Kysymykseen suoranaisesti liittyviä vaikuttaa olevan niukasti. Asiaa kannattaneekin lähestyä käytännön opetus- ja työtoiminnan kautta, tutustumalla opetussuunnitelmiin ja alan toimijoiden ideoihin ja päivätoiminnassa käytettyihin käsityön ja luovan toiminnan opetuksen menetelmiin.
Alla muutamia vinkkejä sekä ammatillisen erityisopetuksen että käytännön työtoiminnan kentältä.
Kaarisilta r.y.:n toiminta kohdistuu laaja-alaisesti oppimishäiriöisiin, myös kehitysvammaisiin nuoriin ja aikuisiin. Heillä on päivätoimintaa ja ammatillista opetusta musiikkiin ja kuvalliseen ilmaisuun, mukana myös taidekäsityön opetus.
http://www.kaarisilta.fi/04taidekasityo.html ;
Annika Meder & Maija Nieminen (2004). Ersta-projekti Yksilösuorituksia! :...
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Jussi on ruotsalaisperäisestä Jussesta saatu Johanneksen kutsumamuoto, jota on käytetty Suomessa jo keskiajalla. Nimi on ilmeisesti vakiintunut meillä 1300-luvun lopulla. Jusse oli kehittynyt Ruotsissa Johanneksen muodosta Junis. Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm. Hannes, Hannu, Jani, Janne, Juha, Joni ja Jukka.
Santeri on lyhentymä nimestä Aleksanteri, joka merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa (kantasana 'alexo'). Nimi tunnetaan jo antiikin ajalta, jolloin sen maineikkain kantaja oli Makedonian kuningas ja...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,...
Laulu on tanskalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Irene Mendelin. Laulu löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
Koulun laulukirja / toim. Aksel Törnudd. WSOY 1920, 3.p.
Laulun taika / toim. Jussi Ilvonen. Raittiuden ystävät 1977, 3.p.
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Nurmi” on monien muiden sukunimien tapaan tullut paikannimistä. Nurmi on ollut vanhana kylännimenä ainakin Messukylässä ja Vahvialassa. Osa Nurmi-nimistä on esiintynyt myös tilojen niminä, josta nimi on sitten omaksuttu sukunimeksi. Osa Nurmi-sukunimistä taas on otettu nimiä muutettaessa, esimerkiksi nimien suomalaistamisaallon aikana.
Vanhimmat kirjalliset maininnat Niemi-nimisistä ovat peräisin Karjalankannakselta 1500-luvulta: Hans nurmi Viipurista 1544, lau nurmi Uudeltakirkolta 1546 ja Niilo Nurmi Lumijoelta 1540-luvulla. Varsinaisesti se kuitenkin yleistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut....
Martti on suomalainen muunnelma latinan Martinus-nimestä. Se pohjautuu sodanjumala Marsin nimeen ja tarkoittaa 'sotaista'. Martinus on katolisessa kirkossa yli 20 pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi - tunnetuin heistä on Toursin kaupungin piispa Martinus (k. 397), joka muistetaan köyhien ja kerjäläisten ystävänä sekä vaatimattomana miehenä. Suomessakin on nimetty kirkkoja - ja Marttilan pitäjä Turun lähellä - Pyhän Martinuksen mukaan.
Suomalaisessa almanakassa Martti on saksalaisen papin ja uskonpuhdistajan Martti (Martin) Lutherin syntymäpäivänä 10.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
Sain Mauri Sariola -seurasta http://www.sariolaseura.fi/ vastauksen kysymykseesi:
Alla on lista Mauri Sariolan Susikoski -romaaneista julkaisujärjestyksessä. Näiden lisäksi Susikoski esiintyy useissa lehtien jatkokertomuksista jälkeenpäin tehdyissä pokkareissa, lehtijännäreissä, radiokuunnelmissa ja, elokuvissa.
Laukausten hinta (Salama 25) 1956
Rotat pois laivasta (Salama 29) 1956
Revontulet eivät kerro (Salama 40) 1957
Leivätön pöytä on katettu (Salama 46) 1958
Susikoski ottaa omansa (Salama 58) 1959
Kohtalokas Itämeren risteily (Salama 69) 1959
Sumua Susikosken yllä (Salama 89) 1961
Minä, Olavi Susikoski 1963
Aina roiskuu kun rapataan 1964
Pyykki on pantu ja pysyy 1965
Niin syvä on kuin pitkäkin 1965
Elomme merta laiva purjehtii 1966...
Vanhuuden, ruuan- tai vedenpuutteen takia hyönteisen koordinaatiokyky ja hermostontoiminta heikkenee. Normaalisti hyönteinen, joka on joutunut selälleen pystyy jalkojaan vierittämällä kääntymään ympäri. Nyt heikko selälleen kellahtanut hyönteinen ei enää jaksa kääntää itseään oikein päin ja sen takia hyönteiset löytyvät selälleen kuolleina. Hyönteismyrkyn takia hyönteiset saavat myös kouristuksia, minkä takia ne potkivat jalkojaan holtittomasti ylöspäin, mikä heikentää hyönteisen mahdollisuutta kääntyä ympäri ja saa yleensä hyönteisen jalat sojottamaan kohti ilmaa.
Lähteet:
http://www.livescience.com/33334-dead-bugs-lying-on-back.html
http://www.why.do/why-do-bugs-roll-onto-their-backs-when-they-die/
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Suuri toivelaulukirja 2 sekä Laula ja juo -laulukirja kertovat yksimielisesti, että Porsaita äidin... on kansanlaulu, sekä sanojen että sävelen puolesta.
Sellaista sivustoa ei valitettavasti ole, josta löytyisivät suoraan tunnetut suomalaiset lastenlaulut.
Verkossa on jonkin verran tekijänoikeudellisesti vapaiden lastenmusiikin sävelmien nuotteja, esim. Suomen Kansan eSävelmät -kokoelmassa on 25 kappaletta: http://esavelmat.jyu.fi/tarkennettuhaku.php?uil=
Sivun yleislaji-pudotusvalikosta valitaan Lastensävelmät.
Uudempia, Veikko Juntusen tekemiä lastenlauluja löytyy Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen nuotit -kokoelmasta. N. 700 laulun joukossa on 18 lastenlaulua.
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
Lastenlaulut löytyvät alempaa sivulta kohdasta 3.
Lastenlaulunuottien kattavin lähde on yhä kirjastojen painettujen nuottien kokoelmat. Esim. Outi-...
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä:
http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37
Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto.
Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa...
