Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx...
Hei
Valitettavasti en löytänyt täsmällistä vastausta valkoisen kanervan esiintymiseen juuri Sallan korkeudella. Useissa kasvikirjoissa on vain maininta valkoisen "muunnoksen" harvinaisuudesta. Kanervahan on varsin yleinen koko maassa ja valkoiset kanervat yhtälailla harvinaisia kaikkialla.
Opetusministeriö kerää vuosittain kirjastojen tilastoja. Sieltä selviää myös aineistokulut.
https://tilastot.kirjastot.fi/
Valitsemalla kaikki kunnat ja rajaamalla vuodeksi 2020 ja valitsemalla tilastoksi Talous ->Toimintakulut tilastovuonna -> Kirjastoaineistokulut saa kaikkien Suomen kuntien aineistokulut/vuosi.
Esimerkiksi Turku käytti vuonna 2020 1 111 116 € aineistokuluihin.
Calmentin 122 vuoden ikä on kyseenalaistettu ja mahdollisesta petoksesta spekuloitu. Vuonna 2019 ryhmä gerontologisia asiantuntijoita kuitenkin julkaisi selvityksen, jonka mukaan käytettävissä olevien todisteiden perusteella Calmentin ikää voidaan pitää oikeana ja petosepäilyjä aiheettomina.
Jean-Marie Robine, Michel Allard, François R Herrmann, The real facts supporting Jeanne Calment as the oldest ever human. - The Journals of Gerontology: Series A, Volume 74, Issue Supplement_1, December 2019, Pages S13-S20 | https://doi.org/10.1093/gerona/glz198
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Pär Lagerkvistin novellikokoelmaa Onda sagor (1924) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Osa teoksen yhdestätoista novellista on suomennettu ja julkaistu jossakin kokoomateoksessa.
Novellin Källarvåningen suomennos on julkaistu teoksissa Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa (Kellarikerroksessa, suom. Ester Koskelainen, 1935) ja Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (Kellarissa, suom. Eila Pennanen, 1961). Teos Kuolleet etsivät Jumalaa sisältää myös novellien Far och jag (Isäni ja minä), Hissen som gick ner i helvete (Hissi, joka meni alas helvettiin) ja Frälsar-Johan (Vapahtaja-Juha) suomennokset.
Näyttää siltä, että novellikokoelma Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa ei kuulu kirjastoverkkoalueesi...
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
Hakukone Finna kokoaa yhteen paikkaan satojen kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot, minkä vuoksi se on hyvä paikka tarkistaa teoksen saatavuus Suomen kirjastoista. Tämän linkin kautta pääset teoksen "Johan myrkyn lykkäs!" -teoksen tietoihin Finnassa. Linkin takaa selviää, että teosta löytyy yli kymmenestä kirjastosta, kuten Pasilan kirjastosta, Työväenliikkeen kirjastosta, Kotkan pääkirjastosta sekä Juvan kirjastosta. On syytä huomata, että joissain kirjastoissa teoksen käyttö on rajoitettu kirjaston omiin tiloihin, joten kaikista kirjastoista sitä ei voi lainata. Mikäli sinun on vaikeaa päästä itse käymään missään kirjastossa, josta teos löytyisi, voit olla yhteydessä myös paikalliseen kirjastoosi, joka voi...
Kyseessä on gluteeniton leipä ja maniokilla eli tapiokalla voi korvata esimerkiksi vahnäjauhoja. Tapiokajauhoja voi käyttää keittojen ja kastikkeiden sakeuttamiseen sekä yhdessä muiden jauhojen kanssa erilaisten leivonnaisten valmistukseen. Bambukuitua voi käyttää sakeuttamisaineena eikä se ole allergisoiva kuten vehnäkuitu. Melassi on paksu siirappimainen aine, jota saadaan sokeriruo'on mehusta tai sokerijuurikkaasta sivutuotteena sokerin valmistuksessa.Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Fazeriin ja kysyä mistä näitä aineksia tuodaan heidän käyttöönsä, jos tuodaan.https://www.myfazer.com/s/contact-us?country=fi&language=fiLähteet:Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa (WSOY,...
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)SKS.n aineisto Kalevalan...
Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)".
"Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.
Kyseessä voisi olla Robert Aldrichin Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (What ever happened to Baby Jane, 1962), pääosissa Bette Davis ja Joan Crawford.
What Ever Happened to Baby Jane? | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (finna.fi)
Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962) - IMDb
Kirjoissa on ollut omistuskirjoituksia tärkeiksi koetuille henkilöille ja tahoille jo antiikin ajoista alkaen eli käytännössä niin kauan kuin on ollut kirjojakin. Vanhimmissa kirjoissa omistuskirjoituksille ei ollut vielä välttämättä erillistä omistuskirjoitussivua tai -kappalettakaan. Omistuskirjoitukset ovat voineet olla kirjan lopussa, mutta tavallisin paikka nykyään on kirjan alussa, omalla sivullaan.
Historiassa kirjoja voitiin kirjoittaa palkkatyönä eikä kirjoittajan nimeä aina edes mainittu. Kunnioittamalla omistuskirjoituksessa työnantajaansa, kustantajia ja muita arvovaltaisia tahoja kirjoittajat saattoivat toivoa saavansa lisätienestejä tai muita etuja. Kirjapainotaidon kehityttyä myös kirjojen painajat...
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet...
Hei,
Avaruusasema Alfasta löytyy kaksi DVD:tä: Moon base Alpha = Space: 1999. 1. ja Moon base Alpha = Space: 1999. 2.
Nämä löytyvät sekä Turun kirjastosta että Tampereen kaupunginkirjastosta.
DVD:t voi pyytää kaukolainaksi.
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Aivan kuvailuasi vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, mutta se voisi olla Martin Hagjerin Isä ja valmentaja! (2005), joku Ella Lemhagenin Tsatsiki-elokuvista (Tsatsiki, mutsi ja poliisi, Tsatsiki, isä ja oliivisota tai Tsatsiki, ikuisesti ystäviä) tai joku Eva ja Adam -elokuvista.
Olen selannut erilaisia Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirjoja ja sanastoja, mutta tuossa läsipää-muodossa kahvin yhteydessä en ole sitä mistään kirjasta löytänyt. Hevoseen liittyviä mainintoja kyllä oli. Johannyttoki Lapuan murteella -kirjassa mainittiin pläsipääkahvit, jotka tarkoittivat teoksen mukaan vahvoja kahveja. Kollegat tiesivät kertoa, että tätä sanontaa on käytetty myös Nurmossa/Seinäjoella sekä Isossakyrössä. Heidän mukaansa tarkoittaa oikein hyviä kahveja, jotka tulevat tarpeeseen ja kruunaavat tilanteen. Lapualta kotoisin oleva kollega sanoi, että kyllä siellä käytetään myös muotoa läsipääkahvit, kuulemma p on siinä hiljainen :) Isokyröläinen kollega muisteli, että sanontaa on käytetty hänen lapsuudessaan 60-luvulla ihan...
Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Kävin läpi kaikki
internetissä olevat kirjastojen aineistotietokannat enkä löytänyt.
Vielä yritin etsiä kyseistä levyä meidän kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta,
jotta sellaisetkin olisivat voineet ilmoittaa, joilla ei vielä ole
tietokantaa netissä.
Kaikesta huolimatta : hyvää kesää ja toivottavasti löydät levyn jostain
