Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/
Osoitteesta http://www.yrttitarha.com/ löydät tietoja siementen toimittajista. Klikkaa linkkiä Vihreä pörssi, mistä löytyy linkki "kevään 2000 siemenluettelot". Siemenet toimitetaan postitse.
Voit katsoa myös sivua http://www.internetix.ofw.fi/projektit/kasvit/
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen...
Tuolle käsitteelle ei taida olla täysin vakiintunutta suomenkielistä nimitystä, mutta verkkoarkisto ei kuulosta ainakaan minusta hullummalta vaihtoehdolta. Kansalliskirjaston osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=17762417 ylläpitämä sanasto tosin määrittelee sen olevan "Kansalliskirjaston ylläpitämä, kotimaisen yleisön saatavilla olevan verkkoaineiston arkisto", mutta merkitystä on aika lähellä sitä. Sanastossa termille institutional repository annetaan vastineeksi julkaisuarkisto, joten se voisi olla toinen mahdollinen termi, jos arkistossa on nimenomaan julkaisuja. Digitaalinen arkisto voisi olla myös yksi potentiaalinen termi, joka puolestaan voi sopia kuvaamaan hyvin monenlaista aineistoa, esimerkiksi myös...
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
"Oksanen-nimeä on syntynyt kahtena eri aikakautena. Ensimmäinen vaihe ajoittuu 1500-luvulle, jolloin ilmeisesti Pälkäneen Oksalasta siirtyi asukkaita Jyväskylän lähelle Oravasaareen (Hendrich Oxa 1571). Oravasaaressa he saivat vallitsevan savolaisen käytännön mukaan nen-loppuisen sukunimen Oksanen, joka sitten levisi lähinnä silloisen Suur-Rautalammin alueelle ja myös Savon puolelle. [..] Toinen nimen syntyjakso alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin yleensäkin otettiiin nen-loppuisia luontoaiheisia sukunimiä. Oksanen pysyi melko suosittuna uudisnimenä vielä vuoden 1906 nimien suomalaistamiskampanjassakin. [..] Mainitun Pälkäneen Oksalan talon, sittemmin myös kylän nimi liittynee mieluummin vanhaan appellatiiviin oksi 'karhu' kuin...
Valitettavasti ePress-lukuoikeus koskee vain palvelussa olevaa näköislehteä. Kuluttaja-lehti julkaisee osan testeistä vain omilla verkkosivuillaan, eikä näihin artikkeleihin ole Helmet-kirjastokorttiin liitettyä lukuoikeutta.
https://kuluttaja.fi/fi/kapeat-astianpesukoneet
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Tätä voi tiedustella suoraan postikortteja myyvistä liikkeistä. Saattaa olla, että lopulta myymättä jääneiden postikorttien arvo on sen verran pieni, ettei niille yritetä löytää jatkokäyttöä.
Hävikkiruuan ja myymättä jääneiden tekstiilien kierrättäminen sen sijaan on suurempi puheenaihe. Elintarvikkeita vanhenee kaupoissa suuriakin määriä ja ylijäämävaatteet voivat alun perin olla hinnakkaitakin tuotteita.
Part-time loverin on suomeksi levyttänyt ainakin Kari Värri & Bamperos. Stevie Wonder -tulkinta Vanhaan taloon löytyy vuonna 1986 julkaistulta esittäjänsä nimeä kantavalta albumilta.Kari Värri & Bamperos – Kari Värri & Bamperos (1986, Vinyl) - Discogs
Kirjasto on julkista tilaa, jossa kuvaaminen on sallittua. On hyvän tavan mukaista kysyä lupaa kuvaamiseen, mikäli kuvassa esiintyy ihmisiä. Alaikäisten kuvaamiseen lupa on kysyttävä vanhemmilta. Kuvaaminen ei saa häiritä kirjaston normaalia elämää eikä asiakkaiden työskentelyä. En tiedä, miksi sinulta on kirjastossa kielletty kuvaus. Esimerkiksi Oodissa kuvaukset on kielletty lasten alueella. Kyse on silloin lasten yksisyisyyden suojelusta. Lasten alueilla kuvaaminen voidaan muuallakin kieltää. Lasten ja muiden haavoittuvassa olevien oikeus suojaan ylittää yleisen sananvapauden tai kuvausoikeuden. Kyse on voinut olla myös siitä, että joku kirjaston asiakas on kokenut striimaamisesi häiritseväksi ja pyytänyt...
Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3).
Lähteet:
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
Tekijänoikeuden ABC
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
Metallirahojen arvo on riippuvainen niiden kunnosta. Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen -kirjassa vuoden 1971 EM-kisojen juhlarahan hintahaarukka on 4-7 euroa. Tarkemmin hintaa kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomen numismaatikkoliitto: http://www.numismaatikko.fi/
Holmasto: https://www.holmasto.fi/
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Kirjastoalan tutkimuksissa on viime vuosina pyritty tarkastelemaan toimintoja asiakkaan näkökulmasta. Asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita, mutta on vaikeampaa löytää markkinointihenkisiä, organisaatiolähtöisiä tutkimuksia.
LINDASTA (http://finna.fi) löytyy useita tietopalvelun kehittämistä koskevia viitteitä, esim. Valtioneuvoston tietopalvelun kehittämisen loppuraportti. LISASTA (Library and Information Science Abstracts) voi hakea kirjastoalan viitteitä. LISAa voi käyttää esim. Helsingin yliopiston kirjastossa.
Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen informaattikkokurssilaisten opinnäytetyöt löytyvät FENNICASTA (http://finna.fi). Valitaan komentohaku ja kirjoitetaan hakukenttään: erikoistyö AND teknillinen AND...
Kirja on alunperin kirjoitettu norjaksi ja myös suomenkielisenä julkaistu Ruotsissa. Se kuuluu Pollux hevoskerho -sarjaan, josta on suomennettu kahdeksan kirjaa. Kirjasta tai kirjailijasta ei löydy tietoa. Ehkä Pollux hevoskerho tietäisi hänestä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
