Sellon kirjaston Pajassa Espoossa voi digitoida kaitafilmejä. Täältä lisätietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Yrityshistoriikkeja ei liene kerätty minkään tietyn kirjaston kokoelmiin, mutta tieto niistä löytyy ehkä kätevimmin hakupalvelusta http://www.helmet.fi/ ja jos hakusanoiksi laittaa nämä kaksi: yritykset historiikit saa seuraavanlaisen tuloksen http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syritykset%20historiikit__Or…
Tuloksesta näkee missä kukin kirja olisi paikalla ja soittamalla ko. kirjastoon sen voi noutaa maksutta. Kustakin kirjasta voi myös tehdä netissä maksuttoman varauksen. Varatut kirjat voi sitten noutaa haluamastaan pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Joitakin kenties inspiraatiota antavia kirjoja löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
A home afloat : living aboard vessels of all shapes and sizes / Gary Cookson (Adlard Coles Nautical, 2008; käsittelee siis asuntolaivoja mutta voi ehkä antaa ideoita myös tavalliseen asuntoon)
Koti meren rannalla / Sally Hayden & Alice Whately (WSOY, 2009)
Laiturilla : kesäkoteja rannikolla ja saaristossa / Johanna Lehtinen & Tanja Hakala (Docendo, 2015)
Sailing style : nautical inspiration for the home / Tricia Foley (Clarkson Potter, 2003)
Suomalaiset kesäkodit (Sanoma Magazines Finland, 2005)
Yksittäisten lehtien merellisiä sisustusartikkeleita tuntuu olevan hankala löytää. Aleksi- ja Arto-tietokannat eivät tarjonneet oikein mitään...
Hannuksen kirja Strateginen uudistuminen kuuluu Helsingissä pääkirjaston ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Espoossa kirja kuuluu pääkirjaston, Tapiolan ja Olarin kirjastonjen kokoelmiin. Kaikki kirjan kappaleet niin Helsingissä kuin Espoossakin ovat kuitenkin juuri nyt (4.10.2000) lainassa. Varauksen kirjaan voit käydä tekemässä lähikirjastossasi.
Hamelin uutta kirjaa ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, Yliopiston kirjastosta tai Eduskunnan kirjastosta ainakaan vielä löydy. Koska kirja on sen verran uusi, kannattaa sitä tiedustella myöhemmin uudestaan.
Kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineiston saatavuuden voi myös katsoa suoraan Internetistä. Osoitteesta http://www.libplussa.fi/ löytyy kirjastojemme yhteinen...
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin".
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Hei!
Toveritar-lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sitä saa varata erikoislukusalissa luettavaksi Kansalliskirjaston sivujen kautta.
Tästä linkistä löydät hakutuloksen Kansalliskirjaston aineistohausta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3487761 ja tästä linkistä tiedot siihen, miten saat varattua lehden luettavaksi https://kirjastokartta.kansalliskirjasto.fi/LocationHandler?callno=Fennica-aineisto%2C+tilattavissa+lukusalik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%2C+Ty%C3%B6v%C3%A4enkysymys+1&collection=&lang=fi&owner=FI-NL.
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.
Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa.
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan vuoden 1965 rahamäärää 800,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 1 632,76 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin
Voit etsiä haluaamaasi Suomen Kuvalehden kantta lehden verkossa olevasta arkistosta.
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/arkisto/
Voit käyttää hakusanaa, mutta tällä tavoin näkee kaikki kannen kuvat ilmankin. Kuten SK:n verkkosivulla sanotaan, arkiston käyttö sisältyy Suomen Kuvalehden digipalvelun tilaukseen eli täytyisi olla digipalvelun asiakas voidakseen lukea itse lehtiä. Voit hakea arkistosta hakusanalla ja vuosiluvulla, sekä selata sisältöä aihealueittain. Sanahaulla voit etsiä artikkeleita, jotka on julkaistu vuonna 2013 tai myöhemmin. Aiempia numeroita pääsee selaamaan vuosirajauksella hakemalla.
Jos löydät oikean lehden, voit pyytää sitä Turun kaupunginkirjaston varastosta luettavaksi. Lehteä ei lainata, mutta voit lukea...
lomat määräytyvät kunkin alan työehtosopimusten mukaan. Opettajilla on yleensä vuosilomat määrätty tietyille ajoille, mutta nykyään esimerkiksi toisen asteen koulujen opettajilla voi olla myös vuosiloma "normaalilla kertymällä" eli lomapäiviä kertyy esim. 2 kuussa. Siivoojat ja keittäjät työskentelevät koulujen loma-aikoina joissakin toisissa kaupungin yksiköissä kuten päiväkodeissa, mitkä ovat auki koulujen ollessa suljettuina.
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Finna-tietokannan mukaan kirjasta näyttää olevan toivomasi painos Helka-kirjastossa. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja Kokkolan kaupunginkirjastossa on lainattavissa kirjan uudempi laitos. Jos tarvitset kirjan, menee omaan kirjastoosi ja tee kirjasta kaunolainapyyntö.
Finna : https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Introduction+to+personality+and+intelligence+haslam&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
