Kirjastoapuraha on todellakin sama kuin ns. kirjastokorvaus. Apurahaa myönnetään vain hakemusten perusteella eikä se ole missään suhteessa lainausmääriin tai kirjastojen aineistomäärärahohin.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla sanotaan mm. seuraavaa:
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/
”Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjil-le. Niitä myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää...
Esim. Kylpyvaahto ja kermavaahto koostuvat nesteestä ja kaasusta.
(Hae googlella "heterogeeniset seokset ja tutustu päteviltä tuntuviin hakutuloksiin lähemmin.)
https://matopetus.com/kemian-opetus-lukio/ke1/puhtaat-aineet-ja-seokset/
Kirjastojen käsikirjastoissa on useitakin englanninkielisiä sitaattisanakirjoja, joissa on sitaatti myös alkukielellä. Esimerkiksi "The Oxford Dictionary of Quotations" on tällainen. Voit soittaa vaikka pääkirjastoon puh. 31085331 ja tiedustella löytyykö haluamasi sitaatti näitä teoksista.
Voit myös käännättää haluamasi fraasin Altavistan "koneellisella kielenkääntäjällä" http://babelfish.altavista.digital.com . Näin saatu käännös ei tietenkään ole mikään virallinen eikä aina edes oikea. Muitakin käännöspalveluja löydät osoitteesta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm#kääntäjät
Joitakin ranskalaisia sanontoja englanniksi löytyy osoitteesta
http://french.about.com/homework/french/library/express/blex_proverb.ht…;
Viisasten kerhon puheenjohtajina toimivat Tauno Rautiainen (1945-1962), Esko Kivikoski (1963), Teppo J. Suonperä (1964-1973), Kauko Saarentaus (1973-1983), Jyrki Otila (1983-1989, Kauko Saarentaus (18´989-1990) ja Jorma Lindfors (1990-1995).
Viisasten kerhon 50-vuotis juhlaistunnossa ja samalla viimeisessä lähetyksessä olivat paikalla Keijo Virtamo, Erik Toivanen, Pertti Jotuni, Antero Manninen, Kyösti Kiiskinen, Kauko Saarentaus sekä Kirsti Rautiainen muistelemassa kerhon alkuaikoja.
Viisasten kerhon tarkkaa osallistujamäärää en pysty sanomaan, muuta kuin että ohjelmaan tekoon on osallistunut monikymmenpäinen joukkio.
Viisasten kerhon historiaa löytyy kirjasta nimeltä Viisasten kerhon 1500 parasta kysymystä (WSOY 1995), johon Saarentaus,...
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Niin kuin Johan Turi kirjoittaa kirjassaan Kertomus saamelaisista (Muitalus samiid birra, 1910) että saamelaiset eivät ole tulleet mistään vaan ovat aina olleet täällä niin myös voi sanoa joiusta. Mistä on ihmisen laulaminen ylipäänsä lähtöisin, siinäpä kysymys. Yhtymäkohtia saamelaisten joiulle on tutkittu olevan jopa intiaanien laulamisessa (vrt. Timo Leisiö). Joiku, luohti, leu'dd (myös vuelle) on tapa jolla joku paikka tai ihminen tai eläin joikataan ikään kuin luokse. Saamelaisalueen eri puolilla lauluperinne eroaa toisistaan paljonkin (vaikkapa alueen äärilaidat kolttasaamelaiset vs. eteläsaamelaiset).
Joiku ei ala eikä se lopu, se on vain olemassa. Perinteistä joikua esittää edelleen esim. Enontekiön saamelainen Wimme, jos toki...
Tarkoitatte todennäköisesti seuraavaa kirjaa:
Tenggren, Gustaf, Viisi pientä koiranpentua
(Kuvittanut Gustaf Tenggren). Sarja Tammen kultaiset kirjat ; 64 .
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsti Koivula "Iloista irrottelua: sketsikirja"
"Hauskaa joulua: joulu- ja joulun kertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, sisältää esimerkiksi F.E. Sillanpään "Taatan joulu".
Erkki Tanttu "Joulu: Erkki Tantun sananparsikuvituksia".
