Soile Tomperin kirja Taloushallinto: toiminnan kannattavuus on Vaara-kirjastoista Joensuun ja Nurmeksen kirjastoissa:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Taloushallinto+%3A+toiminnan+kannattavuus+tomperi&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Voit varata kirjan verkkokirjastossa ja noutaa sen haluamastasi Vaara-kirjastosta. Alla lisätietoa:
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei...
Kirjastoalan tutkimuksissa on viime vuosina pyritty tarkastelemaan toimintoja asiakkaan näkökulmasta. Asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita, mutta on vaikeampaa löytää markkinointihenkisiä, organisaatiolähtöisiä tutkimuksia.
LINDASTA (http://finna.fi) löytyy useita tietopalvelun kehittämistä koskevia viitteitä, esim. Valtioneuvoston tietopalvelun kehittämisen loppuraportti. LISASTA (Library and Information Science Abstracts) voi hakea kirjastoalan viitteitä. LISAa voi käyttää esim. Helsingin yliopiston kirjastossa.
Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen informaattikkokurssilaisten opinnäytetyöt löytyvät FENNICASTA (http://finna.fi). Valitaan komentohaku ja kirjoitetaan hakukenttään: erikoistyö AND teknillinen AND...
Jonna Tervomaan uusi levy "Halo" on tullut kauppoihin 16.4.2004 eli vajaa viikko sitten. Sitä, onko levyä tilattu lähikirjastoosi, sinun kannattaa kysyä suoraan sieltä. Tässä on linkki Jonna Tervomaan kotisivulle:
http://www.jonnatervomaa.com/
Ruotsinkielisen almanakan Rut, heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.
Kirjaa on tulossa runsaasti HelMet-kirjastoihin mutta siitä ei voi tehdä ennakkovarausta. Heti kun yksikin nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavaksi siitä voi tehdä varauksen. HelMetin osoite on: www.helmet.fi. Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi.
C. G. Mannerheimin Kaukoidän matkoista on kirjoitettu useampikin teos. Uusin niistä on Petteri Koskikallion ja Asko Lehmuskallion toimittama "C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906-1908". Kyseinen teos on ilmestynyt vuonna 1999 ja sen on kustantanut Museovirasto.
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Välitimme kysymyksesi edelleen Ilmatieteen laitokselle ja sieltä vastattiin näin: "Perämeren rannikollla on kaksi tekijää, jotka vähentävät siellä sateita. Keväällä ja alkukesällä sateisuutta vähentää meri, sillä kesäajan sateet ovat suurelta osin kuurosateita, ja viileän meren yllä kuuropilviä ei muodostu yhtä herkästi kuin lämpimän maan yllä. Toisaalta Skandinavian vuoristo kuivattaa lännestä saapuvia sadealueita."
Lähde:
Ilmatieteen laitos
http://ilmatieteenlaitos.fi/
Sanoilla "Taivaan isä kerro mulle" alkaa ainakin Lasse Heikkilän säveltämä ja Nita Lehtimäen sanoittama laulu "Katulapsi". Laulu löytyy mm. CD:ltä Jippii ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1042934~S9*fin).
Tätä toista laulua ("Ei helppo lie...) en sen sijaan ole kyennyt yksilöimään ja tunnistamaan. Toivottavasti se on tuttu jollekin tämän viestin lukijalle. Voisi myös olla järkevää ottaa Teostoon yhteyttä ja kysyä sieltä. Teoston ei-julkisessa tietokannassa on paljon sellaisia sävellyksiä, joista ei ole muualla tietoa. Kun on kyse Teosto-korvauksista, he auttavat aivan varmasti, jos voivat (http://www.teosto.fi/kayttajat).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen...
Yhtä, kaikki kirjauutuudet kokoavaa sivustoa ei valitettavasti taida olla olemassa. Eri kustantajien kotisivuja selailemalla löytää paljon tietoa uusista ja tulevista kirjoista, mutta valitettavasti niistäkään ei löydy kattavaa luetteloa. Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien sivuille löytyy linkit yhdistyksen kautta: http://www.kustantajat.fi/#pages/k25/jasenet. Luettelosta puuttuu kuitenkin kustantajia, joten rikoskirjallisuudesta kiinnostuneen kannattaa huomioida lisäksi ainakin CrimeTime: http://www.crime.fi/.
PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista tehdä hakuja, jotka kohdistuvat kirjastoon esim. viimeisen viikon, kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden tai vuoden aikana hankittua tai saapuinetta aineistoa. Ohjeet löytyvät...
Puumalan kirjastossa on asiakaskäytössä neljä tietokonetta, joista osa on pikakoneita, joihin ei tarvitse varata aikaa. Jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia, pääsee hän koneelle henkilötodistuksen näyttämällä. Puumalan kirjaston aukioloajat heinäkuussa ovat ma, pe 10-16, ti, ke 11-17, to 13-19, la suljettu.
Tämä saksankielinen Jerry Cotton vuodelta 1954 vaikuttaa olevan hyvin harvinainen. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole. Ainoa löytämämme kappale on Saksan kansalliskirjastossa. Tietokantamme kautta ei käynyt ilmi, lainataanko sitä, mutta jos haluat yrittää kaukolainausta, kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi.
Coca-colan historiasta löytyy mm. tällaisia kirjoja:
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä
Elmore, Bartow J.: Citizen Coke : the making of Coca-Cola capitalism
Lisää tietoa löytyy verkosta:
http://www.coca-colacompany.com/history/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola
Hei!
En valitettavasti onnistunut löytämään digitoitua karttaa noilta vuosilta. Vantaan karttapalvelussa on mahdollisuus tarkistella pitäjänkarttaa vuodelta 1933, mutta siinäkään eivät näyt tiennimet.
http://kartta.vantaa.fi/
Tiina Aula Helsingin yliopistosta on tehnyt tutkimuksen Tikkurilan tiennimistöstä. Tässä linkki artikkeliin: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_208.pdf
Lähdeluettelossa on yhtenä lähteena Helsingin maalaiskunnan osoitekartta 1958. (Näköispainos 1995. Vantaan kaupungin mittausosasto.) Mahdollisesti siitä saattaisi löytyä myös vanhempaa tiennimistöä.
Valkjärviä näyttäisi olevan useampia. HelMet-haku löytää yhden Karjalan kannaksella ja toisen Nurmijärven kupeessa.
Yhteensä 16 tietokirjaa löytyy hakusanalla Valkjärvi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svalkj%C3%A4rvi__Ff%3Afacetc…
Niistä valtaosa näyttäisi kertovan Kannaksen Valkjärvestä.
Fennica-haulla löytyy lisää Valkjärviä, mutta myös uusia osumia Kannaksen Valkjärvestä.
https://finna.fi
Toivottavasti löydätte näistä etsimänne.
Häntä voisivat kiinnostaa vaikkapa Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjat, Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -kirjat tai Timo Parvelan Pate-kirjat.
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helmetin Lukudiplomi-sivustolta, esim. sen 3.-4.-luokkalaisten osioista Hassuja juttuja tai Seikkailuja ja jännitystä:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=2
