Sigmund Freudin essee Der Wahn und die Träume in W. Jensens ’Gravida’ (1907) löytyy Mirja Rutasen suomentamana teoksesta
Freud, Siegmund: Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta. Love kirjat 1995.
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=uni+ja+is%C3%A4nmurha/1,1,1,B/frameseta&FF=Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&1,1,/indexsort
Hei !
Kyseinen kirja on tulossa kirjastoihin, kannattaa ensin katsoa www.helmet.fi onko jo siellä. Suurehkojen kustantajien suomenkielinen kirjallisuus hankitaan melko kattavasti. Hankintatoiveita voi tehdä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus (Helmet-etusivun oikeassa alareunasa linkki), tai lähikirjastossa puhelimitse tai paikan päällä.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Applen lehdistötiedotteen mukaan iWorkin ja iLifen Mac-versio on saatavilla ilmaiseksi jokaisen uuden Macin oston yhteydessä. Nykyiset käyttäjät, joilla on Mavericks, voivat päivittää ohjelmansa ilmaiseksi Mac App Storesta. iWorkin ja iLifen iOS-versiot ovat saatavilla ilmaiseksi App Storesta kaikkiin uusiin laitteisiin, joissa on iOS 7, ja nykyiset käyttäjät voivat päivittää ne laitteisiinsa ilmaiseksi. https://www.apple.com/fi/pr/library/2013/10/23Apple-Introduces-Next-Gen…
Macista ja sen ohjelmista voi kysellä ja keskustella asiantuntijan kanssa Applen neuvonnassa puh. 0800 922 72
https://www.apple.com/fi/mac/
Hei!
HelMet -tietokannasta löytyvät hakusanalla "pandemiat" muun muassa nämä kirjat:
Influenssa : pandemiaviruksen päiväkirja / Pentti Huovinen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2015635__Spandemiat__Ff%3A…
Etelä-Suomen läänin terveyskeskusten varautuminen poikkeusoloihin - erityisesti influenssaepandemiaan
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1909801__Spandemiat__Ff%3A…
Lintuinfluenssa / Pekka Reinikainen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1765193__S%28virustaudit%2…
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla on myös luettavissa tartuntatautien torjuntaan ja niiden leviämisen ehkäisemiin liittyvää materiaalia.
http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveydenedistaminen/tartuntataudit
Maailman terveysjärjestön WHO:n...
Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
Jukka Laajarinteen Madonluvut: matemaattisia sekoiluja sopii alakoululaisille. Mari Mörön Ihan sopiva maailma -kuvakirjassa ukko mittaa kaikkea. Myös Brenda Williamsin Oikea prinsessa: matemaaginen tarina sopii matematiikan opetuksen oheistarinaksi.
Ajoneuvolakiin tuli muutoksia 1.1.2016. Sen myötä monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulivat liikenteessä laillisiksi. Niiden hankkimiseen ei tarvita lupaa. Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.
Lain mukaan ajoneuvon teho ja nopeus määräävät mitä liikennesääntöjä noudatetaan. Koko ajoneuvolaki löytyy oikeusministeriön internet-palvelu Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090?search%5Btype%5D=pi…
Sen pykälistä 2 ja 19a löytyy mm. sähköpotkulautaan liittyvää lakiasiaa.
Ainakin monessa verkkokaupassa näytetään sähköpotkulautoja myytävän.
Kirjasto 10:n kaupunkiverstaasta löytyy Vinyylileikkuri.
Sitä esitellään seuraavasti:
"Kaupunkiverstaan vinyylileikkurilla voit leikata tarroja sekä vinyyliä kangaspainatuksia varten.
Voit varata leikkurin käyttöösi joko puhelimitse 09 310 85900 tai paikan päällä käymällä. Pisin mahdollinen varausaika on 4 tuntia.
• Hinnoittelu on 1 euro / 10cm (pituutta).
• Tarrarullan leveys on 58cm, vinyylirullan 45cm.
• Eli esimerkiksi 58cmX10cm palaan saa samaan hintaan niin monta tarraa kuin vierekkäin mahtuu.
Leikkuri leikkaa yksiväristä materiaalia kuvatiedoston(JPG/BMP) kuvan ääriviivojen mukaan. Se sopii hyvin esimerkiksi logojen, tekstin ja yksinkertaisten kuvien leikkaamiseen. Valittavana on useita värivaihtoehtoja."
Tarrakuva ei peitä koko...
ILONA — suomalaisen teatterin esitystietokanta tunnistaa lukuisia näyttämösovituksia sovituksia John Steinbeckin teoksista. Ilona-tietokannassa ovat ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään ja sitä päivitetään jatkuvasti. (Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien.)
Mutta niiden joukosssa ei tietokannan mukaan ole näyttämösovitusta John Steinbeckin teoksesta Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942).
Lähde:
http://www.teatterimuseo.fi/tietopalvelut/ilona-tietokanta/
Ms-taudista on saatavana runsaasti tietoa. Tässä muutamia kirjoja, jotka löytyvät myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta: Ruutiainen, Juhani: Minulla on Ms. - 2. täysin tark.p. 1997., Wikström, Juhani: Multippeliskleroosi vuodelta 1985. , Suomalainen lääkärikeskus osa 3., Terveysfacta osa 3., Neurologia toim. Jorma Palo et. al - 5.p. 1996 sekä Käytännön neurologia vuodelta 1999. Lisäksi internetistä esim. http://search.fi.soneraplaza.net/ hakusanoilla ms-tauti tai multippeliskleroosi mm. Suomen Ms-liiton kotisivut: www.ms-liitto.fi
Myöskin maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy kirjoja ja tutkimuksia. Lehtitietokannoista: Aleksi, Arto, Kati ja Medic on saatavissa...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei lehteä ole löydettävissä. Helmet-kirjastoihin tulee lehti: Suuri käsityö ja Pasilan kirjavarastosta löytyy lehti nimeltä Suuri käsityölehti.
Suuri käsityö Helmet -haussa http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuuri%20käsityölehti__Origh…
Varastolehtiluettelo http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…
Aikaisemmin kirjastolla oli käytössä aihehaku lehtien artikkeleihin. Nyt tätä BTJ Aleksi -hakua ei ole enää käytettävissä.
Asiakashan on itse vastuussa siitä, että uusii tai palauttaa lainansa ajoissa. Olette kirjastokortin ottaessanne hyväksyneet kirjaston käyttösäännöt, joissa lukee näin: Eräpäivän jälkeen palautetusta tai uusitusta aineistosta peritään myöhästymismaksu ja palautuskehotuksista sekä perintätoimenpiteistä aiheutuvat kulut. Myöhästymismaksu peritään myös siinä tapauksessa, että lainojen uusiminen ei ole onnistunut verkkokirjastossa tai eräpäivämuistutus ei ole mennyt perille käyttökatkoksen tai muun teknisen häiriön takia. Halutessanne saatte eräpäivämuistuksen sähköpostiinne.
Sodanaikainen diagnoosiluokitus 35b3 = Sairasmielinen reaktio (Reactio psychopatica). Alleviivauksella ei ole erityistä merkitystä.
BII tai B2 on kelpoisuusluokka: B(1&2)- vähäinen tai suuri este, B2 on reservissä alin kelpoisuusluokka.
Puolustusvoimien sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja...
