Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi vuonna 1986 Olli Ainolan artikkeleja, jotka käsittelivät Suomen ensimmäisiä ydinvoimalahankintoja.
“IVO väisteli viimeiseen asti venäläistä voimalaa” ja “Kekkonen puhui TVO:lle ydinvoimalan Ruotsista”. Helsingin Sanomien kuukausiliite Huhtikuu 1/1986, s. 29-39.
Lähteet:
http://www.ennenjanyt.net/2006_2/jensen.html#_edn3
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/sunell/mitensuo.pdf
Helsingin Sanomien Kuukausiliite säilytetään ilmestymisestä vuodesta 1983 lähtien Pasilan kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610806?lang=fin
Voisiko etsimäsi tarina olla toinen näistä:
- Jose Saramagon Kertomus sokeudesta
- John Varleyn Siintävät silmät -novelli kokoelmassa Hyvästi, Robinson Crusoe
Alla kertomusten esittelyä:
http://valopolku.blogspot.fi/2013/04/matti-hayry-ihminen-20-geneettisen…
http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kertomus-sokeudesta/
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Lahden kaupunginkirjaston osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ löytyvän runotietokannasta ei löydy mitään tuolta kuulostavaa runoa, ja Kiplingin runoja on muutenkin suomennettu aika vähän. On toki aina mahdollista, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai pienjulkaisussa, jota ei tietokannasta löydy, mutta todennäköisesti runoa ei ole suomennettu lainkaan.
Hei!
Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry on yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa järjestänyt atk-opastusta seniori-ikäisille. Savonetin pitämät maksuttomat opastukset on pidetty pääkirjaston atk-luokassa, Maaherrankatu 12. Nyt on meneillään kesätauko.
Savonetti ilmoittaa opastuksistaan omalla nettisivullaan. Ne löytyvät täältä: https://sites.google.com/site/savonettiry/tuutorointipaikat
Kuopion kansalaisopisto järjestää myös atk-opetusta. Kurssitarjonta ja ilmoittautuminen löytyvät täältä: http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kurssihaku+ja+ilmoittautuminen/
Lähiomaisille tai sovitulle yhteyshenkilölle ilmoittamisen lisäksi lääkärin kirjoittama kuolintodistus välittyy automaattisesti väestötietojärjestelmään, maistraatteihin, Kelalle ja verottajalle. Väestötietorekisterin kautta myös pankit, valtion virastot ja monet eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta.
Jos isoäitisi ei kuulunut Jehovan todistajiin, ei tieto hänen kuolemastaan ole ainakaan virallista tietä välittynyt.
Alla tietoa aiheesta:
https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/327…
http://www.kela.fi/muistin-tueksi
Nyt ei meidän kirjastolaisten ammattitaito riitä. Laitan kysymyksen kansalliselle tietolistalle jos sitä kautta löytyisi vastaus. Aiheen perusteella mietimme, ettei kuulosta kovin seitsemänkymmenlukulaiselta vaan voisi olla joku vanhempi kertomus, josta on otettu vaikkapa uusi painos 1970-luvulla. Toivotaan että tieto vielä löytyy.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan...
Kyllä, kirjastoalaa voi opiskella monissa paikoissa. Alla linkki opetusta antavien oppilaitosten sivuille. Mahdollisuutta täydentää tai hyödyntää jo olemassaolevaa tutkintoa kannattaa selvitellä sivujen kautta:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Se, että vasemmasta on tullut "oikea" käsi pitää rannekelloa, juontaa juurensa ihmisten oikeakätiseen enemmistöön (85-90%). Perinteiset mekaaniset rannekellot suunniteltiin oikeakätiselle käyttäjälle: vetonuppi oli kello kolmen kohdalla, ja kun kelloa piti vasemmassa kädessä, se oli helppo vetää ja asettaa oikeaan aikaan oikealla kädellä poistamatta kelloa ranteesta. Oikeassa kädessä olevan "oikeakätisen" kellon vetonupin käsittely vasemmalla kädellä on paljon hankalampaa. Jotkut luksuskellojen valmistajat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös vasenkätisiä malleja.
Moni vasenkätinen rannekellon käyttäjä pitää kuitenkin kelloaan kaikesta huolimatta oikeassa kädessä, koska ei-hallitseva käsi saattaa tuntua luontevammalta paikalta...
Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-4859488 kuuluu Singer 15K -mallin 250 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu elokuussa 1927. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Saudi viittaa Saudien hallitsijasuvun arabiankieliseen nimeen Al Saud. Sana on johdettu Saudi-Arabian arabiankielisestä nimestä al-Mamlakah al-ʿArabīyah as-Saʿūdīyah. Loppupääte i kertoo, että kyseessä on Saudien kuningaskunta, käytännössä niin että maa on hallitsijasuvun henkilökohtaista omaisuutta.
Nimi Saud tarkoittaa onnellisuutta tai hyvää onnea.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Saudi_Arabia#Etymology
https://www.etymonline.com/word/saudi
