Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,...
Liikenneturvan oppaassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille sanotaan näin:
"Tien ylitys jalankulkijana: Ylitä ajorata suojatietä pitkin, tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Varmista, että ajoneuvot ovat riittävän kaukana tai että ne hidastavat nopeuttaan ennen kuin ylität tien. Kuljettajien on annettava tietä jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.
Tien ylitys liikennevalot: Noudata valo-opasteita. Odota vuoroasi tien laidassa omalla puolella väylää. Huomioi muut tienkäyttäjät, älä tuki tarpeettomasti pyörätietä."
Eli omalla vuorollasi voit turvallisesti ylittää ajoradan suojatien kohdalla. Takaasi kaahaavat autoilijat ovat varmaan katsoneet, että voivat ohittaa sinut...
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden kokoelmissa teos on.
- Jos haluat tarkistaa, onko kirjaa Ylöjärven kirjastoissa, klikkaa kirjastolistassa alinna olevaa Ylöjärven kaupunginkirjasto -riviä: näkyviin tulee saatavuus Ylöjärven kirjaston eri toimipisteissä (pääkirjasto, Kuru, Viljakkala, kirjastoauto)
- Teoksen voi varata klikkaamalla samalla...
Oletteko tehnyt levyn varauksen Lohjan kirjaston kaukopalvelun kautta, vai oletteko varannut levyn suoraan Rikhardinkadun kirjastosta? Emme löytäneet kaukopalvelutilausta omista tiedoistamme. Teidän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Helsinkiin ja kysyä levyn tilannetta, koska me emme näe tarkkaa tilannetta tiedonhaun kautta.
Levyn eräpäivä on todellakin 20.3., joten se on mahdollisesti jäänyt edelliselle lainaajalle.
Ystävällisin tervein
Lohjan pääkirjasto
Aikuisten osaston tietopalvelu
Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
Aiheesta löytyy ainakin elämäkertoja ja omaelämäkertoja.
Tässä joitakin mahdollisia ehdotuksia:
Storgård, Päivi : Keinulaudalla - romaani. 2013
Kirja kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan menestyksestä, mutta myös romahduksesta.
Omaelämäkerrallista teoksia, jotka kertovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elämisestä:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat. - Helsinki : Memfis Books, 2002.
Amerikkalainen Kay Redfield Jamison on koulutukseltaan kliinisen psykologian tohtori, hän toimii psykiatrian professorina Johns Hopkins-yliopistossa Yhdysvalloissa.
Heberlein, Ann
En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. - Jyväskylä : Atena, 2010.
Ruotsalainen etiikan tohtori, kirjailija ja...
Teosta ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa eikä muissakaan Vanamo-kirjastoissa, mutta kylläkin Hämeenlinnan AMK:n kirjastossa. Sieltä se on tällä hetkellä lainassa. Mikäli et halua asioida HAMK:n kirjastossa, voit tehdä kirjasta joko hankintaehdotuksen kaupunginkirjastoon: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus tai voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Kaukolainan hinta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on 8 euroa.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Suurin osa keväällä ilmestyvistä kirjoista tilataan kirjastoihin jo edellisenä syksynä. Kustantajaluetteloissa kustantajat ilmoittavat teosten oletetun ilmestymisajankohdan. Aina nämä eivät kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. Luettelot kun pitää tehdä jo hyvissä ajoin ennen kirjojen valmistumista.
Kirjat saapuvat kirjastoihin pian niiden ilmestyttyä. Sen jälkeen ei mene enää kauan kun kirjat lähtevät lukijoille. Kirjastojen hankintaosastoilla huolehditaan siitä, että suosituimmat kirjat pääsevät nopeimmin käsittelyyn.
Helmet-kirjastoissa kirjoja voi varata jo etukäteen ennen niiden ilmestymistä heti kun teosten kuvailutiedot on saatu vietyä rekisteriin.
Asiasanoilla opettajat ammattikuva löytyvät Finnasta https://www.finna.fi/ esimerkiksi seuraavat:
- Kutsumuksesta palkkatyöhön https://www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2008/108209Loppur…;
- Mestarista tutoriksi https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13296/9513917215.p…
Vuonna 2014 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen työntekijyys 1945-2013 on artikkeli Anttila Erkko: Opettajien työnkuvan muutos
Muita:
- Opettajuus : ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä /Olli Luukkonen, 2004
- Opettajankoulutus: lähihistoriaa ja tulevaisuutta, 2017
- Kansankynttilä keinulaudalla, miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan, 2016
- Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin, 2010
Pro gradu Opettajuuden...
Eepos-Finnalla ei voi tehdä hakua suoraan lehtiartikkeleiden sisältöihin. Tieteellisistä artikkeleista koostettuja kirjoja löytyy aineistohaulla, mutta niiden sisältöjäkään ei ole välttämättä luetteloitu ihan artikkeleiden tarkkojen aiheiden tasolle asti.
Artikkeleiden viitetietoja voi hakea Arto-artikkelihaulla https://finna.fi Meille tulevat ja säilytettävät lehdet voi tarkistaa lehtiluettelosta https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/lehdet/aikakauslehdet-sailytysajat/
Pelolla johtamisesta löytyy esim. (hakusanoilla pelko, johtaminen)
Pesonen, Sinikka: Pelolla johtaminen työyhteisöissä, joka on yksi artikkeli Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran vuosikirjaa Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa https://eepos.finna.fi/Record/eepos.357755...
Kyseinen katkelma on J. H. Erkon runosta Kevätruno Suomen laulujuhlaan Wiipurissa 18 p. Kssäk 1889. Runo on julkaistu kokoelmassa Kuplia (1890). Kyseinen katkelma on Kevätrunon toisesta osasta ja löytyy kokoelman sivulta 15. Kuplia-kokoelma on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitoimana. Pääset lukemaan kokoelmaa alla olevasta linkistä.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100703/Kuplia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://finna.fi
