Pihla-nimi on ollut käytössä 1940-luvulta asti. Suomalaiseen almanakkaan nimi on otettu mukaan vuonna 2005. Pihla on tyypillinen luontoaiheinen nimi, lyhentymä pihlajasta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999 ja Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005
Suomen kielessä ei taida tälle suhteelle ole omaa nimitystä, serkun lapsi on serkun lapsi ja tälle lapselle ollaan isän tai äidin veli tai sisar. Serkkunimityksiä käytetään vain saman sukupolven ihmisistä siten, että serkut ovat isän tai äidin sisaruksen lapsia, pikkuserkut ovat isän tai äidin serkun lapsia. Wikipediassa on hyvä luettelo meillä käytetyistä sukulaisnimityksistä.
Heikki Poroila
Nimeä Remu ei löydy yleisimmistä nimikirjoista, joista esimerkkeinä mainittakoon
-Lempiäinen: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
-Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä
-Uusi suomalainen nimikirja.
Väestörekisterikeskuksen www-sivuston mukaan nimeä on alettu käyttää 1980-luvulla. Vuosina 1980-1999 Remu-nimen on saanut 12 poikaa, vuosina 2000-2005 se on annettu 27 pojalle. Vuonna 2006 nimi on annettu kahdelle pojalle.
Nimeen löytyy viittaus Heikki Paunosen teoksesta Stadilaisen nimipäiväkirja. Teoksessa on yhdistetty kutsumanimiä almanakassa esiintyviin etunimiin ja teoksen mukaan Remu-lempinimi liitetään Helsingissä Reijo- ja Reima-nimisiin poikiin. Reijon nimipäivä on 12.3, Reiman 5.11
Ainakin tällaisia kirjoja Tikkasten suvusta on kirjoitettu:
- Prokuraattorin suku: Antti Tikkasen (1785-1858)jälkeläiset / Jarmo Paikkala
- Julkaisuja Pielaveden Vanhapihan suvun Tikkasista / Toivo Pietikäinen
- Eräs savolainen uudisraivaajasuku : Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä / Eino Tikkanen
- Tikkasten sukuseura ry 1948-1998 : 50 v. : uudisraivaaja-Tikkaset ja seuran toiminnan historiikki / Heikki A. Tikkanen
Kirjat ovat eri kaupunkien kirjastojen kokoelmissa. Voit saada ne kaukolainaan itsellesi oman lähikirjastosi kautta.
Nimikirjojemme mukaan Iita tosiaan on alkuaan Iidan lempinimi. Virallisena nimenä sitä on tavattu jo 1800-luvun lopussa. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva (1909) yhden lapsen nimi on Iita Linta Maria: "Neljännelle lapsukaiselle, joka myös syntyi tyttönä, valtasi Riika niinikään omakeksimänsä valikoiman: Iita Linta Maria, joka nimi isänkin mielestä oli näppärä, tyttö kun muutenkin äännähteli kuin mikä tilttakerttu metsässä."
Painavia todisteita sille, että Iita-nimeen liittyisi kielteisiä mielleyhtymiä en löytänyt - ellei sitten Kalle Väänäsen sotavuosina Liisa pienen vastapainoksi sepittämää satakolmetoistakiloista Iso-Iitaa halua sellaisena pitää. Lämpimästi Väänänen kyllä Iitansa ihanuutta ylistää. Stadin slangisanakirja...
Runomittoja voidaan luokitella niiden ominaisuuksien mukaan. Perustavanlaatuinen ero on jako poljennollisiin ja poljennottomiin runomittoihin. Poljennolliset jaetaan edelleen neljään eri runojalkaan, jotka ovat jambi, trokee, daktyyli ja anapesti. Tällaisia runoja (etenkin ääneen) lukiessa huomaa heti niiden poljennon, rytmin, joka syntyy painollisten ja painottomien, eri pituisten tavujen vaihtelusta.
Runojaloista jambi ja anapesti ovat nousevia mittoja, trokee ja daktyyli laskevia. Nouseva vaikutelma syntyy siitä, että säe alkaa painottomalla tavulla, jota seuraa painollinen. Tuttu esimerkki jambista on Suvivirsi: jo JOUtui ARmas AIka. Laskevat runomitat alkavat puolestaan painollisilla tavuilla. Kalevalamitta, nelipolvinen trokee, on...
1-3 –vuotiaille löytyy kivoja pahvisivuisia kirjoja, esimerkiksi:
- Breeze, Lynn: Pietu-kirjat
- L’Heureux, Christine: Kaapo-kirjat
- Inkpen, Mick: Tessu-kirjat
Vanhat tutut Gunilla Wolden Teemu- ja Sanna-kirjat ovat yhä suosittuja, samoin Maikki Harjanteen Minttu- ja Vanttu-kirjat. Kristiina Louhen Tomppa-sarja puree hyvin 1-3 –vuotiaisiin, samoin Eric Hillin Puppe-kirjat. Kannattaa myös tutustua uusiin Julia Vuoren Sika ja värit sekä Sika ja tunteet –kirjoihin.
