Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Kuudanyöt tarkoittaa kuutamoöitä, jolloin kuu valaisee kirkkaasti ja usein tunnelmallisesti maiseman. Ilmaisua on käytetty mm. runoudessa tai laululyriikoissa. Mainitsemasi iskelmäsanoituksen lisäksi esimerkiksi Eino Leinon runoissa Talviyö (Talviyö/1905), Jääkukka (Halla/1908) ja Kuudanyö (Elämän koreus/1915) .Sana löytyy myös Suomen murteiden sanakirjasta: kuudanyö - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja
Elokuva ei tähän anna suoria vastauksia ja verkossa onkin kehitelty kaikenlaisia teorioita varsin vaurailta vaikuttavien henkilöhahmojen ammateista. Todd Strasser kirjoitti elokuvan pohjalta romaanin, jossa Peter McCallister on ammatiltaan "liikemies" ja puolisonsa Kate McCallister muotisuunnittelija.
https://www.chron.com/culture/celebrities/article/We-finally-figured-ou…
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kyseessä on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja, jossa haastetaan ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille villasukkia ja lapasia.
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa - EHYT ry
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa | A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)
Lahjoita lämpöä! | Helmet
Virtuaali-Helsinki Helsinki Arena 2000 oli käytettävissä nimensä mukaisesti Helsingin juhlavuonna 2000. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1996, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi, että Senaatintori, Kauppatori, Esplanadi ja Stockmannin seutu olivat jo valmiina virtuaalikaupungissa. Virtuaalisen Helsingin rakentaminen oli Helsingin Puhelin Oy:n (HPY) suunnitelma. Sitä ei enää löydy verkosta. Voit lukea lisää hankkeesta Risto Linturin, Marja-Riitta Koivusen ja Jari Sulkasen artikkelista Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a Virtual One.
Ilta-Sanomat: Helsingin kaupunki liittymässä Areenaan https://www.is.fi/digitoday/art-2000001275912.html
Linturi, Koivunen ja Sulkainen: Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a...
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Stephen Hawking sai ALS-diagnoosin 21 vuoden iässä ja eli vielä 55 vuotta. Kenenkään muun ei tiedetä eläneen yhtä pitkään diagnoosin jälkeen. Arvioiden mukaan noin viisi prosenttia tautia sairastavista elää yli 20 vuotta diagnoosista. Yli neljän vuosikymmenen elinaikaa pidetään kuitenkin hyvin harvinaisena.
Lähteet:
https://time.com/5199001/stephen-hawking-als/
https://www.verywellhealth.com/als-lou-gehrigs-disease-life-expectancy-…
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Kohtauksessa karhua esitti siniseen asuun pukeutunut stuntnäyttelijä. Jälkituotannossa sinisen hahmon päälle maalattiin tietokonegrafiikalla karhu sellaisena kuin se elokuvassa näkyy. Samalla poistettiin kuvasta myös vaijerit, joilla Leonardo DiCapriota oli sinkauteltu ympäriinsä niin että näyttäisi siltä kuin karhu riepottelisi häntä. Puut, joita vasten häntä heiteltiin, olivat kumisia lavasteita.
Lähteet:
IMDB
Dokumentti elokuvan tehosteista (YouTube)
https://www.businessinsider.com/the-revenant-filming-secrets-2015-12?r=…
1. Kannattaa kokeilla ainakin seuraavia:
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille (WSOY, 2009)
Aura Nurmi: Villieläimiä (Kolera, 2016) ja Leijonapatsailla (Otava, 2020)
Miki Liukkonen: Valkoisia runoja (WSOY, 2011) ja Elisabet (WSOY, 2012)
Sanna Karlström: Taivaan mittakaava (Otava, 2004) ja Harry Harlow'n rakkauselämät (Otava, 2009)
Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari (Gummerus, 2007) ja Sydänfilmi (Gummerus, 2009)
Pauli Tapio: Varpuset ja aika (Poesia, 2017)
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin (WSOY, 2018)
Mikko Räty: Borealia (Tammi, 2022)
2.
90-luvulla syntyneet kollegat kertoivat myös pelanneensa lapsena vastaavanlaisilla pelikoneilla, mutta nuo koneet olivat tosiaan jotakin halpisversioita, joilla ei...
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa ...
Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos...
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
Mikó on unkarilainen sukunimi, joten kyseessä voisi olla joku unkarilainen taiteilija.
En onnistunut löytämään signeerausta Mikó. Yksi vaihtoehto voisi olla Nandor Mikola. Unkarilaissyntyinen taiteilija oli syntynyt vuonna 1911. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Mikó Mikolajcsik Nándor Jósef. Hän muutti nimensä muotoon Nandor Josef Mikola vuonna 1936 muutettuaan Suomeen.
Selasin läpi kirjoja, joissa on Mikolan taulujen kuvia. Hän on käyttänyt erilaisia signeerauksia. Yleisimmin hän on käyttänyt koko nimeä Nandor J. Mikola. Joissain tauluissa signeeraus on lyhyempi muoto, pelkkää sanaa Mikó näissä ei ollut.
Lähteenä käytetty: Nandor J. Mikola: Akvarelli on elämäni (1980)
