Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Kotimaisessa kalenterissamme ei ole Christianille omaa nimipäivää. Esimerkiksi Ruotsissa Christianin päivää vietetään 13.11. Päivä on sama kuin Kristianin nimipäivä Suomessa.
Kirjastoon voi toki pyrkiä töihin vaikka ei olisikaan saanut alan koulutusta, mutta kuten muillakin aloilla on kirjastossakin paremmat työnsaantimahdollisuudet, jos on kouluttautumassa / kouluttautunut alalle. Työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön.
Lisätietoja kirjastoalan koulutuksesta saat mm. seuraavilta sivuilta Kirjastot.fi:n Kirjastoala-kanavalta,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, mutta maallikon ymmärryksellä mäyttäisi siltä, että henkilörekisterin pitäjä ei saa vapaasti kertoa ulkopuolisille rekisterissä olevien henkilötietoja, joihin syntymäaikakin kuuluu.
Tämä käsitys perustuu Henkilötietolakiin, jonka voi lukea Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja.
Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä:
”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”
”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.]
”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.”
”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Todennäköisesti etsimäsi kappale on alunperin Dannyn esittämä Keskiyöllä. Se alkaa: "Keskiyöllä mustat korpit muuttuu joutseniksi linnanherran. Vaikka siitä todisteita puuttuu, joutsen olen ollut kerran..." Kappale on Jorma Panulan säveltämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama.
Ainakin Saska Helmikallion CD-levy (Saska Helmikallio p2006) sisältää laulun sanat. Kyseinen levy on lainattavissa Variskan sivukirjastossa.
Dmitri Šostakovitšin tuotanto sisältää monta kymmentä valssia, mutta mitä ilmeisimmin kysyjä tarkoittaa ns. toisen jazz-sarjan kahdesta valssista jälkimmäistä (sarjassa sen numero on 7). Meillä kirjastoissa tämä osa löytyisi nimellä "Sarjat, kamariork., nro 1. Nro 7, Vals II].
Richard Kula on ainakin tehnyt tästä valssista pianosovituksen, mutta mitään viitettä siitä, että joku täällä Suomessa olisi tähän pianoversioon tehnyt laulumelodian ja siihen suomenkieliset sanat, ei ainakaan Viola-tietokannan perusteella ole.
Etsintää voisi helpottaa, jos kysyjällä olisi kertoa syy siihen, miksi hän tällaista lauluversiota kyselee. Kaikkia sovituksia ei luonnollisestikaan julkaista, vaan niitä saatetaan esittää elävissä konserteissa, jolloin niistä...
Hei!
Tämä vastaus tulee aikuistenosaston puolelta. Jos näissä ei ole haluamiasi, voit kysyä vielä lastenosastolta, jossa on paljon eläinaiheisia runokirjoja.
Olen ottanut mukaan muutaman naakka-runon, koska naakka kuuluu varislintuihin.
Luonnosta paljon kirjoittaneita suomalaisia ovat mm. Lauri Pohjanpää, Jaakko Haavio, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Risto Rasa.
Alla olevat runot löytyivät seruaavista kokoelmista:
RUNO PUHUU LUONNOSTA / toim. Terttu Tupala, Kirjapaja 1985
- Maila Pylkkänen: Kesylintu
- Einari Vuorela: Varis
- Pekka Suhonen: Vanha varis outona kuulee kiurut
- Olavi Ingman: Varis istuu kuusen latvuksessa
- Toivo Laakso: Tuttu varis, niin rohkea mutta ujo
- Lauri Pohjanpää: Syksy (Kaksi vanhaa, vanhaa...
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
1. Musta tunti
Suomen kielessä ei tiettävästi ole ilmausta musta tunti, joka lienee suora käännös englannikielisestä black hour-ilmaisusta. Suomessa tunnetaan sen sijaan ilmaus musta hetki, joka tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa joku tekee pahan virheen. Tällöin voidaan sanoa, että virheen tekijälle sattui musta hetki. Esimerkiksi jääkiekko-ottelusta voidaan sanoa, että pelaajalle tuli tai sattui musta hetki, jos hän tekee virheen, jonka johdosta vastustaja tekee maalin.
2. Perinnölliset aatelismiehet
Tällaista ilmausta ei suomen kielessä ole. Tavoittelet todennäköisesti käsitettä perinnölliset aatelisarvot. Näillä tarkoitetaan suvussa periytyviä aatelisarvoja, kuten kreivi tai vapaaherra. Aatelisarvot periytyivät vain miespuolisille...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvasta aineistosta ei löytynyt varsinaista listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä. Suomenkielisistä paikannimistähän on hyvä ja kattava esitys Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet.(Tampere : [Tampereen kaupunki], 1999 (Hermes). - 304 s. : kuv. ; 26 cm. - Tampereen museoiden julkaisuja, ISSN 1237-5276 ; 51. - 951-609-105-9).
Pääkirjastossa sijaitsevassa Pirkanmaa-kokoelmassa on vanhoja karttoja, joissa kaupunkimme nimet ovat myös ruotsin kielellä, esimerkiksi:
· Calonius, F.L. Tampereen kaupungin asema-kartta vuonna 1892. - 1: 4000. Tässä kartassa on paikannimien hakemisto myös ruotsin kielellä
· Petterson, Lambert: Tampereen kaupungin asemakartta. 1896...
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Tekijä on valinnut Grimmin, Andersenin ja Aisopoksen satuja, kertonut ja kuvittanut ne yksinkertaisesti mutta satujen luonnetta kunniottaen. Useimmissa saduissa on tekstiä vain parin kolmen sivun verran, kuvat ovat runsaita ja värikkäitä.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Kaksikymmentä 2-3 sivun mittaista satua ihmisestä, ihmisen ruumiin osista, esimerkiksi siitä, miksi keuhkot ovat sisä- eikä ulkopuolella ("Säkkipillin soittaja"). Kuvat on tehnyt Aino- ja Tomppa-kirjojen tekijä Kristiina Louhi.
Georgie Adams: Vuosi täynnä tarinoita : 366 satua ja runoa. Kuvittanut Selina Young. Mestarillisen sanasepon Jukka Itkosen suomentamia pisimmillän sivun mittaisia satuja, jotka on...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,...
Marttojen sivuille on koottu Pääsiäisleikkejä;https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja lorujaPääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista:Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuunLasten pääsiäiskirjaJuvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuus
Saimme vastauksen Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelijalta.
Isoisänsillan nimi on vahvistunut asemakaavassa vuonna 2009. Nimi on nimistötoimikunnan esitys vuodelta 2007. Nimen perusteluissa on mainittu, että nimi on annettu Mustikkamaalla sijaitsevan Isoisänniemen mukaan. Silta siis johtaa Isoisänniemeen, eli nimi johtuu siitä.
Isoisänniemen nimen virallisesta käyttöönotosta on tehty päätös vuonna 1969, mutta nimi on ilmeisesti tätäkin vanhempi, sillä perusteluteksti kuuluu: "Paikallisessa käytössä ennestään." Ainakin vuoden 1964 kartalla se jo on merkittynä niemen nimeksi.
Tämän tarkempaa tietoa ei valitettavasti löydy. Joku todellinen isoisä lienee nimen takana. Melko todennäköisesti niemen nimi on alun...
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen.
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko...
Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym.
Lähde:
https://www.kariniemen.fi/