8-vuotiaille voisi suositella esimerkiksi seuraavia kirjoja:
- Heede, Sylvia Vanden: Kettu ja jänis
- Prior, Natalie Jane: Lili Väkevä –sarja
- Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta viemärissä ja Väinö ja rotta kesäleirillä
- Pilkey, Dav: Kapteeni Kalsari –kirjat
- Lehikoinen, Anne-...
Justiinan nimipäivää on vietetty 16.6., mutta nimi on poistunut Suomen almanakasta vuonna 1928. Muistopäivä 16.6. viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Nikomedeian Justinan (rinnakkaismuoto Justiina) muistopäivä on 2.10.
(Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Eeva riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Vilma on Vilhelmiinan lyhennys. Vilhelmiina puolestaan on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Molempiin lauluihin löytyy nuotit useammastakin kirjasta. Esimerkiksi seuraavat kirjat ovat tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Veteraanin iltahuuto: Hopeinen laulukirja ja Suomalaisia lauluja
Lapsen joulurukous: Lasten hengellinen laulukirja ja Lasten joululaulukirja
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html hakemalla tekijänä Tahkokallio, Keijo löytyy seuraavat teokset:
Huhtamäki, Harri & Kinnunen, Heikki & Tahkokallio, Keijo: Suomalainen ilme, 1977
Tahkokallio, Keijo: Miksi jännitän, 1981
Tahkokallio, Keijo: Ajattele myönteisesti : avaimia muutokseen , 1992
Tahkokallio, Keijo: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa : miten sanotaan ei myönteisellä tavalla, 1995
Tahkokallio, Keijo: Peruna kerrallaan : älyä tunteittesi taika, 1998
Tahkokallio, Keijo: Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista , 2001
Lisäksi löytyy pari teosta, joihin sisältyy Keijo Tahkokallion artikkelit:
Myönteinen ajattelu kasvatuksessa / Keijo...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Melko kattava sukunimiopas on mm.
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet / julkaisija: Suomalaisuuden liitto, Helsinki , 1994, ISBN 951-96348-2-7
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Emme ole onnistuneet löytämään mainintaa neiti Kesäheinästä Juhani Ahon novelleista. Voi siis olla, että nimeä ei esiinny Ahon novelleissa tai lastuissa. Pidemme kuitenkin asian mielessä, ja olemme yhteyksissä jos törmäämme nimeen Ahon tai jonkun muun aikakauden kirjailijan tuotannossa.
Kirjasammosta voit muuten tehdä hakuja myös henkilöhahmon nimen perusteella:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Suomen ortodoksisen kalenterin mukaan Tami on lyhentymä nimestä Damianos, jonka pohjana on hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar Damian. Taustalla on myös mahdollisesti kreikan verbi, jonka merkitys on kesyttää.
Kustaa Vilkunan mukaan Tami on muunnos Aatami nimestä. Englantilaisella kielialueella Tami on yksi kirjoitusmuoto naisennimelle Tammy, joka taas on hellittelymuoto tam-alkuisista nimistä kuten Tamara. Suomessakin Tami on käytössä myös tyttöjen nimenä.
Ensimmäiset Tamit ilmestyivät katukuvaan Suomessa 1970-luvulla, ja vuoteen 2006 mennessä nimi löytyi 90 pojalta, näistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Tunnettuja Tameja muun muassa Tami Tamminen sekä Tami Kiuru.
Teoksen Asiakirjamallit (9. p., Talentum, 2008) mukaan kiinteistön myyntiä koskevassa valtakirjassa ei välttämättä tarvita todistajia.
Todistajien henkilöllisyyttä koskevia rajoituksia ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Riittänee, että todistajat eivät ole kuolinpesän osakkaita.
Nokkahuilulle löytyy runsaasti erilaista opintoaineistoa, joissa on usein näytetty esimerkiksi sormitukset selvästi ja konkreettisestikin kuvin. Tosin suomenkielellä konkreettisimmin asiaa käsittelevät teokset on tarkoitettu lapsille esim.
Fazerin julkaisema Alpo Luimulan Nokkahuilutie : alkeiskoulu ryhmäopetukseen
Edellenkin voi suositella myös Fabian Dahlströmin nokkahuilukouluja Sopraanonokkahuilukoulu ja sitä vähemmän konkreettinen alttonokkahuilukoulu Flauto dolce.
Hyvä sarja aloittelijalle on Egil Cederlöfin Me soitamme nokkahuilua. Siinä on erikseen osat sopraano/tenorinokkahuilulle ja alttonokkahuilulle.
Jos musiikin teoria kaipaa kertausta, niin Päivi Paulin-Hämäläisen Pieni puhaltaja -tehtävävihkonen on ihan aikuisellekin...
Kiti, Kikka ja Kitta ovat kansanomaisia kutsumamuotoja nimestä Kirsti, joka puolestaan on ilmeisesti jo keskiajalla muunnettu Kristiina nimestä. Kristiina taas juontaa juurensa kreikan ja latinan Christiana nimestä, joka tarkoittaa naispuolista Kristuksen kannattajaa.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
