Olisikohan etsimäsi laulu nimeltään "Vanha musta Joe" (englanninkielinen alkuteos "Old black Joe", Stephen Foster, säv.).
Tämän laulun sanat löytyvät SUURI TOIVELAULUKIRJA 7.
Laulu alkaa:
Mennyt jo on elo kauniin nuoruuden,
mennyt jo on koko parvi veikkojen...
Eino Leinon runoja on kyllä käännetty saksaksi. Saksalaisen kirjaston hakukoneella haettaessa, osoite on http://www.prettybit.fi:2345/db/search_fin.htm, löytyy useita viitteitä jo pelkästään tekijän nimellä haettaessa. Tekijän nimeen voi yhdistää myös yksittäisen runon nimen. Asiakkaanne voi tilata kopioita Berliiniin yksittäisistä runoista Helsingin Saksalaisesta kirjastosta. Kirjaston Internetosoite on http://www.kolumbus.fi/deutsche.bibliothek/dbadr.htm
Teidän asikkaalle suositeltiin Saksassa vastikään julkaistua kirjaa nimeltä "Kuin on pitkät pilven rannat = Weithin wie das Wolkenufer : finnische Volkspoesie". Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten. Runot on valinnut ja suomentanut
Manfred Peter Hein.
Suomalaisen Kirjallisuuden...
Maailman suurin laiva on rahtilaiva, nimeltään Jahre Viking (aiemmilta nimiltään Happy Giant = Iloinen jättiläinen ja Seawise Giant = Merijättiläinen). Se on 458,45 metriä pitkä, leveimmältä kohdaltaan 68,8 metriä leveä ja sen syväys (rungon alin kohta vedenpinnasta mitattuna) on 24,61 metriä.
Teoksessa Suomen kunnallisvaakunat v. 1982 mainitaan historiallisen Pohjanmaan vaakunasta seuraavaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu. Samoin tuossa teoksessa kerrotaan, että Pohjanmaan vaakunan tunnuskuvana ehti olla useita eri eläimiä. 1500-luvun lopulla vakiintui kuusi kärppää kuvaamaan jokien halkomaa maakuntaa.
Tuukka Talvion teoksessa Suomen leijona v.1997 käsitellään maamme vaakunan lisäksi heraldiikkaa yleisemminkin. Siinä kerrotaan, että maamme historiallisten maakuntien vaakunat syntyivät 1500-luvulla. Silloin maakuntamme myös jaettiin herttua- ja kreivikuntiin. Pohjanmaa siis kuului jälkimmäisiin ja siksi sen vaakunan kruunu on...
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - stadin slangin suursanakirjan (5. p. 2005) mukaan luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla.
Sanat tunnetaan samoissa merkityksissä myös armeijaslangissa:
- Lusmuta, Pakoilla nakkihommia
- Luumu, Lusmuilija
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/index.php/Inttisanasto#L
- Lusmuilu, palveluksen välttäminen, jättää omat työt muiden tehtäväksi
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
Eli sanan merkitys olisi suunnilleen se, mitä...
Seuraavissa kirjoista löytyy tietoa navajo intiaaneista:
Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: Suuri intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Markku Henriksson: Alkuperäiset Amerikkalaiset
Finn Arnesen: Intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden historia
Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanandan intiaanit
Clyde Kluckhohn: Navaho Witchcraft
Clark Wissler: Indians
Peter Matthiessen: Indian Country
The World of the American Indian / toimittanut Jules B. Billard
Mikäli näitä kirjoja ei löydy kotikirjastostasi voit pyytää niitä kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta. Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät esim. pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet....
Jenna on kansanomainen muunnos nimestä Johanna. Nimipäivä on 21.7. Johanna puolestaan tulee Raamatusta, ja heprean kielessä nimi merkitsee 'Jahve on armollinen'. Johanna on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1705 ja Jenna vuodesta 1995. - Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja; Suuri etunimikirja /Pentti Lempiäinen.
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Aiheesta löydät tietoja tekemällä haun aineistotietokannasta hakusanoilla meksiko ja ruokakulttuuri sekä haulla meksiko ja historia.
Intiaanikulttuurista ja Meksikon historiasta kertovat esim.
Sulkakäärme ja jaguaarijumala : Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampere : Tampereen taidemuseo, 1997
Prescott, William H., Meksikon valloitus. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyy esim. teos
The beautiful cookbook. México : authentic recipes from the regions of México. London : Merehurst
1991
Merkit löytyvät sähköisessä muodossa verkkosanakirjasta http://www.mandarintools.com/chardict.html .
Hakutulokset:
sanalle water on osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tree osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tiger osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
Annikki Arposen selkeässä Kiina-suomi-sanakirjassa (WSOY 1985) ovat myös kiinalaiset kirjoitusmerkit.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuon Yrjö Väsärin säveltämän ja Saukin sanoittaman kappaleen sanoja ole julkaistu missään kirjassa. Viola-tietokunnan (https://finna.fi) mukaan nuottilehtinen on Kansalliskirjaston (https://www.kansalliskirjasto.fi) nuottijulkaisukokoelmassa ja Musiikkiarkistossa (https://www.musiikkiarkisto.fi). Sitä ei saa kotiin lainaksi, mutta nuottia voi tutkia kirjastossa.
