Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Sarjan kirjoittaja J.K. Rowling ei ole paljastanut Stan Pikitien koulutustaustaa. Kuitenkin, hahmo on syntynyt 1974 tai 1975, ja jos hän olisi käynyt Tylypahkan loppuun asti, hän olisi käynyt viimeiset kaksi vuottaan samaan aikaan kuin Harry ensimmäisiään. Ottaen huomioon, ettei Stan tunnistanut kuuluisaa Harry Potteria ulkonäöltä kun tämä astui Poimittaislinjan kyytiin toisen ja kolmannen kouluvuotensa välisenä kesänä, olisi ollut aika epätodennäköistä, että hän olisi valmistunut samasta koulusta reilua kuukautta aikaisemmin. Tietenkin on myös mahdollista, että hän olisi jättänyt koulun kesken V.I.P.-kokeiden jälkeen, jolloin hän olisi lähtenyt Tylypahkasta juuri ennen Harryn aloittamista. Todennäköisempää ehkä kuitenkin, että Stan olisi...
Aivan täysin näihin tuntomerkkeihin osuvaa elokuvaa ei löytynyt. Paljon samanlaisia elementtejä sisältää elokuva Nuori Hannibal (Hannibal Rising) vuodelta 2007. Tiivistelmän elokuvan juonesta voit lukea esimerkiksi Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuori_Hannibal_(elokuva)
Alf Danningista löytyy niukanlaisesti tietoa.
Finna löytää kaksi artikkelia:
toinen on Inka-Maria Laitilan kirjoittama Alf Danning, taiteen unohdettuaja hiljaisia, julkaisussa: Hämeenlinna-Wanaja 1992 : 42, s. 12-15
toinen Taide-lehden numerossa 2/1946
Suomen taiteen vuosikirjassa v. 1945 on myös jotain Danningista.
Jyväskylän taidemuseon sivustolta löytyy lyhyt esittely http://www3.jkl.fi/taidemuseo/oravienaarteita/alfdanning.html
Suomen kuvataiteen verkkobibliorafia Kirjava löytää seuraavat kohdehenkilöhaulla http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Danning%2C+Alf&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=7&mode=executeSearch...
Helsingin kaupunginkirjastolla oli aikanaan Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelu, jossa karttapohjaan oli mahdollista liittää kulttuurisisältöjä mm. kaunokirjallisuutta. Valitettavasti Tarinoiden Helsingin ylläpitäminen lopetettiin muutama vuosi sitten. Palvelun rippeet löytyvät Wayback Machinella:
https://web.archive.org/web/20130613215111/http://www.tarinoidenhelsink…
Kallion kirjastossa on ylläpidetty Kallio-kokoelmaa, joka sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta. Kokoelman sisältöjä voi selata Helmetin kautta käyttämällä hakusanaa 'kallio-kokoelma':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallio-kokoelma__Orightres…
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu syntyi 1940-luvun alussa, kun Astrid Lindgren kertoi tarinoita sairaana olevalle tyttärelleen. Nimeltä hänet mainitaan vuonna 1944 Lindgrenin päiväkirjassa (Lähde: Jens Andersen, Astrid Lindgren: tämä päivä, yksi elämä, 2016). Monet tarinan paikat sijoittuvat, kuten monissa muissakin hänen saduissaan, Lindgrenin lapsuuden ajan smoolantilaiseen Vimmerbyn kaupunkiin 1900-luvun alkuun.
Vuonna 1878 säädetyn ensimmäisen asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. 1901 kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja keisari vahvisti Suomelle uuden valtakunnallisen asevelvollisuuslain. Lainsäädäntö mahdollisti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamisen ja suomalaisten sotilaiden sijoittamiseen minne tahansa Venäjän valtakunnassa. Lain toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Valtakunnallinen lainsäädäntö aiheutti passiivista vastarintaa, laajoja kutsuntalakkoja ja eri puolilla maata kerättiin lakia vastustavia adresseja. Vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen lakkautettiinkin 1905 keisarin manifestilla.
Vuoden 1901 valtakunnallisen lain mukaan "Valtaistuimen ja Isänmaan...
Suomenkieliset sanat Pelle Karlssonin lauluun Om du ville tro eli suomeksi Jos sä uskot niin on tehnyt Liisa Lindell. Valitettavasti suomenkielisiä sanoja ei ole missään nuottijulkaisussa, joten ainoa tapa saada suomenkieliset sanat, on "poimia" ne äänitteeltä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Laulu on kuultavissa mm. äänitteltä Kiitoksemme : Eija Merilän lauluja (2015)
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.211076#componentparts
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Han är min sång och min glädje (1966). Nuottia on Suomessa vain Varastokirjastossa ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit tilata nuotin kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/...
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Georgiankielistä kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat georgiankielestä suomennetut tai Georgiaan sijoittuvat teokset:
Tsabua Amiredzibi: Lainsuojaton, osat 1 ja 2 (suom. Esa Adrian, 1980)
Nodar Dumbadze: Ikuisuuden laki (1984)
Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, 1990)
Guram Pandzikidze: Kierre (Tuomo-Pekka Kalliomäki, 1991)
Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja (suom. Anita Mitrosin, 1989)
Konstantin Paustovskin Kaukasialaisia kuvia (venäjän kielestä suom. Ulla-Liisa Heino, 1960) sijoittuu nimensä mukaisesti Kaukasukselle.
Voit lukea teoksista...
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
Riimusauvat olivat puisia keppejä, joihin on kaiverrettu koko vuoden kalenteri, kirkolliset juhlapäivät ja kuun merkit. Samaa sauvaa voitiin käyttää kalenterina useana vuotena. Riimusauvoja käytettiin Suomessa ajan seuraamiseen arviolta 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla oli jo saatavilla painettuja vuosittaisia almanakkoja ja riimusauvojen merkitys pieneni. Suomesta on löydetty parisataa riimusauvaa, niistä suurin osa on Kansallismuseossa.
Suomen viimeisen riimusauvan teki tiettävästi korpilahtelainen Mikko Vilpunpoika Hantula vuonna 1868. Riimusauvoja käytettiin vielä jonkin verran myös painettujen kalenterien aikakaudella. Tarkempaa tietoa Suomesta löytyneiden riimusauvojen ajoituksesta voisi löytyä Heikki Ojan teoksesta Riimut :...
Hei,
Tämä vaikuttaisi kuvauksen perusteella olevan 1980-luvun lopulla ilmestynyt Kutsukaa McCall (Equalizer, 1985-1989), jonka pääosaa esitti Edward Woodward. Tästähän tehtiin myös kaksi elokuvaa 2010-luvulla ja kolmas tänä vuonna. Nämä eroavat sarjasta aika lailla ja pääosaa näyttelee Denzel Washington.
Löysimme tällaisen vanhan Hyönteisten joulu (1913) animaation, mutta tuskin se on etsimäsi:
https://www.youtube.com/watch?v=UcDlWn1jQPc
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja animaatiosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa...
Kollega ehdotti Asko Martinheimon kirjaa Polttaa polttaa (WSOY 1968). Päähenkilöinä ovat Ami ja Sinikka sekä lukiolaispoika Homeros. Nuoret ovat 15-vuotiaita ja tarina sijoittuu muun muassa Tampereelle. Kirja kertoo päähenkilön elämästä viikon ajan. Kirjan kansi on pohjaväriltään musta ja siinä on tyylitelty avain, jossa on oranssia.
Kirjasta voi lukea pidemmän kuvauksen Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Tarkennettu haku - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
Sanasto.fi sivustolta löytyy vastaukset kysymyksiisi: Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta....
