Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
Symphony No. 3 was premiered 25.9.1907. The concert was held in the festive hall of University of Helsinki. Jean Sibelius himself was conducting (the whole program was his music). The name of the orchestra was at that time "Helsingin filharmonisen seuran orkesteri", Orchestra of the Philharmonic Society of Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Jatkuvasti ilmestyväksi suunnitellun kausijulkaisun saaminen kaupallisesti tilatuksi kirjastoon edellyttää joko lehden saamista jonkun kaupallisen välittäjän valikoimiin ja sitä kautta tarjolle kirjastoihin tai yksittäisen kirjaston suostuttelemista suoratilaukseen (perusteluna esimerkiksi se, että lehteä ei saa tukkuvälittäjien kautta).
Kysymyksessä ei suoraan todettu, että kyseessä on kaupallinen eli myytävä julkaisu. Jos lehteä voidaan jaella maksutta, on sovittava halutun kirjaston kanssa, että lehti voidaan sinne tilata. Tällaiseen ilmaisjakeluun ei ole olemassa mitään pikareittiä. Kirjastot suhtautuvat ilmaisiin lehtiin vaihtelevasti mm. käytettävissä olevan tilan rajoitusten takia.
Useimmat suomalaiset yleiset kirjastot päättävät...
Paperisilppuri löytyy Entressestä ja Kirjasto Omenasta sekä Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastoista.
Kirjaston tarjoamat palvelut löytyvät HelMet-sivuilta siten, että klikkaat yläpalkista kohtaa kirjastot ja palvelut. Sivun ylälaidassa lukee isolla teksti "Näytä kirjastot, joissa on". Sen jälkeen on laatikko, josta voi valita etsimänsä palvelun. Palvelut ovat aakkosjärjestyksessä, ja paperisilppuri on yksi palveluista, jonka voi valita. Kun valitset paperisilppurin, hakutulos näyttää ne kirjastot, joissa sellainen on tarjolla asiakkaille.
Mutta totta kai palveluita voi tiedustella myös täältä!
Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja.Runossa Kolme laulua naisvankilasta runo numero kolme on omistettu Martta Koskiselle (Martta Koskinen in memoriam).Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408851__Smikkola%20lauluj…
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Sodankylän kirjastosta kerrottiin, että ainakaan tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Voit kysyä asiasta tarkemmin ottamalla yhteyttä suoraan Sodankylän kirjastoon. Alla yhteystiedot:
https://www.sompionkirjasto.fi/sodankyla/
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Säkeet ovat runosta Naapurin poika, joka on ilmestynyt ainakin teoksessa Kodin kukka ja uhrikuusi - Runotarina (Kustannusosakeyhtiö Ahjo, 1920). Runotarina sisältyy myös kokoomateoksiin Runot. 2 / Eino Leino (Otava, 1985) ja Kootut teokset. 5 / Eino Leino (Otava, 1927).
Runotarina näyttää olevan luettavissa myös verkosta osoitteesta http://www.elisanet.fi/kuula_seura/leino/kodinkuk.htm
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemuksemme ole riittävä. Tässä kuitenkin muutama resurssi, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämässä Ikkuna Suomen luontoon –sivustossa on myös mahdollista lähettää kuvia lajintunnistusta varten. Tämäkin sivusto vaatii käyttäjän rekisteröitymisen. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa...
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www....
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
Kirjastomme sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt sanonnan alkuperää, ei myöskään Kielikello-lehdestä enkä muistakaan Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista. En myöskään löytänyt vastaavaa sanontaa englannin kielellä. Lähin voisi ehkä olla wishing well, vaikka toivomuslähde ei taida oikein vastata asiasisältöä.
Kotimaisten kielten keskuksella on kielineuvonta, josta voisi saada asiantuntijatietoa asiasta.
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Lastenkirjallisuun eri lajit ovat moninaiset ja niiden rajat monesti hyvin häilyvät.
Saturomaani on satua pidempi yhtenäinen teos jossa voi olla myös seikkailuromaanin piirteitä.
Lisää tietoa lastenkirjallisuuden lajeista esimerkiksi täältä: https://www.researchgate.net/publication/261785661_Lastenkirjallisuuden…
