Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-...
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Yhtyneiden kuvalehtien Tuntemattoman sotilaan sivumäärä selittyy nimenomaan kirjan pienellä koolla: vaikka siinä käytetty kirjasinkokokin on tavallista pienempi, ei yhdelle sivulle ole kuitenkaan mahtunut niin paljon tekstiä kuin standardi-Tuntemattomassa. WSOY:n kustantamissa Tuntemattomissa sotilaissa sivuja on tavallisimmin 443 (+1) tai 477, vuoden 2010 juhlapainos päättyy jo sivulle 474. Kaikissa näissä, kuten myös Yhtyneiden itsenäisyyden 60-vuotisjuhlan erikoispainoksessa, ensimmäinen luku alkaa sivulta 5. 443 sivun versiossa toinen luku alkaa sivulla 38, 474- ja 477-sivuisissa laitoksissa sivulla 41 ja Yhtyneiden painoksessa vasta sivulla 47. Kaikki kirjat sisältävät kuitenkin lyhentämättömänä saman tekstin (...
Ylivieskan kirjasto ei ole valitettavasti vielä mukana vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin. Osaan täältä muualta neuvoa vain sen verran kuin Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy tietoa, täältä
http://www.ylivieska.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3048&menupath=177…
Sivulla kerrotaan seuraavaa: Halutessasi tarkistaa omat tietosi, mitä sinulla on lainassa tai varattuna, uusia lainojasi ja tehdä varauksia tai lainata sähköisiä kirjoja, ohjelma kysyy sinulta kirjastokortissasi olevan numerosarjan lisäksi salasanaa.
Salasanan saat käymällä kirjastossa (ei puhelimitse) ja sen jälkeen salasanasi on tiedossa vain sinulla itselläsi.
Salasana annetaan 15 vuotta täyttäneille.
Tarvittaessa saat uuden salasanan...
Suomalaiset, jotka osallistuivat sodankäyntiin v. 1939-1945, löytyvät kirjassarjasta Suomen rintamamiehet 1939-1945. Kirjoista löytyy mm. heidän taistelupaikkansa sotien aikana. Jotta löytäisi hakemansa henkilön tästä kirjasarjasta, tulisi tietää divisioona, jossa hän palveli; muussa tapauksessa joutuu selaamaan ko. kirjoja tiedon löytämiseksi. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kyseinen kirjasarja, myös lainakappaleina.
Tietoa v. 1939-1945 sodassa mukana olleista saa myös Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto) http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornai….
Kysyin asiaa Vaasan teknillisen korkeakoulun fysiikan lehtorilta, ja hän vastasi seuraavasti: Suljetuista tai lähes suljetuista kappaleista se on pallomainen kappale, pallo koskien niin yli- kuin alipainettakin (peruslamput, lamppujen lasikuvut).
Avoimista kappaleista taas ne, joiden poikkileikkaus on ympyrä. Putket joissa kulkee nestettä tai kaasua, ovat poikkileikkaukseltaan ympyröitä, samoin esim. siltarummut, tuuliturbiinien varret jne.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Avatar the last Airbender 1 : Vesi ja Avatar the last Airbender 2 : Maa, mutta kolmososaa ei vielä ole kirjastoissa. Tarkempaa tietoa ei vielä valitettavasti ole siitä, milloin kolmososa mahdollisesti tulee kirjastoon. Kannattaa siis kysyä myöhemmin uudelleen.
Hei!
Itä-Karjalan pakolaisista säilytetään tietoja Valtion pakolaisavustuskeskuksessa. Tieto löytyi kirjoittamalla Google-hakuun Itä-Karjalan pakolaiset. Yhtenä vastauksena tuli Valtion pakolaisavustuskeskus - Portti. Tältä sivulta pääsee myös laajempaan arkistolaitoksen sivuun.
