Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Teoksessa Wechteristä Valvillaan kerrotaan, että valtiovalta, Hyvilla ja Kaukomarkkinat neuvottelivat tavoitteenaan perustaa taloudellisesti terveellä pohjalla oleva yhtiö. Kaksi vanhaa, villakangasmarkkinoilla keskenään kilpaillutta yritystä yhdistettiin 1.2.1978 alkaen valtionyhtiöksi, Valvillaksi. Toiminta järjestettiin niin, että Hyvinkäällä kehrätään ja Turussa kudotaan. Yhtiöstä annetaan lukuja kuten liikevaihto v. 1978-1987 ja kertotaan henkilöstöstä sekä mainitaan vähintään 30 vuotta palvelleita nimiluettelona.
Valvilla Oy perusti vuonna 1981 Hyvinkään tehtaalleen museon vaalimaan kotimaisen villateollisuuden perinteitä. Esineistön lisäksi museo sisälsi tehtaan insinöörien kokoaman
“historiallisen arkiston”, johon kuului Valvillan...
International Sewing Machine Collectors' Society:n sivuston mukaan sarjanumeroilla K158001-K197800 merkityt Singer-koneet on valmistettu vuonna 1902: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-….
Vastaus riippuu siitä, miten maa määritellään. Yleensä tarkoitetaan itsenäistä valtiota. Joidenkin alueiden itsenäisyys on kiistanalaista ja joissakin listauksissa maiksi lasketaan myös muita alueita. Vastaus perustuu The Global Economy -sivuston listauksiin. Niissä on 196 maata.
Mediaanin laskentakaavalla saadaan: (196+1)/2 = 98,5. Tällöin mediaani jakaantuu sijojen 98 ja 99 välillä. Väkiluvun kohdalla se tarkoittaa Sierra Leonea ja Sveitsiä, pinta-alan kohdalla kohdalla Hondurasia ja Beniniä.
Vaski-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Kaikki Vaski-kirjastojen palvelupisteet löydät Vaski-verkkokirjastosta.
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina...
Kirjasto on julkista tilaa, jossa kuvaaminen on sallittua. On hyvän tavan mukaista kysyä lupaa kuvaamiseen, mikäli kuvassa esiintyy ihmisiä. Alaikäisten kuvaamiseen lupa on kysyttävä vanhemmilta. Kuvaaminen ei saa häiritä kirjaston normaalia elämää eikä asiakkaiden työskentelyä. En tiedä, miksi sinulta on kirjastossa kielletty kuvaus. Esimerkiksi Oodissa kuvaukset on kielletty lasten alueella. Kyse on silloin lasten yksisyisyyden suojelusta. Lasten alueilla kuvaaminen voidaan muuallakin kieltää. Lasten ja muiden haavoittuvassa olevien oikeus suojaan ylittää yleisen sananvapauden tai kuvausoikeuden. Kyse on voinut olla myös siitä, että joku kirjaston asiakas on kokenut striimaamisesi häiritseväksi ja pyytänyt...
Kiimingin pääkirjastoon on hankittu v. 2007 painos kirjasta Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja Voit tarkistaa kirjan saapumistilannetta osoitteessa www.outikirjastot.fi tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon p. 08-8193227. Kirja on jo varattavissa.
Sims 2 peliä voi pelata vain kirjastoissa, koska pelin myyjä ei ole antanut sille lainausoikeutta. Kirjaston on noudatettava myyjän antamia käyttörajoituksia. Toivottavasti sinulla on kuitenkin mahdollisuus käydä kirjastossa pelaamassa.
Peli löytyy seuraavista kirjastoista; Töölö, vuoden 2006 versio, 2004 versio: Pasila, Itäkeskus, Kallio, Kontula, Vuosaari.
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Viime vuonna on ilmestynyt hieno kirja Juuri kuten haluatte: juuresruokia, tekijänä Roland Persson (Schildt). Kirjassa esitellään kaikki tutuimmat juurekset ja lisäksi löytyy paljon reseptejä. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Kotilieden sivulta löytyy maa-artisokkareseptejä http://www.kotiliesi.fi/arki/arkisto/2007/9/17/makoisa-maa-artisokka.as…
Hei!
Hyvä valinta voisi olla vaikkapa tämä:
TEKIJÄ Kaustisen Purppuripelimannit (esitt.)
TEOS Santerin kahvilassa
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, p1999
1 CDlevy (44 min 39 sek)
Levyssä on useita kansanmusiikkisovitteisia valsseja.
Levyn saatavuus selviää linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1333511~S3*fin
Terveisin Markku Lehikoinen
erikoiskirjastonhoitaja
Entressen kirjasto
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Hei,
meilläkään ei valitettavasti ole suomi-saksa-suomi journalistisen sanaston sanakirjaa, mutta yksikielisiä löytyy esim. Wörterbuch zur Publizistik ja Kleines Journalisten-Lexikon: Fachbegriffe und Burufsjargon.
Saksalainen kirjasto on avoinna ma 10-18 ja ti-pe 10-16.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
Aiheesta löytyy ainakin elämäkertoja ja omaelämäkertoja.
Tässä joitakin mahdollisia ehdotuksia:
Storgård, Päivi : Keinulaudalla - romaani. 2013
Kirja kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan menestyksestä, mutta myös romahduksesta.
Omaelämäkerrallista teoksia, jotka kertovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elämisestä:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat. - Helsinki : Memfis Books, 2002.
Amerikkalainen Kay Redfield Jamison on koulutukseltaan kliinisen psykologian tohtori, hän toimii psykiatrian professorina Johns Hopkins-yliopistossa Yhdysvalloissa.
Heberlein, Ann
En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. - Jyväskylä : Atena, 2010.
Ruotsalainen etiikan tohtori, kirjailija ja...
