Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Tässä kirjoja, joihin voisit tutustua.
Johdatus Koraaniin / Jaakko Hämeen-Anttila
Koraanin selitysteos / Jaakko Hämeen-Anttila
Kuinka Koraania luetaan / Mona Siddiqui
Islam : taskusanakirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Todellinen islam / Yakup Yilmaz
Islamin käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Torsten Petterson on ruotsintanut Aale Tynnin runon Kaarisilta. Runo Bågbron on luettavissa antologiasta Skapa sen sol som inte finns : Hundra år av finsk lyrik (2012), s. 86.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
Hakuohjelma MetaCrawler antoi useita viitteitä Debi Giorista, esim. http://www.jubileebooks.co.uk/jubilee/magazine/authors/debi_gliori/debi… . Myös seuraava internet-osoite kannattaisi katsoa http://www.orchardbooks.co.uk/obmain2.htm .
Useiden kirjastojen sivuille on kerätty linkkejä lasten ja nuorten kirjallisuuteen, esim. Tampereen kaupunginkirjastossa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/21nlink.htm .
Kirjastokortin saa tulemalla kirjastoon voimassaolevan kuvallisen henkilötodistuksen kanssa (ajokortti, passi tms.)ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen aikuistenosaston tietopalvelussa. Kortin saa samalla käynnillä.
Tervetuloa
Kyllä kirjastossa halutaan uskoa asiakkaita jos kuullaan että kirjassa on ollut merkintöjä jo kun se lainattiin - voisitteko mainita virkailijalle asiasta kun palautatte lainan niin että virkailijat voivat yrittää puhdistaa kirjan merkinnöistä.Kiitos
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Valitettavasti tuon ajan talojen sisustussuunnitelmista on aika heikosti säilynyt tietoa.
Finna tietokannasta löytyi arkkitehdin nimellä kolme viitettä. Yksi lehtiartikkeli ja kaksi valokuvaa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nironen+sakari+arkkitehti&t…
Arkkitehtuurimuseon sivuilta löysin vain maininnan Tapiolan puutarhakaupungin yhteydessä.
http://www.mfa.fi/eteltapiola
Museosta voisi tietysti tiedustella, onko aiheesta olemassa asiantuntijaa.
Jonkinlaista vinkkiä voisi katsella kuusikymmen luvun sisustusta käsittelevistä kirjoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssisustus%201960-luku__Ff%3A…
Mats Strandbergin Hoivakoti (Like, 20187) on jo lainattavissa ja varattavissa Vaski-kirjastoissa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3593891
Donna Leonin uutus Nuoruuden lähde (Otava, 2018) on tilauksessa, mutta teokset eivät vielä ole lainattavissa. Voitte tehdä kirjasta varauksen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3656740
Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön...
Olisiko kyseessä Ulyssess-kirjan värikoodausprojekti netissä?
http://m.joyceproject.com/info/colorcoding.html
Painettua kirjaa en minäkään nopealla selailulla löytänyt, mutta kenties tuo projekti on julkaistu myös kirjana.
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Kollegani Siuntion kunnankirjastosta tiesi upeasti, että kysymäsi runon on kirjoittanut Laura Ruohonen ja se löytyy runokirjasta Yökyöpelit. Runon nimi on Nuku nuku.
Netistä löytyy muutamia hyviä määritelmiä.
Wikipedia esimerkiksi määrittelee EBUB-tiedoston International Digital Publishing Forumin (IDPF) hyväksymäksi tiedostomuodoksi, joka on laitteisto- ja ohjelmistoriippumaton.
EPUB-määritelmä koostuu seuraavista osista:
Open Publication Structure (OPS), jossa määritellään sisällön rakenne ja muotoilu.
Open Packaging Format (OPF), jossa määritellään tiedoston sisäinen rakenne.
OEBPS Container Format (OCF), jossa määritellyssä muodossa kaikki osatiedostot yhdistetään yhdeksi .epub-tiedostoksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB
Klaava median sivustolla määritellään paitsi EBUB myös muita e-kirjoihin liittyviä käsitteitä.
https://klaava.fi/?page_id=1358