En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
Ilmeisesti Patricia Smith Churchlandin muita teoksia ei ole suomennettu ei myöskään hänen haastatteluitaan. Terra Cognita -kustantamo, joka julkaisi Neurofilosofia-teoksen, kertoi, että ainakaan heillä ei ole suunnitelmia kirjailijan muiden teosten suomentamiseksi.
Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei....
Kiitos kysymyksestä.
Olipa ohjeen löytäminen helmet.fi-sivustolta todellakin hankalaa! En itsekään onnistunut löytämään sitä minkään järkevän polun varrelta, vaan jouduin käyttämään sivustohakua, jolla sitten löytyi asiaa koskeva vanha uutinen. Uutisessa olevien ohjeiden pitäisi kuitenkin olla ajantasaiset, joten toivottavasti pärjäät näillä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Helmet.fi-sivusto julkaistaan uudistettuna tällä viikolla, torstaina 21.4.16. Toivottavasti uudessa versiossa asioiden löytäminen on helpompaa!
Ystävällisin terveisin,
Pauli Hatsala / Pasilan kirjasto
Tähän palveluun vastaavat ovat kaikki ihmisiä, joille voi myös sattua virheitä. Olemme kirjastoalan ammattilaisia, emme voi olla kaikkien mahdollisten alojen syvällisiä asiantuntijoita, vaikka suuren vastaajajoukon sisältä saattaakin löytyä yksittäiseen kysymykseen tavanomaista enemmän tietoa.
Tavoitteena on jättää vastausarkistoon mahdollisimman totuudenmukainen vastaus ja jos ensimmäistä vastausta joudutaan korjaamaan, siitä pyritään aina ilmoittamaan myös alkuperäiselle kysyjälle.
Useimmiten "muokkaukset" ovat lisäyksiä, tarkennuksia ja muita sellaisia, jotka eivät sinänsä muuta alkuperäistä vastausta. Jos alkuperäiseen kuitenkin on jäänyt virhe, pyritään sellainen aina korjaamaan, yhteiseksi hyväksi. Huvin vuoksi vastauksia ei muuteta...
Raisiosta vastattiin, että kirjastossa on kottikärry johon on kerätty kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja vapaasti vietäväksi. Kottikärryyn voi myös tuoda omia kirjojaan ns. vaihtoon.
Esine, jota epäillään muinaisesineeksi, toimitetaan Museovirastoon tai lähimpään maakuntamuseoon.
Museoviraston sivuilla on ohjeet kuinka toimia, kun on löytänyt irtaimen muinaisesineen, osoitteessa:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/esinekokoelmat/arkeologiset_esinekok…
Kysyjä ei liene huolestunut siitä, onko hänellä oikeus muuttaa runon tekstiä (kyllä on, kun kyseessä on yksityinen viestintä) vaan fiksuimmasta tavasta ilmaista vastaanottajalle, että uusi muotoilu on lähettäjän tekemän.
Pitäisin melko varmana sitä, että vastaanottaja ymmärtää näkyvästi tehdyn muutoksen lähettäjän tekemäksi ja myös syyn tähän. Moderni tapa korostaa muutoksen luonnetta voisi olla lisätä tuon itse kirjoitetun sanan perään ns. hymiö, joka viestittäisi vastaanottajalle ratkaisun henkilökohtaisuutta. Hymiö toimisi todennäköisesti toivotulla tavalla siitä riippumatta, onko kortin kirjoittaja paikalla, kun runo luetaan. Hymiöitä on nykyään paljon erilaisia, joten jos molemmat tuntevat niiden merkityksiä, yhdellä ainoalla merkillä...
Oulun ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sivuille on koottu linkkejä luonnonvara-alan artikkelitietokantoihin ja palveluihin. Osa aineistoista on vapaasti käytettävissä ja osa vain koulun omassa verkossa:
http://libguides.oamk.fi/c.php?g=12058&p=456120
http://libguides.savonia.fi/c.php?g=416161&p=2836119
