Chopper-tyyppisellä moottoripyörällä tarkoitetaan muunneltua moottoripyörää. Pyörää on kevennetty poistamalla osia tai vaihtamalla niitä pienempiin tai kevyempiin "venytetyn ulkonäön" saavuttamiseksi. Chopperille tyypillisiä piirteitä ovat mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko sekä matala ja rento ajoasento. Jotta moottoripyörän runkoa voidaan pitää "chopperina", sitä on täytynyt jossakin vaiheessa muokata leikkaammalla ja hitsaamalla.
Chopper-moottoripyörät syntyivät 1950-luvulla Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa. Kaksi kuuluisaa chopper-moottoripyörää nähdään vuoden 1969 elokuvassa "Easy Rider". Elokuvan pyörät on muunneltu Harley-Davidson moottoripyöristä.
Lähteet:
Chopper (motorcycle) - Wikipedia
Voit pyytää tietojasi Helsingin terveydenhuollon keskusarkistosta. Asiakastietojen pyytäminen: https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-oikeudet/asiakastietojen-pyytaminen
Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017....
Hei, Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)Kysymäsäsi kohta kuuluu: "jos voit kun tappio tai voitto kohtaa, yhtä tyynnä alistua molempiin..."
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa.
rekisterissä on vasta Kauniaisten ja Vantaan hankkimat niteet, Espoo ja Helsinki puuttuvat vielä. Jos teos kiinnostaa, laita ihmeessä varaus siihen! Varausjono kulkee nopeasti kunhan puuttuvat kappaleet saadaan rekisteriin. Tarkaa aikaa en osaa sanoa, mutta kauan ei tarvitse odottaa.
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
Matti Paavilaisen useimmat runot on nimetty runon alkusäkeen mukaan. Selasin kokoelmissamme olevat Paavilaisen runokokoelmat, mutta kuvaukseen sopivaa runoa en löytänyt. Runon nimi Tuntematon kirje tai alkusäe ei johdattanut myöskään kenenkään muun runoilijan jäljille.
Emme löytäneet myynti-ilmoitusta tämännimisestä puhelukortista. ET-lehden artikkelissa 16.10.2015 kerrotaan, että korteilla käydään, vaikkakin jo vähäisemmässä määrin kuin 1990-luvulla, kauppaa alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa. Hinnat ovat useimmiten vain muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta. Joitakin poikkeuksia on: joistakin korteista voidaan maksaa kymmeniä, jopa satoja euroja.
Alla linkki artikkeliin:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/asiantuntijat/kysy_antiikista/muistatko_viela_taman_kortin_nyt_niita_kaupataan_yli_100
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on...
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Läskitaivaan alla teoksesta Valitusvirsiä valkoisille heteroille (2005). Runo löytyy teoksen sivulta 85. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1731270__Svalitusvirsi%C3%A4%20valkoisille%20heteroille__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Runoilija Viljo Kajava on kirjoittanut Vallilasta runokokoelman nimeltä Vallilan rapsodia (1972). Vuonna 1973 Tuulikki Eloranta lauloi kappaleen Vallilan puutalot, joka on julkaistu levyllä Kinaporin humppa. Se löytyy myös levyltä Love Records : kaikki singlet. 2 (2016). Joitakin muitakin lauluja, joissa Vallila esiintyy ainakin kappaleen nimessä, löytyy myös. Alla linkki luetteloon Suomen kansallisdiskografia Violan sivulle:
https://finna.fi
Muitakin runoja ja lauluja Vallilasta tai Pasilan konepajan alueesta varmasti on, mutta runoja tai runokokoelmia on harvoin asiasanoitettu, ja niiden aihe selviää vain lukemalla tai kuuntelemalla.
Paljon tietoa, kuvia ym. Pasilan konepajasta löytyy Suomen museoiden, arkistojen ja...
Koska Suomi oli 1600-luvulla osa Ruotsia, taustatietoa voi saada ainakin aluksi myös Suomea koskevista kirjoista. Helmet-tietokannasta löytyi ainakin seuraavat aihetta sivuavat kirjat
Keskisarja, Teemu : Kyynelten kallio - kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala, 2011 (Kertoo mm. ensimmäisistä nimeltä tunnetuista suomalaisista homoseksuaalisuudesta tuomituista henkilöistä).
Löfström, Jan : Sukupuoliero agraarikulttuurissa - "se nyt vaan on semmonen". SKS, 1999.
Mäntylä, Ilkka : Ja yhteinen rahvas todisti - kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. 1969
Kannattaa tutustua myös Kuningas Kristoferin maanlaki 1442. Muinaisruotsista suomentanut Martti Ulkuniemi. SKS, 1978
Helsingin...
Yhdysvalloissa käytännöt vaihtelevat. Vain osa pankeista on auki lauantaisin, tavallisimmin klo 9:stä klo 12 tai 13 asti. Palveluaikoja on listattu oheiselle sivulle: https://firstquarterfinance.com/what-time-do-banks-close-on-saturday/
Lisätietoa aukiolooista: https://htir.com/articles/business-hours.php
Ilmeisesti on ollut kyse tilapäisestä hairiöstä, sillä tällä hetkellä Flipsteriin kirjautumisessa ei ole ongelmia.
Tässä vielä ohjeita e-lehtien etäkäyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-...
