"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän...
Kyseinen sitaatti on Anton Tšehovin novellista Onnettomuus (Несчастье, 1886).
Juhani Konkan suomennoksessa vuodelta 1959 virke kuuluu näin: "Paljon on tässä maailmassa mielipiteitä, ja valtaosa niistä ihmisten, jotka eivät ole olleet hädässä!"
Ajatus ei ole kenekään novellin henkilön repliikistä, mutta voitaneen tulkita Andrei Iljitš Ljubantsevin ajatukseksi, kun hän oli ilmaissut vaimolleen "mielipiteensä perheestä, uskottomuudesta...".
Juhani Konkan suomennos sisältyy Tšehovin novellien kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959), Kirjavia kertomuksia (1989, s. 45) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Reino Silvannon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin: "Tässä maailmassa on paljon...
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
"Suomi" ja "suomalainen" esiintyvät jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvulla. Henkilönimenä Suomi on mainittu jo aiemmin, 800-luvulla ja paikannimenä (Somewesi) 1300-luvulla. Vanhoissa teksteissä sanojen kirjoitusasu vaihtelee, sillä oikeinkirjoistus ei ollut vielä vakiintunut.
Lisää tietoa löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c331c6852ab45365c…
Agit Prop -yhtye on levyttänyt Eero Ojasen sävellyksen Oppimisen ylistys Bertolt Brechtin runoon Lob des Lernes. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Hannu-Pekka Lappalainen.Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi sävelkokoelmaan Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja (2000) sekä Suuren toivelaulukirjan osaan 24 (2018).Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja HelmetissäSuuri toivelaulukirja 24 Helmetissä
Hannah Arendt Centerin perustajan ja johtajan Roger Berkowitzin tuoreen verkkokirjoituksen mukaan kysymyksen sitaatti ei ole Hannah Arendtin tekstiä. Berkowitz myöntää, että hengeltään tekstikatkelma kyllä myötäilee Arendtin ajattelua, mutta että täsmälleen näin Arendt ei ole kirjoittanut tai sanonut. Berkowitz arvelee väärän sitaatin perustuvan Arendtin viimeisessä julkisessa haastattelussaan muotoilemiin ajatuksiin: "-- If everybody always lies to you, the consequence is not that you believe the lies, but rather that nobody believes anything any longer. This is because lies, by their very nature, have to be changed, and a lying government has constantly to rewrite its own history. On the receiving end you get not only one lie—a lie which...
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
Kihnu Jõnnista on olemassa näytelmä ja elokuva:
Smuul, Juhan: Kippari-Jonni.1969
Lehtiartikkeli:
Leola, Peter: Kihnu Jonn:Villikapteeni. Vene 1992,nro 2 ss.94-95
Kirjallisuutta Kihnusta:
Saar,T: Kihnu ja Ruhnu.1973
Jõgisalu, Harri: Kihnu ja Manõja.2001
Kärnas, Enn: Kihnu.1975
Tiekkö-kirjastojen kotisivuilta http://www.tiekko.fi/ (tarkennettu haku) voit tekijähaulla katsoa, kuinka monta teosta nimellä Cussler, Clive löytyy. Teoksen nimi-kohtaa, esimerkiksi Aavejuna, klikkaamalla voit tarkistaa, missä Tiekkö-kirjastossa kyseinen teos on.
HelMet-verkkokirjaston ohjeissa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k lukitsemisesta on seuraavanlainen selitys:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tätä vuoden 1987 elokuvaa ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa, pelkästään paljon myöhäisempi animaatioversio.
Elokuvan voi tiukan paikan tullen kuitenkin ostaa varsin halvalla hinnalla. Esimerkiksi Levykauppa Äx myy sitä 6,95 eurolla.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Minecraft-kerhoon ei ole ikärajaa, mutta siihen pitää ilmoittautua.
Ilmoittautumislinkki on tapahtumasivulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Tap…
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:...
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi/fi-FI) sivuilta löytyy kirjalistoja lapsille eri aihepiireistä. Osa niistä liittyy vakaviin ja vaikeisiin asioihin, tällaisia on ainakin Tunteet-, Kiusaaminen- ja Pikku potilas -listoilla:
http://kirjasto.one/kirjalista/index.php?dipl=69
Kaikista kysymistäsi aiheista ei Helmetistä löydy listaa. Monet muutkin ovat aiheluetteloita koonneet.
Väestöliiton sivuilta on luettelo avioeroon liittyvistä lastenkirjoista:
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Suomen nuoret lesket -sivustolle on koottu lastenkirjoja kuolemasta ja surusta:
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2010/06/lastenkirjoja.pdf
Apua voisi olla myös tästä kirjasta, jonka saa...
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
Etsimäsi kirja saattaisi olla Heli Ilaskarin Oravanpyörästä onnellisten saarille : koti Kanarialla.
"Moni haaveilee asumisesta Espanjan auringossa. Heli ja Heikki Ilaskari päättävät hypätä oravanpyörästä ja myyvät kotinsa Suomessa. He pakkaavat elämänsä kolmeen matkalaukkuun ja vuokraavat asunnon Onnellisten saarilta, aidosta kanarialaisesta kylästä. Humoristiset ja koskettavat tarinat tempaavat lukijan kotimaan muuttosirkuksesta keskelle kanarialaista arkea."
