Toukalla on peräpuolessa selvästi erottuva pitkä sukastupsu. Kodintuholaisista näkyvä sukastupsu on vyöturkiskuoriaisella ja pilkkuturkiskuoriaisella sekä riesakuoriaisella. Myös vyöihrakuoriaisella on pienet piikkimäiset ulokkeet takapäässään.
Kuvassa oleva toukka on tummahko. Toukka näyttää jommaltakummalta turkiskuoriaisista, vaikka ne ovatkin tekstiili- eikä elintarviketuholaisia. Mikään elintarviketuholaisten toukista ei täsmää tuntomerkeiltään tämän teidän toukan kanssa.
Lähde:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Kirjastonhoitajaksi voi päästä opiskelemalla korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatiopalvelualan opinnot (60 op). LisätietojaDuunitori: Kirjastonhoitaja https://duunitori.fi/ammattiopas/kulttuuri-viihde-ja-taidealat/kirjastonhoitajaTyömarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjastonhoitajaKirjastot.fi: Kirjastoalan oppilaitokset https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Olet aivan oikeassa, vittu tarkoittaa naisen sukuelintä. Vittu on sangen vanha sana, muinaisnorjassa ja nykyruotsissa on sanat fytta ja fitta.
Helsingin Sanomissa oli hiljattain mielenkiintoinen nuorison suosikkisanaa käsittelevä artikkeli:
Virossa leviää nyt kulovalkean tavoin kirosana, josta kaikki suomalaiset eivät ole ylpeitä - Kotimaa | HS.fi
Kannattaa lukea myös Satu Apon kirja Naisen väki : tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Siinä kerrotaan vitun väestä eli sen suojelevasta voimasta kansanuskomuksissa.
Katulapsista löytyy ajankohtaisilta sivuilta esim. http:// www.verkkouutiset.fi/arkisto . Pietarin katulapsista löytyy sivulta http://lyyra.kempele.fi/katulapset . Voit myös miettiä katulapsityötä mahdollisesti tekeviä järjestöjä ja etsiä niiden kotisivuilta.
Asiasta saa lisätietoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen neuvonnasta,
p.7312 2730,os.Helsinginkatu 24. Internet-osoite on http://www.helsinki.fi , josta löytyy kohta virastot ja laitokset.
Ihan näin tarkkaa tietoa ei löydy suoraan, mutta ehkä sitä löytyy näistä artikkeleista, jotka käsittelevät työvoiman palvelukeskuksia:
Tällaisia lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi-tietokannasta:
1.Ovet auki yrityksiin : ammattilaiset valmentavat töihin Liukkonen, Johanna Monitori 2005, nro 4, sivu 10-11
2 Reitti avoimille työmarkkinoille Saarinen, Erja Sosiaaliturva 2004, nro 19, sivu 4-7
3 Työvoiman palvelukeskus yhdistää palvelut : pitkäaikaistyöttömien palvelut paranivat, 18 kuntaa kokeili (Tieto plus) Salonen, Mirja Kuntalehti 2003, nro 17, sivu 42-43
ja Arto-tietokannan viitteet:
Työvoiman palvelukeskukset tarjoavat moniammatillista
asiakaspalvelua / Erja Saarinen
artikkeli kausijulkaisussa Sosiaaliturva. issn 0355-6565. 92 (...
Ympäristö ja Terveys lehti, verkkoversio www.ymparistojaterveys.fi
Artikkeleita löydät Viikin tiedekirjaston kirjallisuusviitetietokannasta. Kirjoita vapaatekstihakuun ympäristöterveydenhuolto tai käytä sopivia asiasanoja.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Kirjastossa voit käyttää Arto lehtitietokantaa
https://finna.fi
Hae asiasanalla ympäristöterveydenhuolto.
Tuorein Liisa Keltikangas-Järvisen kirja, joka löytyy HelMet-tietokannasta on nimeltään ”Temperamentti ja koulumenestys”. Kirjan on kustantanut WSOY ja kirja ilmestyi viimevuonna (2006). Suomen kansallisbibliografian mukaan tämä on viimeisin Keltikangas-Järviseltä ilmestynyt kirja. Kirjan voi varata HelMet -tietokannan kautta. Varausta tehdessä tarvitaan käytössä oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi. HelMet löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Boken du söker heter Ålands släktregister. Boken finns naturligtvis på åländska bibliotek, men också på Åbo Akademis bibliotek, på Nationalbiblioteket och på Genealogiska Samfundets bibliotek. Helsingfors stadsbibliotek har tyvärr inte den del du söker. Här är de fullständiga uppgifterna:
Familjer och gårdar i Sottunga : ett släktregister för Sottunga med utbyar samt för Kyrkogårdsö och Långskär
Björn Rönnlöf
[Pargas] : [Björn Rönnlöf], 2004. - 582 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Ålands släktregister ; del 6
ISBN 952-91-6946-9 (sid.)
Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Kirjaa ei ole annettu kenellekään muulle. Niin kauan kuin kirjan tiedot näkyvät varaustiedoissasi, kirjaa ei ole lainattu sinulle. Vasta kun kirja näkyy omien tietojesi lainalistassa, kirja on sinulla lainassa. Muokkasin varaustasi hieman. Varaus on kuitenkin edelleenkin voimassa ja sinulle ilmoitetaan, kun kirja on Puotilan pysäkillä noudettavissa.
Hangon kirjastossa on teos Taiteen sisäkuvia: keskusteluja Braquen , Légerin, Villonin, Mirón ja Brancusin kanssa. Kirjan on julkaissut Dora Vallier vuonna 1984.
Tämän lisäksi haku Hangon seudun Lukas-verkkokirjastosta https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome asiasanalla ”Brancusi, Constantin” löytyy seuraavat teokset:
Forssell, Pia & Strömberg, John: Historiska och litteraturhistoriska studier; 77 (2002)
Lindvall, Bo: Skulptörer (1964). Tästä ei ole saatavuustietoja, vaikka se on Lukas-tietokannassa.
Lukas-verkkokirjaston laajennetussa haussa on valittavana laaja valikoima eri kieliä, kun selaa pudotus-valikkoa alemmas. Ensimmäisinä ovat suomi, ruotsi ja englanti, muut kielet ovat valikossa aakkosjärjes-tyksessä. Jos ei...
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Paperisilppuri löytyy Entressestä ja Kirjasto Omenasta sekä Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastoista.
Kirjaston tarjoamat palvelut löytyvät HelMet-sivuilta siten, että klikkaat yläpalkista kohtaa kirjastot ja palvelut. Sivun ylälaidassa lukee isolla teksti "Näytä kirjastot, joissa on". Sen jälkeen on laatikko, josta voi valita etsimänsä palvelun. Palvelut ovat aakkosjärjestyksessä, ja paperisilppuri on yksi palveluista, jonka voi valita. Kun valitset paperisilppurin, hakutulos näyttää ne kirjastot, joissa sellainen on tarjolla asiakkaille.
Mutta totta kai palveluita voi tiedustella myös täältä!
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
Porin pääkirjaston seminaarihuoneessa (2. krs.) kokoontuu joka maanantai senioreiden tablettipiiri klo 13-15. Omaa laitetta ei tarvitse olla mukana. Opastus on maksutonta.
