Eeva-Leena Pokela, Eveliina Pokela ja Eeva-Leena Sariola ovat sama ihminen. Tämä lapsesta asti esiintynyt laulaja, säveltäjä ja näyttelijä on käyttänyt molempia etunimiä. Sariola-nimeä hän käytti avioliittonsa aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Leena_Pokela
Eeva-Leena Pokela on kanteletaiteilija ja professori Martti Pokelan ja laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Marjatta Pokelan tytär. Lähdetietojen (Suomen kansallisbiografia 7, 2006 tai http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1125/) heillä ei ole Eeva-Johanna –nimistä tytärtä.
Sukulaissuhteista Eeva-Leenan ja Eeva-Johannan väliltä ei löytynyt tietoa, mutta molemmat ovat laulaneet sekä yhdessä että erikseen, yhdessä ainakin Ilse Saareksen levyllä Pikka, pikku pikku...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Emerik” on lyhennys nimestä ”Emericus”. Se puolestaan pohjautuu muinaissaksalaiseen nimeen ”Emmerich”. Nimen on arveltu syntyneen gootin kielen sanasta ”amal” tai ”emel”, jonka merkitys on ’työ’. Nimen merkitykseksi on siten selitetty olevan ’väsymättömän uuttera’.
Koodin J09 termi suomalaisessa ICD-10 tautiluokituksessa on muutettu muotoon "Influenssa, aiheuttaja tietyt tunnistetut virustyypit". Diagnoosinumero sisältää lintuinfluenssan (H5N1) sekä sikainfluenssan (A/H1N1). Koodin muutos on tehty 17.6.2009
http://sty.stakes.fi/FI/koodistopalvelu/H1N1/Index.htm
http://194.89.160.67/codeserver/eventlog-action.do?action=find&key=2710…
Maailman terveysjärjestön (WHO:n) ICD-10 online: JO9
http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online/index.htm?gj09…+
Suomessa ilmestyy valtava määrä kirjallisuuslehtiä (osa keskittyy johonkin määrättyyn alueeseen mm. runous, dekkarit), lasten -ja nuortenkirjallisuuslehtiä ja nettilehtiä kirjallisuudesta on myös paljon. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Mutta tässä on sivustoja, joista löydät kirjallisuuslehtiä:
http://www.makupalat.fi/
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi Kirjallisuuskanavan etusivun pikalinkit
http://www.kultti.net/ kohta lehdet, kirjallisuus- ja kritiikkilehdet
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/
Parnasso-lehti, joka on vanhimpia kirjallisuuslehtiämme löytyy myös verkosta, http://www.parnasso.fi .
Toivottavasti löydät haluamaasi tietoa näistä.
(Päiv. 18.02.08)
Hei!
Tämä vastaus tulee aikuistenosaston puolelta. Jos näissä ei ole haluamiasi, voit kysyä vielä lastenosastolta, jossa on paljon eläinaiheisia runokirjoja.
Olen ottanut mukaan muutaman naakka-runon, koska naakka kuuluu varislintuihin.
Luonnosta paljon kirjoittaneita suomalaisia ovat mm. Lauri Pohjanpää, Jaakko Haavio, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Risto Rasa.
Alla olevat runot löytyivät seruaavista kokoelmista:
RUNO PUHUU LUONNOSTA / toim. Terttu Tupala, Kirjapaja 1985
- Maila Pylkkänen: Kesylintu
- Einari Vuorela: Varis
- Pekka Suhonen: Vanha varis outona kuulee kiurut
- Olavi Ingman: Varis istuu kuusen latvuksessa
- Toivo Laakso: Tuttu varis, niin rohkea mutta ujo
- Lauri Pohjanpää: Syksy (Kaksi vanhaa, vanhaa...
Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
Louna -sukunimeä ei löytynyt Mikkonen-Paikkala: Sukunimet -kirjasta (2000) eikä Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988). Suomen sanojen alkuperä -kirjassa (1995) louna mainitaan lounas -sanan murteellisena muotona, merkitys joko ilmansuunta tai puolipäivän ateria. Lempiäinen: Suuri etunimikirja mainitsee Lounan harvinaisena etunimenä, joka on saatu ilmansuunnan nimestä; kirjan mukaan nimi tuo mieleen leppeän kesäpäivän lämpimän tuulen, esim. lounatuuli.
Tarkempaa tietoa nimistä voi tiedustella Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181.
