Kaloissa allergisen reaktion aiheuttavat valkuaisaineet ovat enimmäkseen parvalbumiineja. Nämä eivät ole samanlaisia lajista toiseen, mutta erot ovat pieniä. Tästä huolimatta allergiset reaktiot vaihtelevat ihmisissä. Toiset reagoivat kaikkiin lajeihin, toiset vain muutamiin, jotkut jopa vain yhteen. Monet voimakkaasti kala-allergiset sietävät tonnikalaa.
Ainakin yhtenä selityksenä pidetään sitä, että eri parvalbumiinit ja niiden variantit aiheuttavat erilaisia allergisia reaktiota. Ihminen voi olla allerginen useille jonkin lajin proteiineille tai sitten vain yhdelle niistä. Esimerkiksi rustokalojen lihaksistossa tavataan parvalbumiineja, joiden allergeenisia ominaisuuksia pidetään vähäisinä, kun taas luukalojen lihaksissa on...
Valitettavasti kuvien tai signeerauksen perusteella emme pysty tunnistamaan töiden tekijää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen.
Sanasto.fi sivustolta löytyy vastaukset kysymyksiisi: Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta....
Kyseessä voisi olla Outi Pakkasen Rakkaudesta kuolemaan (1994). Romaanissa hiihtolomalaiset kohtaavat pohjoisen lomakeskuksessa tappavan yllätyksen, jossa linnuilla on merkittävä rooli.
Suomenkieliset sanat Pelle Karlssonin lauluun Om du ville tro eli suomeksi Jos sä uskot niin on tehnyt Liisa Lindell. Valitettavasti suomenkielisiä sanoja ei ole missään nuottijulkaisussa, joten ainoa tapa saada suomenkieliset sanat, on "poimia" ne äänitteeltä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Laulu on kuultavissa mm. äänitteltä Kiitoksemme : Eija Merilän lauluja (2015)
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.211076#componentparts
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Han är min sång och min glädje (1966). Nuottia on Suomessa vain Varastokirjastossa ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit tilata nuotin kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/...
Vaski-kirjastoissa alle 1 euron maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä, verkkomaksamisen minimisumma on: 1,00 €. Jos sinulla olisi vähintään 1 euro maksuja, sinun pitäisi kirjautua omalle Vaski-tilillesi sivun oikeasta yläkulmasta (kirjastokortin numero ja PIN) ja valikon Maksut-vaihtoehdosta pääsisit "siirry maksamaan" kohdasta verkkopankkiisi.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Charles Dickensin romaanista A Tale of Two Cities on kaksi suomennosta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 etsimäsi virke kuuluu näin: "Kosto ja hyvitys vaativat aina pitkää aikaa, se on vanha sääntö."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023.html
Helka Varhon suomennos on vuodelta 1945. Varho suomensi kyseisen kohdan seuraavasti: "Kosto ja hyvitys vaativat pitkän ajan, se on vanha sääntö".
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (suom. Helka Varho, WSOY, 1968, s. 162)
https://www.gutenberg.org/files/98/98-h/98-h.htm
Vuonna 1823 pitkäperjantai on Suomessa ollut 28.3., ensimmäinen pääsiäispäivä 30.3. ja toinen pääsiäispäivä siis 31.3. Ortodoksinen kirkko Suomessa ja muissa maissa on tuolloin noudattanut juliaanista kalenteria ja pääsiäisen ajankohta on voinut olla eri.
Laulun nimi on Virran Olan sydän. Sen sävelsi Esa Nieminen ja tekstin kirjoitti Sana Mustonen. Laulu on julkaistu Suora lähetys -yhtyeen cd-albumilla Olen yksi meistä (AXR Music, 2012, AXR092). Nuottina laulua ei ole julkaistu, joten sanat täytyy kuunnella levyltä, tai esim. Youtubesta, josta Virran Olan sydän myös löytyy.
Ainakaan alkuperäisissä Muumi-kirjoissa ei ilmeisesti kerrota, mistä Muumipappa on hattunsa saanut. Muumipapan urotyöt -kirjassa hattua ei mainita tai ole piirretty Muumipapalle tämän nuoruudessa. Hattu ei myöskään ole Taikurin hattu, samannimisestä kirjasta, vaikka se samalta näyttääkin. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kuitenkin mainitaan, että "Muumimamma oli maalannut [hatun] sisään "M.P.:lle omalta M.M.:ltasi"", mistä voisi päätellä, että hattu on ollut lahja Muumimammalta.
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa...
Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996).
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
Georgiankielistä kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat georgiankielestä suomennetut tai Georgiaan sijoittuvat teokset:
Tsabua Amiredzibi: Lainsuojaton, osat 1 ja 2 (suom. Esa Adrian, 1980)
Nodar Dumbadze: Ikuisuuden laki (1984)
Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, 1990)
Guram Pandzikidze: Kierre (Tuomo-Pekka Kalliomäki, 1991)
Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja (suom. Anita Mitrosin, 1989)
Konstantin Paustovskin Kaukasialaisia kuvia (venäjän kielestä suom. Ulla-Liisa Heino, 1960) sijoittuu nimensä mukaisesti Kaukasukselle.
Voit lukea teoksista...
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Schlechte Zeiten vuodelta 1949.
Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta Bertolt Brecht: Gedichte. Band VII : 1948-1956 (1969, s. 51) . Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Brita Polttila on suomentanut Brechtin runon Schlechte Zeit für Lyrik eli Huonoa aikaa lyriikalle, joka sisältyy Brechtin runojen kokoelmaan Runoja 1914-1956 (ensimmäinen painos vuodelta 1969).
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