Tosin jos kaipaat ainoastaan sanoja etkä nuotteja, laulun sanat on luullakseni kohtuullisen helppoa poimia myös lauletusta kappaleesta. Tuo Veikko Tuomen esitys löytyy esimerkiksi Tuomen levyltä ”Lempilauluni” (Salix, 2009).
Suomalaiset hääperinteet ovat olleet hyvin erilaisia eri paikkakunnilla, eri aikoina, kaupungissa ja maaseudulla ja myös sen mukaan, kuinka varakkaista suvuista vihittävät olivat. Mitään yhtä yhtenäistä hääperinnettä ei siis ole ollut.
Monin paikoin maaseudulla ennen hääjuhlaa morsian kylvetettiin morsiussaunassa. Kylvettäjinä olivat joko morsiamen ystävättäret tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen.
Vanhimpina aikoina häitä vietettiin usein kaksi kertaa: ensin morsiamen, ja sitten sulhasen kotona. Juhlissa oli eri vieraat. Vihkiä saatettiin joko kotona tai kirkolla. Joskus hääjuhlan päätti seremoniallinen häävuoteelle vienti, jolloin vihitty pari vietiin aittaan tai riiheen.
Vanhakantaisimmissa maalaishäissä hääaterialla...
Lönnrotin sanakirjassa "vanhan Erkin" on määritelty tarkoittavan paholaista. Sanontaa kuulee siksi myös muodossa "ei ota pirukaan selvää". Erkki esiintyy nykyään yleisemminkin sanonnoissa, kuten "ruoka on niin pahaa, ettei sitä söisi Erkkikään". Tällöin se on enemmänkin merkityksessä "ei kukaan". Erkki-nimen käyttäminen sanonnoissa voi johtua nimen yleisyydestä. Varsinkin 1980-luvulta alkaen se on ollut yleensä vanhemman miehen nimi, jolloin sitä on ruvettu käyttämään pilkallisesti.
Sanonnan alkuperää on käsitelty aiemmin mm. Helsingin Sanomien Usko Siskoa -palstalla (6.4.2014) ja Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa (7.11.2017).
Lähteet:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002722090.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-...
Kirjastosta löytyy seuraava teos, jossa perusteellisesti käsitellään Neiti Etsivä -sarjaa ja sen kirjoittajia ja jonka avulla saat aikaan mielenkiintoisen tutkielman:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja,
ISBN 9516924182.
Kirjassa paljastuu muun muassa (sivuilla 9-27) että Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan että sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa.
Ensimmäiset kolme osaa , Neiti Etsivä, Neiti Etsivä kummitustalossa ja Neiti Etsivä maksaa velkansa (jotka kaikki suomennettiin vasta 1950-luvulla) ilmestyivät Yhdysvalloissa vuonna 1930.
Edward Stratemeyer kuoli samana vuonna keuhkokuumeeseen, ja...
Ortodoksisessa kirkossa vietetään profeetta Elian päivää 20.7. Sama päivä on Iljan nimipäivä. Ilja on venäläinen/karjalainen muunnos Eliasta. Ilomantsissa vietetään 20.7. Iljan praasniekkaa, joka on kirkollinen juhla.
Nimen Elia merkityksestä on olemassa useita variaatioita, kuten 'Herra on Jumala', 'Jumalan voima' ja 'Jumalan linna'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Ortodoksi.net http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/vanhan_testamentin_…
http://www.ortodoksi.net/index.php/Iljan_praasniekka
Erilaiset lapsen syntymään liityvät ennustukset ovat hyvin yleisiä, samoin ns. heiluritekniikalla tehdyt ennustukset. Periaatteessa heilurina voidaan useissa tapauksissa käyttää mitä tahansa esinettä, mutta tietenkin avioliittoon ja lasten syntymiseen liittyvissä ennustuksissa sormus on koettu voimakkaaksi taikaesineeksi, liittyyhän siihen muutenkin paljon avioliittosymboliikkaa.
Suuren ennustuskirjan (Predicting your future) ja Leea Virtasen Nykymagian käsikirjan mukaan tämä kysymäsi ennustus eri variaatioineen (montako lasta, poika vai tyttö) tunnetaan maailmalla yleisesti. Itsekin muistan törmänneeni siihen mm. englanninkielisissä romaaneissa.
Lohjan kaupunginkirjastossa löytyy eri toimipisteistä monenlaisia kirjoja ennustamisesta....
Noelle on englanninkielinen muoto ranskalaisesta nimestä Noëlle. Se puolestaan on feminiinimuoto ranskalaisesta miehen nimestä Noël, joka tarkoittaa "Herran syntymäjuhlaa" eli joulua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Noelle
http://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen.
Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki...
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