Varmaa vastausta on tosiaan vaikea antaa, spekulaatioita kyllä löytyy esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
Verohallinnon henkilöasiakkaan tuloverotuksen tiedot ovat julkisia. Niitä voi katsella Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä, esimerkiksi Lahdessa osoitteessa Kirkkokatu 12 B. Tuloverotuksen julkisia tietoja voi kysellä myös puhelimitse numerosta 020 697 002.
Lista Veroahllinnon toimipisteistä, joissa on asiakaspäätteet verotietojen katselua varten: http://vero.fi/download/Verotoimistojen_asiakaspalvelupaatteet_2014/%7B…
Rahanarvonkertoimet, joilla eri vuosien markka voidaan muuttaa vuoden 1998 markoiksi löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999 sivulta 654. Vuoden 1950 kerroin on 0,176 kun vuoden 1998 kerroin on 1. Vuoden 1963 rahauudistus on tässä otettu huomioon.
Laulun nimi on Kirje kuulle, ja se löytyisi kirjasta Musiikin mestarit 3-4, Otava 2002. Valitettavasti Tervolan kirjastossa ei kirjaa näytä olevan, ei myöskään Kemin, Keminmaan eikä Tornion kirjastossa eikä meillä Lapin maakuntakirjastossa. - Laulun sanat löytyisivät myös Annin Tannin laululeikit 2:n lipukkeesta, mutta sekin on meiltä lainassa. - Kaukopalvelun kautta kirjan voi saada,
kannattaa kääntyä Terviolan kirjaston puoleen, puh. 016- 242406
Thomson-televisioiden käyttöohjeita löytyy tältä sivulta: kayttooh.je/televisio/thomson24-numerolla alkavia malleja on useita, etsi sivulta oman laitteesi malli. Jos sinulla on jo asetuksia laitettuna ja se sekoittaa kanavien hakua, palauta televisio tehdasasetuksille ja seuraa sitten ohjeita kohta kohdalta.
Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajien 70 vuoden yläikäraja poistui tieliikennelaista vuonna 2010. Yli 70 vuotta täyttäneiden kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ajo-oikeus on voimassa korkeintaan kaksi vuotta kerrallaan. Ajo-oikeutta uusittaessa on terveysvaatimusten täyttyminen osoitettava aina lääkärintodistuksella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
http://www.lvm.fi/-/raskaan-kaluston-kuljettajien-ylaikaraja-poistuu-he…
Muutama -pronominia käytetään viittaamaan lukumäärältään epämääräisiin asioihin. Merkitys on siis jokunen, joitakin, eräitä. Sanan merkitys on aina monikollinen.
Määritelmän mukaan muutam -sanaa ei voi käyttää kahdesta juuri tuon lukumäärän epämääräisyyden vuoksi. Kaksi on kaksi eikä muuksi muutu.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja, 2006
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Ainakin näistä kokoelmista löytyy runoja ruusuista:
- Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa / suomentanut ja suomeksi toimittanut Tytti Träff (1999)
- Ruusu-unelmia / valokuvat: Annette Timmermann ; suomenkielisen laitoksen toimittanut Tanja Kanerva (2007)
- Liljojen aikaan : kukkarunoja / toimittanut Tuula Simola (1999)
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Rokon basiliski on tekoälyyn liittyvä ajatuskoe. Sen mukaan yli-inhimillinen tekoäly tulee tulevaisuudessa rankaisemaan niitä, jotka eivät ole edistäneet sen syntymistä.
Netistä löytyy pääasiassa ulkomaisia sivustoja. Behind the name -sivuston palvelusta löytyy myös joitakin suomalaisia nimiä.
http://www.behindthename.com/
Katso myös http://www.babynames.com/
Suomalaisten nimien alkuperän ja historian selvittämiseksi kannattaa lainata kirjastosta esim. seuraavat teokset:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja. Wsoy.
Uusi suomalainen nimikirja, Otava.
Vilkuna, Kustaa; Etunimet. Otava.
Riihonen Eeva; Mikä lapselle nimeksi? Tammi.
Voit hakea liike-elämän viestintään liittyviä kirjoja kirjastojen aineistorekisteristä asiasanoilla liike-elämä ja viestintä. Lappeenrannan maakuntakirjaston aineistohaku antaa tulokseksi 33 kirjaa, samoin EKAMK:n aineistohaku. Hakusanat kannattaa kirjoittaa asiasana-kenttään ja kohdistaa haku tietokirjallisuuteen. Kirjastossa virkailijat neuvovat mielellään haun tekemisessä.
