Kirjasto 10:n kaupunkiverstaasta löytyy Vinyylileikkuri.
Sitä esitellään seuraavasti:
"Kaupunkiverstaan vinyylileikkurilla voit leikata tarroja sekä vinyyliä kangaspainatuksia varten.
Voit varata leikkurin käyttöösi joko puhelimitse 09 310 85900 tai paikan päällä käymällä. Pisin mahdollinen varausaika on 4 tuntia.
• Hinnoittelu on 1 euro / 10cm (pituutta).
• Tarrarullan leveys on 58cm, vinyylirullan 45cm.
• Eli esimerkiksi 58cmX10cm palaan saa samaan hintaan niin monta tarraa kuin vierekkäin mahtuu.
Leikkuri leikkaa yksiväristä materiaalia kuvatiedoston(JPG/BMP) kuvan ääriviivojen mukaan. Se sopii hyvin esimerkiksi logojen, tekstin ja yksinkertaisten kuvien leikkaamiseen. Valittavana on useita värivaihtoehtoja."
Tarrakuva ei peitä koko...
ILONA — suomalaisen teatterin esitystietokanta tunnistaa lukuisia näyttämösovituksia sovituksia John Steinbeckin teoksista. Ilona-tietokannassa ovat ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään ja sitä päivitetään jatkuvasti. (Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien.)
Mutta niiden joukosssa ei tietokannan mukaan ole näyttämösovitusta John Steinbeckin teoksesta Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942).
Lähde:
http://www.teatterimuseo.fi/tietopalvelut/ilona-tietokanta/
Voisiko etsimäsi kirja olla tama:
RjP 3 sotapolulla ja rauhantiellä : historiikki ja muistelmia vuosilta 1940-1944 sekä asevelitoiminnasta rauhanaikana / toimittaneet Asevelitoimikunta (1990)
Täsmälleen kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Yllä mainittu kirja on ollut ainakin yhden nettiantikvariaatin hyllyssä, mutta ehditty jo myydä.
Kirja on joidenkin kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan kotikunnassasi. Voit saada kirjaan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Ms-taudista on saatavana runsaasti tietoa. Tässä muutamia kirjoja, jotka löytyvät myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta: Ruutiainen, Juhani: Minulla on Ms. - 2. täysin tark.p. 1997., Wikström, Juhani: Multippeliskleroosi vuodelta 1985. , Suomalainen lääkärikeskus osa 3., Terveysfacta osa 3., Neurologia toim. Jorma Palo et. al - 5.p. 1996 sekä Käytännön neurologia vuodelta 1999. Lisäksi internetistä esim. http://search.fi.soneraplaza.net/ hakusanoilla ms-tauti tai multippeliskleroosi mm. Suomen Ms-liiton kotisivut: www.ms-liitto.fi
Myöskin maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy kirjoja ja tutkimuksia. Lehtitietokannoista: Aleksi, Arto, Kati ja Medic on saatavissa...
Asiakashan on itse vastuussa siitä, että uusii tai palauttaa lainansa ajoissa. Olette kirjastokortin ottaessanne hyväksyneet kirjaston käyttösäännöt, joissa lukee näin: Eräpäivän jälkeen palautetusta tai uusitusta aineistosta peritään myöhästymismaksu ja palautuskehotuksista sekä perintätoimenpiteistä aiheutuvat kulut. Myöhästymismaksu peritään myös siinä tapauksessa, että lainojen uusiminen ei ole onnistunut verkkokirjastossa tai eräpäivämuistutus ei ole mennyt perille käyttökatkoksen tai muun teknisen häiriön takia. Halutessanne saatte eräpäivämuistuksen sähköpostiinne.
Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Helmet-kirjastoista on mahdollista lainata ainoastaan radonmittareita, mutta ei muita sisäilman laadun mittaamiseen tarkoitettuja laitteita.
Radonmittarit Helsingin kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssis%C3%A4ilma__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Kondomeissa liukasteet ovat usein silikoni- tai vesipohjaisia.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29758097/
Joissakin kondomeissa on liukasteaineeseen lisätty bentsokaiini-nimistä paikallispuudutusainetta, josta saattaa olla apua ennenaikaisen siemensyöksyn kanssa. Tätä puudutusainetta käytetään myös esimerkiksi kurkkupastilleissa. Bentsokaiinin yliannostus voi hyvin harvoin johtaa vaaralliseen methemoglobinemiaan, mutta kondomien sisältämä bentsokaiinin määrä on kuitenkin varsin vähäinen. Allergiset oireet ovat yleisin vaiva.
https://go.drugbank.com/drugs/DB01086
Kondomeissa usein käytetty spermisidi on nimeltään Nonoksinoli-9. Se ...
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Lineaarimoottoreista on kirjanen: Riku Heikkilä: Kevyeen kokoonpanoon soveltuvat lineaarimoottorit, Raportti : Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2000,
25 s., 11 lehteä. Saatavissa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First , josta löytyi myös muuta lineaarimoottoreihin liittyvää kirjallisuutta (tarkennettu haku sanoilla linear? and motor?) .
Joissakin kirjastoissa esim. Oulun kaupunginkirjastossa on Ebsco-artikkelitietokanta (myös asiakkaille). Ebscossa on englanninkielisiä artikkeleita ja artikkeliviitteitä.
Ebscosta tuli kymmeniä viitteitä linear motors -hakusanalla, mm. seuraaviin lehtiin Mechanical Engineering, Machine Design, Design news.
Suomenkielisiä lehtiartikkeleita...
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Hei! Kävin läpi sekä uusia että vanhoja etunimikirjoja tukun, mutta tällaista etunimeä ei löytynyt. Ei myöskään googlettamalla.
Nimestä on tosin käyty Kaks' Plus -lehden blogissa vuonna 2008 keskustelua, jossa epäiltiin, että nimi olisi ihan itse keksitty yhdistämällä kaksi muuta nimeä esimerkiksi Sonja + Pinja = Sinja.
Toivottavasti tästä oli apua.
Tämä Hanna Skytän kirja löytyy pelkästään nimellä Detox. Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirjan kannessa ja selässä on merkintä: Puhdista kehosi haitta-aineista. Kirja on Gummeruksen kustantama, ja sen painovuosi on 2013.
Lohjan kaupunginkirjastossa kirja on pääkirjastossa ja Karjalohjan kirjastossa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa, mutta kirjaan voi tehdä varauksen. Ilmoitusmaksu on yksi euro.
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