Tilli: "Puhu siä, miä pitelen hevosta"
Jos järjestäjät niin harkitsevat ja hyväksi havaitsevat, löytyy uskonnon hyllystä jouluevankeliumi murteellisena versiona: "Ilosanoma: älkää peljätkö: jouluevankeliumi murteilla".
Kirjastojen voi selaamalla käydä etsimässä inspiraatiota, luokassa 79.84 leikkejä ja tietokilpauluja, esim. Kannattaa selata myös huumorihyllyä sekä sananparsia ja sananlaskuja.
Verkossa kannattaa tutkailla SKS:n Tietävän jouluperinnetekstejä, https://tietava....
Ruskean värin aikaansaamiseksi tulee sekoittaa kolmea pääväriä eli punaista, sinistä ja keltaista. Kokeilemalla värien lisäystä eri suhteissa voit löytää etsimäsi sävyn.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tätä Kikan kappaletta ei löydy nuottijulkaisuna.
Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla ei kappaletta myöskään löydy. Monihaulla löytyy kyllä muita Kikan kappaleita nuotteina, esim. Mä haluun viihdyttää.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Viola https://finna.fi
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
Eino Leinon runoja on kyllä käännetty saksaksi. Saksalaisen kirjaston hakukoneella haettaessa, osoite on http://www.prettybit.fi:2345/db/search_fin.htm, löytyy useita viitteitä jo pelkästään tekijän nimellä haettaessa. Tekijän nimeen voi yhdistää myös yksittäisen runon nimen. Asiakkaanne voi tilata kopioita Berliiniin yksittäisistä runoista Helsingin Saksalaisesta kirjastosta. Kirjaston Internetosoite on http://www.kolumbus.fi/deutsche.bibliothek/dbadr.htm
Teidän asikkaalle suositeltiin Saksassa vastikään julkaistua kirjaa nimeltä "Kuin on pitkät pilven rannat = Weithin wie das Wolkenufer : finnische Volkspoesie". Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten. Runot on valinnut ja suomentanut
Manfred Peter Hein.
Suomalaisen Kirjallisuuden...
Kirjastosta löytyy seuraava teos, jossa perusteellisesti käsitellään Neiti Etsivä -sarjaa ja sen kirjoittajia ja jonka avulla saat aikaan mielenkiintoisen tutkielman:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja,
ISBN 9516924182.
Kirjassa paljastuu muun muassa (sivuilla 9-27) että Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan että sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa.
Ensimmäiset kolme osaa , Neiti Etsivä, Neiti Etsivä kummitustalossa ja Neiti Etsivä maksaa velkansa (jotka kaikki suomennettiin vasta 1950-luvulla) ilmestyivät Yhdysvalloissa vuonna 1930.
Edward Stratemeyer kuoli samana vuonna keuhkokuumeeseen, ja...
Seuraavissa kirjoista löytyy tietoa navajo intiaaneista:
Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: Suuri intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Markku Henriksson: Alkuperäiset Amerikkalaiset
Finn Arnesen: Intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden historia
Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanandan intiaanit
Clyde Kluckhohn: Navaho Witchcraft
Clark Wissler: Indians
Peter Matthiessen: Indian Country
The World of the American Indian / toimittanut Jules B. Billard
Mikäli näitä kirjoja ei löydy kotikirjastostasi voit pyytää niitä kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta. Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät esim. pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet....
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Aiheesta löydät tietoja tekemällä haun aineistotietokannasta hakusanoilla meksiko ja ruokakulttuuri sekä haulla meksiko ja historia.
Intiaanikulttuurista ja Meksikon historiasta kertovat esim.
Sulkakäärme ja jaguaarijumala : Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampere : Tampereen taidemuseo, 1997
Prescott, William H., Meksikon valloitus. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyy esim. teos
The beautiful cookbook. México : authentic recipes from the regions of México. London : Merehurst
1991
Tässä asiassa kannattaa ensisijaisesti kääntyä Kansallisarkiston puoleen.
Kansallisarkistossa säilytetään Lastensiirtokomitean arkistoa.
Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941—1949.
Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto.
Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa.
Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja...
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastotietokannassa Sakastissa, ilmoitetaan kirkkojen määräksi vuonna 2013 n. 830 kirkkoa http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content4020FC .
