa ja ravinteita. Koska rönsyleinikki leviää sekä rönsyjensä avulla että siementämällä, siihen voi soveltaa molempien leviämistapojen parhaimpia torjuntakeinoja.
Lähteitä:
https://pihallaauringontahtiin.com/rikkaruohot-pihanomistajan-riesana/
https://www.iltalehti.fi/piha/a/31a8f7c6-13e9-4c3b-b8fd-74cef3acfcc4
https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/...
"Jos lakko alkaa, eräpäivät 3.–9.5.2022 siirretään keskitetysti eteenpäin niin, että lainat erääntyvät porrastetusti 10.–13.5.2022. Uuden eräpäivän voi tarkistaa Helmet-haun Omista tiedoista. Siirto koskee kaikkien Helmet-kirjastojen lainoja.
Eräpäivien siirto tehdään vasta ja vain lakon alkaessa 3.5., joten eräpäiväilmoitukset 3.–5.5. erääntyvistä lainoista voidaan lähettää vaikka lainojen eräpäivä siirtyisi. Jos lakon aikana erääntyvä laina on ehditty uusia ennen 3.5., ei eräpäivää siirretä.
Myöhässä olevien (ennen 3.5.2022 erääntyneiden) lainojen eräpäiviä ei siirretä ajolla." Helmet
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
