SAP on yritysten ja julkisyhteisöjen käyttämä taloushallintoon liittyvä tietojärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida esimerkiksi kirjanpitoa ja varastotoimintoja.
Itse "SAP" on lyhenne saksankielisistä sanoista. Laajemmin se tulee esille SAP-ohjelmistokonsernin koko nimessä: "Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft", eli alkuosa vapaasti käännettynä "järjestelmät, sovellukset ja tuotteet".
Useissa Puolustusvoimien julkaisuissa esiintyvä numerosarja, "SAP-koodi", liittyy siis Puolustusvoimien omaan julkaisutoimintaan sekä sen taloushallintoon.
Turun kaupunginkirjaston kortti ei käy muualla kuin Vaski-kirjastoissa, siis Turun kaupungin ja muutaman lähikunnan kirjastoissa.
Kauppakorkeakoulun kirjaston (ja Turun Yliopiston kirjaston) sivuilta löytyy tieto:
Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastokortit ja SYL:n antennakortit voidaan aktivoida kirjaston lainauspisteissä toimimaan myös Turun yliopiston kirjastossa.
Jos sinulla on ammattikorkeakoulun kirjaston kortti voinet aktivoida sen siellä.
Tarkistin Pudasjärven kirjaston tietokannasta: http://pudasjarvi.kirjas.to/
Pudasjärven kirjaston kokoelmissa ei ole Suurta musikaalikirjaa. Voit kuitenkin pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. (Kirjaa on esim. Oulun kaupunginkirjastossa.)
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Ainakin Hufvudstadsbladetissa on ollut 14.12.1948 etusivun uutinen "Hyresnämden lurad av statlig concern", jossa käsitellään Malminkatu 16 tilannetta.
Valtioyhtiöt Valmet ja Imatran voima (myöhemmin lisäksi Oulujoki oy) olivat ostaneet ko. tontin ja saaneet luvan rakentaa sille toimitalon sillä ehdolla, että rakentaisivat Herttoniemeen asuntoja, jotka olisi annettu Helsingin kaupungin vuokralautakunnan hallintaan.
Käytännössä yhtiöt olivat kuitenkin myyneet Herttoniemeen rakennuttamansa asuintalot G. W. Sohlberg -yhtiölle, joka oli oli asuttanut niihin mm. omia juuri kaupunkiin muuttaneita työntekijöitään.
Yhtiöiden toimitalohankkeen vuoksi Malminkatu 16:n tontilta oli purettu pari puuasuintaloa, joiden asukkaat vuokralautakunta oli...
Eräs musiikkiosastolla työskentelevä kollega arveli että kappale on hyvin todennäköisesti Haloo Helsingin Kuussa tuulee, jonka jousilla soitetun melodian alkutahdit kuulostavat samalta.
https://www.youtube.com/watch?v=cwBi91muvVg.
Kyseinen katkelma on lordi George Byronin kirjeestä Douglas Kinnairdille tammikuulta 1817. Valitettavasti kirjeestä tai etsimästäsi katkelmasta ei löydy suomennosta.
Etsimääsi teosta ei ole saatavilla Vaski-kirjastoista. Turun yliopiston kirjastossa se on tilattavissa varastosta lukusalilainaan.
Halutessasi saat kirjat myös kaukolainaan Turun kaupunginkirjaston kautta Varastokirjastosta, jolloin sinulta veloitetaan kaukolainakorvaus, joka on 4€ per kirja.
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino....
Lukioikäisistä nuorista on näköjään kirjoitettu melko vähän viime vuosina. Tässä muutama ehdotus seuraavaksi lukuhetkeksi:
Annukka Salaman Käärmeenlumooja tutustuttaa faunoideihin ja heidän hieman hankalaankin elämäänsä. Mukana myös romantiikkaa....
Zoe Suggin Girl online on romanttinen komedia Notting Hillin hengessä. Blogaaja rakastuu...
Eppu ja Anja Nuotion Vnela T:n se ainoa oikea on abivuoden kolmiodraamaa. Onko tuttu poikaystävä vaiko vieras vaihto-oppilas se ainoa oikea...
Salla Simukan Jäljellä : Toisaalla sijoittuu lähitulevaisuuteen. Pelastatko sen jota rakastat vai rakastatko sitä jonka pelastat vai haluaako hän pelastua ollenkaan...
Lisää lukemista voit löytää myös Sivupiiristä http://www.kirjasampo.fi/fi/...
Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia...
Kirjaston e-kirjoja voi lukea useimmilla lukulaitteilla. Adoben sivuilta voit tarkistaa, tukeeko Adobe Digital Editions lukulaitettasi. Kindle ei sovellu kirjaston e-kirjojen lukemiseen, koska se käyttää Amazonin omaa tekijänoikeussuojausta ja tiedostomuotoa.
E-kirjoja voi lukea myös tabletilla ja älypuhelimella, joten erillinen lukulaite ei ole välttämätön. Älylaitteilta lukeminen saattaa kuitenkin rasittaa silmiä enemmän kuin e-kirjan lukulaitteelta.
Helmet E-kirjaston ohjeista löydät lisää tietoa e-kirjoista ja niiden käytöstä eri laitteilla (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjap….
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja...
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Kustaa Vilkuna kytkee Etunimet-kirjassaan Heljon yhdessä Heljan, Heljen ja Heljun kanssa nimeen Heljä, joka on yksi Helena-nimen kansanomaisista muunnoksista. Toisaalta hän huomauttaa, että Virossa nämä nimet ovat Helga-nimen toisintoja. Vielä nimipäiväkalenterissa ollessaan Heljo puolestaan oli yhdistetty nimiin Elias ja Eljas
Suomessa harvinainen Heljo oli yleisimmillään miehen nimenä vuosina 1920-59, joina sen sai 35 poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille, mutta tavallisempi se on ollut pojilla, ja miesten nimien joukosta se löytyy myös vanhojen kalenterien nimipäivälistauksista. Tällä perusteella saattaisi ehkä päätellä Heljon sittenkin pohjautuvan enemmän Helgan sisarnimeen Helgeen tai Eliakseen ...
Kirkes-kirjastojen asiakkailla on käytössään kaksi e-lehtipalvelua: ePress ja eMagz. ePress sisältää kotimaisia sanomalehtiä, ja sitä on mahdollista käyttää kirjastojen asiakastietokoneilta tai langattoman verkkoyhteyden (tuuVieras) kautta kirjaston tiloissa. Nyt kirjastojen ollessa suljettuina tätä palvelua ei voi käyttää.
Alla olevasta linkistä löytyy luettelo palvelun lehdistä:
epress.fi.
eMagz-palvelu sisältää aikakauslehtiä. Tätä palvelua voi käyttää missä vain. Se löytyy osoitteesta kirkes.emagz.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Linkin kautta ei pääse lukemaan ePress-sanomalehtiä, vaikka ne näkyvät palveluntarjoajan toisella välilehdellä.
